Työturvallisuus 30.5.2025

Seminaarista hyviä eväitä uusiin ideoihin ja innovaatioihin

Safera Oy:n toimitusjohtaja Mikko Reinikainen (vas.) pokkasi historian ensimmäisen Innovaationpalkinnon vuonna 2007 Stovewatch-liesivahdilla. Rescari Oy:n toimitusjohtaja Ari Toivarin vuoro oli vuonna 2012 Resca-monitoimilautalla. He sanovat Innovaatiopalkinnolla olleen iso merkitys ja molemmat ovat jatkaneet innovointia. Tuotteet ovat menestyneet myös maailmalla.

Safera Oy:n toimitusjohtaja Mikko Reinikainen (vas.) pokkasi historian ensimmäisen Innovaationpalkinnon vuonna 2007 Stovewatch-liesivahdilla. Rescari Oy:n toimitusjohtaja Ari Toivarin vuoro oli vuonna 2012 Resca-monitoimilautalla. He sanovat Innovaatiopalkinnolla olleen iso merkitys ja molemmat ovat jatkaneet innovointia. Tuotteet ovat menestyneet myös maailmalla.

Helsingissä järjestettiin 28. toukokuuta Palosuojelurahaston ensimmäinen innovaatioseminaari hybriditapahtumana. Aiheena oli innovaatioiden kehittäminen, tuotteistaminen ja jalkauttaminen. Tilaisuudessa kuultiin puheenvuorot muun muassa Business Finlandilta, Patentti- ja rekisterihallitukselta, SFS Suomen Standardit Oy:lta, Tukesilta ja mielenkiintoiset kehitystarinat kahdelta Innovaatiopalkinnon voittajalta. Vaikuttavuusselvityksessä ilmeni, miten suuri vaikutus Innovaatiopalkinnolla on ollut.

 ”Palosuojelurahaston hallitus pitää tärkeänä, että Innovaatiopalkinnon voittaneilla ja muilla kiinnostuneilla on tarvittavaa osaamista pelastustoimen innovaatioiden eteenpäin viemisestä. Avoimella tilaisuudella haluamme toisaalta lisätä tietoa itse palkinnosta ja sen hakuprosessista, mutta toisaalta myös pelastustoiminnan innovaatiokyvystä. Olemme ala, joka haluaa kehittyä sekä tuoda uutta teknologiaa ja toimintatapoja”, kertoi Palosuojelurahaston puheenjohtaja Päivi Nerg jo Innovaatioseminaarin kutsussa.

artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenartikkeli jatkuu

Älyä ja monipuolisilla sensoreilla jopa hiukkastunnistusta

Safera Oy:n toimitusjohtaja Mikko Reinikainen sai historian ensimmäisen Innovaationpalkinnon vuonna 2007 Stovewatch-liesivahdilla.

”Idea turvaliesituulettimesta syntyi vuonna 2006. Missiona oli sammuttaa rasvapalo sekä ”nakit ja muusi”. En tiedä mistä se tuli, mutta meillä nuorilla insinööreillä oli idea, että viiden litran rasvapalo pitää saada sammumaan. Dokumentoimme tarkasti testit kontissa Lohjalla ja teimme yhteistyötä pelastuslaitoksen kanssa. Testasimme myös Pelastusopiston Mopsi-simulaattorissa ja pidimme näytöksiä”, Reinikainen muistelee.

”Innovaatiopalkinnon ykkössija oli hieno tunnustus ja se mahdollisti tuotteen kehittämisen edelleen. Älykkyys ja datan analysointi on ollut mukana tuotteissa ensimetreiltä. Liesivahti valittiin myös vuoden turvatuotteeksi Ruotsissa 2009.”

Yritykseltä on sen jälkeen syntynyt erilaisiin ympäristöihin monipuolista sensoridataa hyödyntäviä liesivahteja, joita on myyty noin 20 maahan. Älykkäissä malleissa on muun muassa ilmanlaatuun perustuva automaattinen ilmanvaihto ja valvomattoman ruoanlaiton turvahälytin. Yksi malli puolestaan vähentää ammattikeittiöissä turhaa energiankäyttöä. Yksi liesituuletin ammattikeittiössä voi kuluttaa omakotitalon verran energiaa.

Erityisen kiinnostava on monipuolisia sensoreita sisältävä Dust Buster, jossa on kehittynyt hiukkasmittaus ja kokoa tupakka-askin verran. Sille haetaan patenttia.

”Pelastusopiston opettajia on biomonitoroitu jo vuodesta 2006 altistumisen vähentämiseksi. Data Buster on erittäin mielenkiintoinen”, kommentoi yliopettaja Ismo Huttu Pelastusopistosta.”

”Tämä kiinnostaa meitäkin, ja saatte aikanaan muutaman kappaleen”, Mikko Reinikainen lupasi.

Pelastuslautta toimii mainiosti myös rekenä

Rescari Oy:n toimitusjohtaja Ari Toivarilla on 40 vuoden kokemus pelastusalalta.

Vuonna 2012 ykköspalkinnon voittaneen Resca-monitoimilautan idea syntyi palokunnan harjoituksissa.

