Väestönsuojeluun tarvitaan resursseja.
Pelastusalan resurssipula heijastuu myös väestönsuojeluun ja varautumiseen. Pelastuslaitokset ja pelastusalan järjestöt ovat huolissaan siitä, miten väestönsuojien tarkastustoimintaa ehditään valvomaan ja riittävätkö resurssit laajamittaisissa, päällekkäisissä häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.
”Alan resurssipula heijastuu myös väestönsuojeluun. Pelastuslaitoksilla ei ole riittäviä resursseja siihen ja väestönsuojien tarkastamiseen tällä hetkellä. Tämä asia pitää laittaa kuntoon seuraavan hallituksen aikana”, johtaja Mika Gröndahl Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä sanoo.
Siksi alan resurssipulan ratkaisu on keskeinen myös väestönsuojelun kannalta. Pelastusalalle tarvitaan tuhat päätoimista pelastajaa lisää. Resurssivaje näkyy myös jo osassa sopimuspalokunnista, ja tulee korostumaan harvaan asutuilla alueilla lähivuosina. Riittävä määrä päätoimisia pelastajia ja toimiva sopimuspalokuntajärjestelmä ovat kriittisiä myös siinä tilanteessa, jos Suomi kohtaisi vaikeammat ajat.
”Vaikka Suomessa eletään rauhan aikaa, maassa on jo vuosikymmeniä ymmärretty varautumisen ja väestönsuojelun merkitys. Pelastustoimi on sisäisen turvallisuuden toimija, jolla on keskeinen rooli väestönsuojelun toteutuksessa ja koordinoinnissa”, toiminnanjohtaja Ari Keijonen Suomen Palopäällystöliitosta kertoo.
Pelastusalan edustajat vaativat seuraavaa hallitusta tekemään valtioneuvoston periaatepäätöksen väestönsuojelusta, jossa määriteltäisiin muun muassa se, miten poikkeusoloissa toimittaisiin väestön mahdolliseen evakuointiin liittyen.
Väestönsuojien tarkastuksia ei valvota säännöllisesti tällä hetkellä
Väestönsuojien kunto tulisi tarkastaa paikallisesti säännöllisin ajoin. Väestönsuojan laitteiden toimintakunnon määräaikaistarkastus ja suojan tiiveyskoe tulee tehdä 10 vuoden välein ja vuosihuolto yhden vuoden välein. Laitteiden toiminnan tarkastuksesta tulee laatia tarkastuspöytäkirja, johon tehdään merkinnät suoritetuista tarkastuksista laitekohtaisesti. Tarkastuspöytäkirja on pyydettäessä esitettävä pelastusviranomaiselle.
”Näin pitäisi tehdä, mutta säännöllistä ja organisoitua valvontaa ei ole tällä hetkellä”, Mika Gröndahl toteaa.
Väestönsuojan ylläpidosta ja kunnostuksesta vastaa väestönsuojan omistaja.
Sisäministeriö selvittää parhaillaan hankkeessaan Suomen väestönsuojia. Ministeriö on jo julkaissut selvityksen perusteella tiedon, että väestönsuojia on noin 50500 kappaletta ja niissä on suoja noin 4,8 miljoonalle ihmiselle.
”Väestönsuojiin liittyy jonkin verran vääriäkin käsityksiä. Ei niitä kaikissa hätätilanteissa tarvita, ja sisälle suojautuminen kotona tai vaikkapa työpaikalla on usein riittävä keino, jos ulkona on esimerkiksi säteilyä”, Ari Keijonen muistuttaa.
Sisälle suojautumisen tilanteita ovat muun muassa vaarallisia savukaasuja aiheuttava laaja tulipalo, kaasuvaara ja säteilyvaara. Se tarkoittaa sisällä pysymistä ja kaikkien ovien, ikkunoiden ja ilmanvaihdon sulkemista.
Väestönsuoja on kuitenkin syytä huoltaa vuosittain. Väestönsuoja antaa hyvän suojan mahdollisia sirpaleita ja paineaaltoa vastaan, vaikka se ei olisikaan kaikin puolin tiivis.
”Tämä asia kannattaa laittaa kuntoon koko maassa nyt. Suojissa on korjaustarpeita ja mahdollisten saatavuushaasteidenkin takia asia kannattaa hoitaa ajoissa”, Gröndahl toteaa.
Lähde: SPEK Kuva: Kimmo Kaisto
