Joensuun Pekkalan pelastusasema operoi täydessä vahvuudessaan kevytyksiköllä ja hoitotason ensihoitoyksiköllä.
Joensuun Pekkalassa otettiin käyttöön uusi pelastusasema. Se parantaa toimintavalmiusaikoja kaupungin eteläosassa. Uutena ajatuksena on myös alueellinen ryhmänjohtajatuki, jota asemalla päivystävä kevytyksikkö tuottaa lähialueen kuntiin.
Vuodenajasta ja kelistä riippuen kevytyksikön miehistö operoi tarvittaessa jettiveneellä, mönkijällä, moottorikelkalla tai hydrokopterilla.
Tavoittamisongelma korjattiin
Joensuun eteläisissä kaupunginosissa Niinivaarassa, Penttilässä ja Rantakylässä asuin-, teollisuus- ja korkearakentaminen ovat lisääntyneet siinä määrin, että ne ovat nousseet I-riskialueeksi. Alueita oli hankala tavoittaa riittävän ajoissa, ja asiaan oli puututtava jo ennen Pekkalan aseman valmistumista.
”Varsinainen toiminta aloitettiin 2022 toukokuussa väliaikaistiloissa, tuolloin tehtiin myös tarvittavat lisäresursoinnit pelastuspuolen henkilökunnan osalta”, palopäällikkö Lari Parkkinen sanoo.
Väliaikaistiloihin asettui toimintaa varten perustettu kevytyksikkö vahvuudella 1+1.
Ambulanssi ja kevytyksikkö uudelle asemalle
Kevytyksikkö pääsi muuttamaan uusiin Pekkalan pelastusaseman tiloihin kesäkuun lopussa (2023). Heinäkuun puolivälissä kevytyksikölle tekee seuraa niin ikään 24/7 päivystävä hoitotason ensihoitoyksikkö (H+H), joka siirtyy uusiin tiloihin Noljakan pelastusasemalta. Yksikköä hälytetään A-, B- ja C-tehtäville.
Noljakan asemalle jää edelleen kaksi 24/7 ambulanssia sekä neljä muuta ambulanssia.
Alueryhmänjohtajatoimintaa
Pekkalan pelastusaseman kevytyksikkö tuottaa myös alueellisen ryhmänjohtajaresurssin.
”Kevytyksikkö lähtee tukemaan pelastustoimen tehtäviä noin 60 kilometrin säteellä asemalta alueille, jotka muuten hoidettaisiin sopimuspalokunta- ja alueilla työskentelevien päivähenkilövoimin”, palopäällikkö Parkkinen sanoo.
Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen tehtävänimikemuutoksen mukaisesti Pekkalan pelastusaseman kevytyksikkö liikahtaa tallista pelastusryhmänjohtajan ja pelastaja-ensihoitajan (1+1) voimin.
”Saamme pienissä ja tarvittaessa keskisuurissakin tehtävissä tilannepaikanjohtajuuden. Suuremmissa tilanteissa palomestari etäjohtaa tai tulee paikalle”, pelastusryhmänjohtaja Mikko Mäkinen sanoo.
Kevytyksikkö CAFSilla
Kevytyksikön ajoneuvona on Mercedes-Benz Sprinter, jossa on CAFS (Compressed Air Foam System) -painevaahtojärjestelmä. Yksikössä on 300 litran vesisäiliö ja se pystyy tuottamaan reilu 2000 litraa vaahdotetta. Yksikön erillinen polttomoottoripumppu kehittää kahdeksan barin paineen.
”CAFSilla hoituu helposti pienemmät palot, autopaloihin sitä parempaa välinettä ei olekaan. Olemme testanneet sitä ja todenneet, että sillä voi tehdä myös rakennuspaloissa sammutushyökkäyksen. Pitkälle edenneisiin huoneisto- ja rakennuspaloihin emme kuitenkaan sen kanssa ensisijaisesti mene sisään”, Mäkinen sanoo.
Tiedustelua ja alkusammutusta
Pekkalan pelastusasemalta ehditään kaupungin keskustaankin monesti nopeammin kuin pääasemalta Noljakasta.
”Meillä on alkusammutusvälineiden lisäksi heittosammuttimia ja jauhepistosuihkuputket. Kun olemme rakennuspalossa ensimmäisenä yksikkönä, taktiikkanamme on Pelastusopiston mukainen alkusammutustiedustelu. Heittosammuttimista ja jauheesta henkilöstöllämme on jo monia hyviä kokemuksia”, Mäkinen sanoo.
Hän arvioi, että pienestä koostaan ja CAFS-järjestelmästään huolimatta kevytyksikkö on aika lähellä täysveristä perinteistä sammutusautoa.
Valmius vesitehtäville parani
Joensuun keskustaa halkoo Pielisjoki, jossa on kovat virtaukset. Pekkalan asemalta kevytyksikkö pääsee nopeasti vesille. Noin minuutin ajomatkan päässä, Valion tehtaan rannassa on ranturi, jossa odottaa lähtövalmiina Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen lisäponttoonein varustettu jettivene. Se kantaa helposti jopa kuutta henkilöä kerrallaan ja sen päälle on keulasta helppo nostaa vedessä oleva potilas. Mäkinen kehuu vesijettiä vakaaksi ja ketteräksi kulkupeliksi. Kevytyksikössä puolestaan on pieni pintapelastuslautta.
”Pintapelastusvalmiutta onkin tarvittu lähikunnissa moneen otteeseen viimeisen vuoden aikana”, Mäkinen kertoo.
Kahden yksikön asema
Pelastusaseman tilat suunniteltiin kevytyksikölle ja ambulanssille sekä niiden henkilöstölle. Maatason kerroksessa on tallit molemmille ajoneuvoille, varusteiden pesu- ja varastotiloja, kaksi toimistohuonetta sekä yhdistetty keittiö-, oleskelu ja koulutustila.
Yläkerrassa on neljä valmiushuonetta sekä sauna-, pyykki- ja tekniset tilat. Varsinaista kuntosalia asemalla ei ole, mutta kuntoiluvälineitä on sijoiteltuna sopiviin paikkoihin.
Pekkalan kahteen kerrokseen rakennettu 501 neliön asemarakennus maksoi 1,6 M€. Aseman rakennutti Joensuun kaupunki ja Palosuojelurahasto myönsi kohteeseen avustusta.
Teksti Marko Partanen
Kuvat Pohjois-Karjalan pelastuslaitos ja Ari Pakkanen
