Jokainen viestin vastaanottaja on yksilö, joka reagoi viestiin yksilöllisellä tavalla. Myös mediayhteistyötä harjoitellaan pelastusalalla ennalta.
Into on kova ja resursseja sekä rahoitusta lisätty. Pelastusalalla viestinnälle kaavaillaan entistä suurempaa roolia. Mutta mitä viestinnällä saavutetaan?
Ala onnistuu tehtävillään, ja sen tulisi onnistua myös viestinnässään. Molemmilla kun saa vaikutettua maineeseen. Pelastusalalla on parhaillaan meneillään strategisen viestinnän hanke, joka aikoo ottaa enemmän jalansijaa viestinnälle. Hankkeessa mukana oleva, Pelastustoimen viestintää kartoittanut tutkija Aino Harinen Pelastusopistosta ei muista alalla olleen ainakaan suurempia mainekriisejä. Se on ehdottomasti hyvä asia, mutta se vaatii jatkuvaa työtä.
Jos maine on hyvä ulkoisesti ja sisäisesti, alalle esimerkiksi hakeutuu paremmin ihmisiä ja rekrytointi helpottuu. Onnistuneella viestinnällä voidaan myös parantaa pelastusalan rahoitusta yhteiskuntapäättäjien suunnalta, jos ala pystyy perustelemaan toimintansa tarpeellisuuden.
Somea käyttävät otetaan ilolla vastaan.
”Yksittäisten työntekijöiden ei ole pakko olla läsnä somessa, mutta jos siellä oleminen tuntuu tekijästä itsestään luonnolliselta, se on laitoksen näkökulmasta parasta markkinointia. Ihmisiä kiinnostaa toinen ihminen. Se on kiinnostavampaa kuin että organisaatio kasvottomana kertoo jotain”, kertoo Itä-Suomen pelastuslaitosten yhteinen viestintäpäällikkö Mari Voutilainen.
Viestinnän koulutusta on lisätty muun muassa Pelastusopistolla. Onnettomuuksien ehkäisytyö on saanut enemmän arvostusta nykypäivänä ja koulutetut osaajat jalkauttavat osaamisensa hitaasti myös laitoksiin. Turvallisuusviestinnän opettaja Ilkka Kaarakainen näkee kekseliään ja ketterän viestijän vahvuudeksi.
Kuvitus: Petri Vanhanen
Pohjakuvat: Pixabay ja Kimmo Kaisto
Lue lisää Pelastustiedosta 1/2021.
