Työturvallisuus 18.12.2019

Palomiesten ilmoittaminen ASA-rekisteriin helpottuu – määrä vielä onnettoman pieni

Oikein käytettyinä ja huollettuina paineilmalaitteet ja sammutusasu suojaavat pelastajaa hyvin. Olennaista on välttää altistumista myös sammutusautossa ja paloasemalla.

Oikein käytettyinä ja huollettuina paineilmalaitteet ja sammutusasu suojaavat pelastajaa hyvin. Olennaista on välttää altistumista myös sammutusautossa ja paloasemalla.

ASA-ilmoitettavien syöpävaarallisten aineiden määrittely muuttuu vuoden 2020 alusta. Uusia syöpävaaraa aiheuttavia työmenetelmiä tulee myös ASA-rekisterin ilmoitusvelvollisuuden piiriin. Nämä työmenetelmät koskevat esimerkiksi palomiehiä, nuohoojia, tulipalojen jälkivahinkojen saneeraajia, palotutkijoita ja palokouluttajia.

Pelastusopiston tutkija Juha Laitinen on tutkinut altistumista pitkään Työterveyslaitoksella.

”Helpottaa ASA-rekisteriin ilmoittamista, kun on olemassa selkeät pelastusalalle suunnatut työmenetelmät. Näitä ovat työmenetelmä 3. (Työ, johon liittyy altistuminen palamisprosesseissa syntyville tai syntyneille syöpävaarallisille aineille) ja työmenetelmä 11. (Työ, johon liittyy altistuminen dieselmoottoreiden pakokaasuille). Ne sopivat pelastajien työhön erinomaisesti. On hyvä, että äänemme on kuultu sosiaali- ja terveysministeriön päättävissä elimissä, ja on tiedostettu myös turvallisuusalojen ammattiryhmät”, Laitinen iloitsee.

Hänen mukaansa ASA-rekisteröinnin digitalisointi on myös suuri edistysaskel. Se helpottaa ilmoittajan työtä ja vuosittaisten rekisterilistojen päivitystä.

ASA-rekisteröityjä yhä onnettoman vähän

Laitinen toivoo, että tietoisuuden lisääntyessä myös ASA-rekisteröityjen määrä kasvaa. Vähintään 20 työpäivän aikana vuoden sisällä tapahtuva altistuminen ei kerro koko totuutta.

”Viitisentoista vuotta sitten ASA-rekisteriin oli ilmoitettu parisenkymmentä pelastajaa, lähinnä Pelastusopiston opettajia. Tänä päivänä rekisteröityjä on 120, mutta luku on edelleen onnettoman pieni. Mittausten ja tutkimusten mukaan yksikin savusukellus voi vastata altistumista, jonka voi rinnastaa tapaturmaiseen altistumiseen – tällainen laukaisee automaattisesti rekisteröintivelvollisuuden. Kannustan pitämään myös omaa, henkilökohtaista rekisteriä altistumisista. Tähän on olemassa myös valmiita sovelluksia, kuten suomalainen Rescuebase.”

Parhaillaan haetaan rahoitusta hankkeelle, jolla pyritään löytämään sammutusasuille tehokkaampia pesutekniikoita.

”Sammutusasujen keskikerroksissa on kalvoja, joissa on pieniä, helposti tukkoon meneviä huokosia. Silloin sammutusasusta voi tulla sadeasu – sen hengittävyys vähenee ja samalla lämpökuormittavuus kasvaa”, Laitinen kuvailee.

Pelastustiedossa 4/2014 julkaistiin laaja juttukokonaisuus altistumisesta. Lisätietoa on myös Työterveyslaitoksen tiedotteessa.

Teksti ja kuva: Kimmo Kaisto

Työterveyslaitoksen mukaan työnantajalla on Suomessa lakisääteinen velvollisuus pitää luetteloa sellaisista työpaikalla käytetyistä aineista, seoksista ja työmenetelmistä, jotka aiheuttavat syöpää tai vaurioittavat perimää. Samoin työnantajan on pidettävä luetteloa niistä työntekijöistä, jotka altistuvat näille tekijöille. Työnantajan tulee ilmoittaa nämä henkilöt Työterveyslaitoksen ylläpitämään ASA-rekisteriin.
Lisätietoja: https://www.ttl.fi/rekisterit/asa-rekisteri/