Arto Latvala ja Pelastusopiston vanhempi opettaja Ismo Huttu testasivat sammutusmenetelmiä opiston harjoitusalueella.
Pelastusopiston tutkija Marko Hassinen asettelee muovisia lautasia ja mukeja astiakaappiin huoneessa, joka pian esittää kerrostalohuoneiston keittiötä.
Olemme Pelastusopiston Korvaharjun harjoitusalueen palotalon kolmannessa kerroksessa. Aurinkoinen aamu on jo hyvässä vauhdissa. Kymmenisen miestä valmistelee pian sytytettävää paloa, kerää huoneisiin palokuormaa, virittelee GoPro-kameroita mahdollisimman turvallisiin kulmiin, vetää ylleen sammutusvaatteita.
Pian on tarkoitus testata ensitoimenpiteitä täydentäviä sammutusmenetelmiä, kuten palomestari Arto Latvalan ja Marko Hassisen projektissa on tehty jo kolme päivää.
Projekti, Pelastusyksikön ensitoimenpiteitä täydentävät sammutusmenetelmät alkoi viime huhtikuussa, jolloin testipäiviä oli kuusi. Sitä johtaa Hassinen. Latvala painottaa leikkimielisesti olevansa ”taiteellinen johtaja”.
Kaikki lähti liikkeelle Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella uransa tehneen Latvalan ajatuksista ja havainnoista liittyen niin sanottuihin vaihtoehtoisiin sammutusmenetelmiin.
Latvalan perusajatus on, että pienet, alkuvaiheen huoneistopalot voidaan monesti sammuttaa kevyellä sammutusmenetelmällä perinteisen letkuselvityksen sijaan. Täydentäviä sammutusmenetelmiä voivat olla muun muassa kiinteistöjen omat vaahto- ja jauhesammuttimet tai CAFS-sammutusmenetelmällä toimivat kevytyksiköt.
Nykyisiä ei olla korvaamassa
”Täydentävillä menetelmillä ei voi korvata nykyisiä sammutusyksiköitä, mutta hypoteesina on, että niiden avulla pelastustoiminta voidaan aloittaa aikaisempaa ripeämmin monessa tilanteessa”, Hassinen painottaa.
Esimerkiksi niin sanotut nakit ja muusi -keikat saataisiin usein hoidettua käsisammuttimien avulla.
Nyt Latvalan hypoteesit pääsevät testaukseen.
”Meidän tarkoituksemme on nyt kartoittaa menetelmät ja kirjoittaa auki käytännöt”, Latvala kertoo.
”Nämä asiat ovat kyllä olleet vuosia esillä, ja muun muassa jauhesammuttimien tehoja on testattu erilaisissa rakennuspaloharjoituksissa, mutta asioita ei ole kirjattu, eikä niistä ole laadittu ohjeita pelastushenkilöstölle.”
Latvala sanoo, että kuluneen 15 vuoden aikana markkinoille on tullut myös paljon muita erilaisia ensitoimenpiteitä täydentäviä laitteita.
”On jo aikakin, että asiasta tehdään laaja selvitys.”
Lue, kuinka testaukset etenivät Pelastustiedon numerosta 7, joka ilmestyy 30. syyskuuta!
Teksti: Kaisu Puranen
Kuva: Santeri Björkman
