Sovelluksen avulla voi seurata paitsi altistumista, myös pitää kirjaa ajoneuvoista, kalustosta, tehtävistä, koulutuksesta ja niin edelleen.
Palomies Jukka Huttunen alkoi pohtia syöpävaarallisille aineille altistumista muutama vuosi sitten omakohtaisen kokemuksen myötä. Häneltä leikattiin kasvain, joka oli onneksi hyvänlaatuinen. Se havahdutti hänet kuitenkin miettimään sitä altistumista, jota hänelle oli kertynyt vuosien myötä.
Hän kaivoi esiin oman altistumispäiväkirjansa, ja huomasi merkanneensa altistumisia muistiin huononlaisesti. Syy saattoi olla se, että käytäntö oli työläs.
”Piti mennä esimiehen toimistoon ja merkata altistumiset paperille. Rupesin miettimään, että tähän on pakko olla jokin yksinkertaisempi ratkaisu.”
Mobiilisovellus tuli avuksi
Huttunen alkoi kehitellä altistumisen seurantaa varten kännykkäsovellusta. Syntyi Rescuebase.
”Halusin lähteä siitä, että se on palomiehille täysin ilmainen. Kuka tahansa voi ladata sovelluksen, ja se toimii sekä Android- että iOS-järjestelmässä.”
Mobiilisovellusten kehittämiseen on nykyisin olemassa useita työkaluja, joiden käyttämiseen ei tarvita ohjelmointitaitoa.
”Kehitystyössä tärkeintä onkin se, että tietää mitä sovelluksen pitää tehdä”, Huttunen kertoo.
Sovelluksesta on olemassa maksullinenkin versio lisäanalytiikalla esimerkiksi pelastuslaitosten altistumisvastaavien tai työsuojelun käyttöön.
Altistuminen reaaliajassa
Huttunen kehitti applikaation etupäässä altistumisen seurantaan, mutta sen avulla voi pitää kirjaa kaikesta muustakin työhön liittyvästä: ajoneuvoista, kalustosta, tehtävistä, koulutuksesta ja niin edelleen. Monet pelastuslaitokset, sopimuspalokunnat, opiskelijat ja pelastusalan eri toimijat ovat jo luoneet oman ryhmänsä sovellukseen. Käyttäjiä on noin tuhat 12 eri maasta. Sovellus on mallinnettu seitsemälle eri kielelle.
Manuaalisiin altistuspäiväkirjoihin verrattuna Rescuebasen etu on, että altistumista voi seurata reaaliajassa. Kun tietyt raja-arvot tulevat vastaan, sovellus ilmoittaa siitä käyttäjälle. Tiedot voi lähettää sähköpostitse esimerkiksi työterveyteen tai altistumisvastaavalle.
”Jos altistumisia tarkastellaan aina kuluneen vuoden lopussa, vahinko on jo tapahtunut”, Huttunen sanoo.
Kun päiväkirjasovelluksen avulla nähdään kertyvä altistuminen, siihen on mahdollista reagoida heti.
”Karrikoidusti ajatellen, jos henkilölle tulisi alkuvuodesta todella paljon altistumisia, pystyttäisiin töissä tasapainottamaan asiaa. Kuukausi säiliöautossa, ambulanssissa tai nostolavassa rauhoittaisi jo tilannetta.”
Mukana vaikka koko uran
Huttusella on omakohtaista kokemusta altistumispäiväkirjojen vaihtelevasta käytöstä.
”Kun valmistuin koulusta, minua heiteltiin eri paloasemille. Minulla oli varmaan viidellä eri asemalla altistumispäiväkirja. Ne unohtuivat ja hävisivät.”
Mobiilisovelluksessa altistumispäiväkirja kulkee palomiehen mukana vaikka koko uran. Huttunen pyrkii myös siihen, että Rescuebase olisi mahdollisimman helppo ja nopea käyttää.
”Olen tehnyt sovelluksen palomiesystävälliseksi, koska olen itsekin palomies. Tiedän sen luomisen tuskan: jos on kolme tai neljä klikkausta liikaa, juttu lentää samantien romukoppaan. Ei palomies jaksa keskittyä. Siksi tämä on nopea ja yksinkertainen käyttää.”
Mistä ja miten paljon altistutaan?
Altistumispäiväkirjan pitäminen on satsaus tulevaisuuteen.
”Osa vanhemmista palomiehistä on sanonut, että heidän kohdallaan se juna on mennyt, koska he ovat altistuneet jo niin paljon. Nyt kun altistumista pystytään seuraamaan reaaliajassa, nähdään, mistä sitä tulee ja miten paljon.”
”Altistumispäiväkirjaan voi merkitä esimerkiksi savusukelluksen yhteyteen häkämittarin arvot. Vaikka sillä tiedolla ei heti tekisi mitään, tieto ei ainakaan unohdu, ja sitä voidaan hyödyntää tulevaisuuden tutkimuksissa.”
Huttusella ja ensihoitaja Sanna Rinkisellä on tekeillä opinnäytetyö pelastushenkilöstön kokemasta seksuaalisesta häirinnästä. Työhön liittyvä kysely julkaistaan Rescuebase-sovelluksessa toukokuussa. Lue täältä lisää.
Teksti ja kuva: Kaisu Puranen
