Emmi-Juulia Hirviniemi sanoo, että 45–60 minuutin harjoitus kattaa jo suuren osan viikkoliikuntasuosituksista. ”Kun rykii hiit-treenin, uni maittaa ja lievittää stressiä. Yhdessä treenatessa sosiaalinen tilanne rentouttaa henkisesti, mikä nopeuttaa suorituskyvyn palautumista. Stressitilan kehossa aiheuttava liikunta siis myös lievittää stressiä ja auttaa jaksamaan arjessa.”
Fysioterapeutti Emmi-Juulia Hirviniemi näki 2021 kaverinsa kanssa Facebookissa Kuusiston VPK:n postauksen ja lähti puolivitsillä tutustumaan. Nyt hän on hälytysosastossa ja on kehittänyt AsemaHIIT-konseptin, jolla ”jumpastellen” kunto nousee kohisten.
”Alussa oli vain minä, hiki ja rekanrenkaat pihalla. Olen 156-senttisenä tosi pieni, ja alussa oli vaikea toimia sammutusvarusteiden kanssa. Halusin uteliaana katsoa, onko minusta tähän. Tein rengasmaastavetoja, heiluttelin lekaa ja tein toistoharjoituksia liikkeistä, joita tarvitaan hälytystehtävillä. Sain kauheat kiksit ja innostuin. Aloin miettiä liikkeitä sekä nivelkulmia ja niin edelleen. Näin syntyi AsemaHIIT ja muutkin kiinnostuivat alkunaurujen jälkeen. Nyt treeneissä on hyvä pöhinä”, Hirviniemi iloitsee.
”Saavutin savusukellusoikeuden huolimatta naissukupuolestani ja pienestä koostani osin säännöllisellä lajinomaisella harjoittelulla. Vuoden päästä uusissa testeissä, vuoden verran enemmän jumpasteltuani paransin kokonaisindeksiäni huomattavasti vielä lisää.”
Hirviniemi muistuttaa, että on eri asia vetää spinninkiä sortseissa kuin tehdä pitkään töitä haalareissa ja varusteissa esimerkiksi metsäpaloissa. Sammutusasussa pullo selässä treenaten oppii myös nestetasapainon tärkeyden eikä hätäänny siitä, jos olo on tuskainen.
Sietokykyä ja itsensä tuntemista
”Tärkeätä on kehittää sietokykyä, oppia tuntemaan itsensä ja kuunnella kroppaansa. Puhutaan työkyvystä. Hiit on nimenomaan työkyvyn ylläpitoa, jossa on resursseja toimia äärirajoilla tai on väsynyt. Tiukoissa paikoissa pitää tinkiä ergonomiasta ja sietää myös hieman vääriä liikeratoja, ei mennä heti rikki.”
Hiitissä kehitetään monta aluetta monipuolisesti yhtä aikaa – ja mahdollisimman autenttisesti haalareissa turvakengät jalassa.
”Kukaan ei voi selittää, etteikö voisi treenata. Olet jo valmiiksi sammutusvarusteissa, jos keikkapiippi tulee. Voi vain istua valmiina autoon”, Hirviniemi sanoo.
”Pelastusala kärsii työntekijäpulasta. Savuskelluskriteerit tiukentuivat jälleen FireFit-indeksin osalta, ja samaan aikaan tiedostetaan, että ihmisten yleiskunto ei tahdo riittää perustehtävillä. On rakentumassa pattitilanne. Vakituisten puolella on testattu vuoronvaihtojumppaa, ja sen toimivuudesta on näyttöä. Sopimuspuolella ei ole vastaavaa mallia fysiikan kehittämiselle, vaikka tehtävät keikoilla ovat samanlaiset. AsemaHIIT-konseptin varusteet löytyvät joka paloasemalta, joten investointeja ei tarvita.”
Emmi-Juulia Hirviniemi haluaa muistuttaa, että kaikilla esimerkiksi koosta, sukupuolesta tai taustasta riippumatta on mahdollisuuksia ja edellytyksiä täyttää savusukelluskriteerit. On tärkeää, että alalla on erilaisin ominaisuuksin varusteltuja pelastajia.
Tulevaisuudessa tavoitteena on jakaa jumpastelun ilosanomaa toveripalokunnissa ja pelastuslaitoksilla esimerkiksi kiertueella. Tarkoitus on tuottaa materiaalia eri kuntotasoille vapaaseen käyttöön: helpompi ja vaativampi lajinomainen harjoitus sekä liikepankki. Aiheeseen ja jumpastelun saloihin voi tutustua Instagramissa tilillä @tirriainentreenaa
Teksti: Kimmo Kaisto
Kuva: Jussi Heikkonen
Tsekkaa myös Hirviniemen AsemaHIIT-esimerkkitreeni Pelastustiedosta 8/2023