”Silloin käytetty pelastuslautta oli kiikkerä ja kapeana heitti usein selästään. Pitkään veden äärellä asuneena sain idean leveämmästä katamaraanirakenteisesta lautasta. Kotona oli ilmastointiputkea ja lautoja, joista syntyi ensimmäinen versio. Sukeltajatyökaverit totesivat, että naurettavan näköinen, mutta toimii”, Toivari naurahtaa.

”Tästä kului noin vuosi ennen kuin asiat alkoivat loksahdella paikoilleen. TE-keskuksen kautta sain hyviä neuvoja patentoinnista. Opettelin myös hitsaamaan. Sain valmiista lautasta hyvää palautetta. Työkaverit olivat kehuneet lauttaa ja tuttu palopäällikkö kysyi, että enkö ole vielä jättänyt innovaatiopalkintohakemusta. Hän auttoi täyttämään sen.”

Toivarilla kului nelisen vuotta paloasemia vaimonsa kanssa kierrellessä ja he marssivat aina aseman takaovesta sisään suoraan miehistön pariin. Poikakin tuli mukaan yritykseen.

”Markkinointia piti vielä tehostaa ja aloin käydä messuilla, kun isommat yritykset suhtautuivat tuotteeseen hienosti. Business Finlandin kautta löytyi rahaa messuille Saksaan. Yksi lautta myytiin myös Italiaan Alpeille. Kävi ilmi, että veteen tarkoitettu Resca toimii myös rekenä lumessa. Puolustusvoimatkin testasi sitä.

Lautasta on kehitetty oma versio myös eränkäyntiin, retkeilyyn ja jopa yöpymiseen sekä uimarannoille rantapelastukseen.

Ismo Hutun mukaan Pelastusopisto käyttää Rescaa ehkä eniten maailmassa, joten se on tullut monelle pelastajalle tutuksi.

Vaikuttavuusselvitys: suurin osa käytössä pelastustoimessa

Palosuojelurahasto teki kyselyn Innovaatiopalkinnon voittajille vuosien 2023 ja 2024 aikana. Haastatelluista 15 on voittanut pääpalkinnon ja 2 muun palkinnon. Vaikuttavuusselvityksen perusteella Innovaatiopalkinnon vaikuttavuus on erittäin hyvä. Kilpailu on koettu merkittäväksi innovaation käyttöönoton kannalta ja suurin osa palkituista innovaatioista on käytössä pelastustoimessa. Rahaston palkitsemasta 18 innovaatiosta 16 on käytössä tai tuotekehittelyvaiheessa.

Selvityksessä käsitellyistä innovaatioista kolme on levityksessä kansainvälisillä markkinoilla, näistä kaksi on menestynyt kansainvälisillä markkinoilla laajasti. Innovaatioista neljä on kansallisella tasolla laajassa käytössä ja kuusi on pelastusalan toimijoiden käytössä joko paikallisesti tai alueellisesti.

Selvityksen mukaan moni hakijoista on osallistunut kilpailuun siksi, että on halunnut jakaa hyvän pelastusalan keksinnön tai käytännön yhteiseen käyttöön. Vain harva kuitenkin haluaa tai voi tehdä innovaatiosta itselleen kokopäivätyön. Tästä syystä yli puolet haastateltavista tuo esille, että innovaatioiden vaikuttavuuden lisäämiseksi he olisivat tarvinneet enemmän tukea tuotteistamiseen ja markkinointiin.

Palkitsemisen näkyvyyden tärkeyden nosti esille lähes jokainen haastateltava. Monen innovaation tapauksessa nimenomaan pelastusalalla saatava näkyvyys on keskeistä innovaation käyttöönoton kannalta. Siksi Palosuojelurahaston käytäntö jakaa palkinto Pelastustoimen ajankohtaispäivillä ja viestiä palkituista innovaatioista yhteistyössä Pelastustieto-lehden kanssa koetaan kauttaaltaan hyvänä.

Muutaman selvitykseen haastatellun kommentit kertovat Innovaatiopalkinnon merkityksestä:

”Itse palkintoraha ei ole ollut minulla merkittävässä roolissa, mutta kyllä tämä tunnustus motivoi ja kannustaa voittajan lisäksi myös muita ihmisiä innovoimaan ja kehittämään uusia innovaatioita alalle.”

”Hyvinkin merkittävä. Se tuo näkyville uusia innovaatioita, jotka muuten mahdollisesti jäisivät ns. pöytälaatikkoon.”

”Ratkaiseva. Se raha-apu mitä tämmöisen rakentamisen ympärille tarvitaan, on tärkeä ja ilman sitä ei olisi tapahtunut mitään. Sillä pääsi alkuun tekemään testauksia ja prototyyppejä.”

Teksti ja kuva: Kimmo Kaisto

Lue koko Innovaatiopalkinnon vaikuttavuusselvitys.

Tutustu videolla vuoden 2024 innovaatiopalkinnon saajiin.

Lue lisää vuoden 2023 Innovaatiopalkinnosta.

Lue lisää vuoden 2021 Innovaatiopalkinnosta.

Lue lisää