Kalajoen suuri maastopalo pari vuotta sitten oli varoittava esimerkki riskeistä, joita voimme tulevaisuudessa kohdata yhä pahempina.
Sisäministeriö on julkaissut päivitetyn kansallisen riskiarvion. Edellinen riskiarvio on julkaistu vuonna 2018, jonka jälkeen Suomen toimintaympäristössä on tapahtunut useita muutoksia. Kansallisessa riskiarviossa ennakoidaan Suomeen kohdistuvia äkillisiä tapahtumia, joilla olisi vaikutuksia yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin, ja jotka vaativat viranomaisilta normaalista poikkeavia toimia tai jopa avun pyytämistä muilta mailta.
Kansallisessa riskiarviossa kuvataan Suomen toimintaympäristön muutoksia ja näiden muutosten vaikutuksia erilaisiin mahdollisiin kansallisiin uhkiin ja häiriötilanteisiin. Tällaisia riskejä ovat esimerkiksi informaatiovaikuttaminen, sotilaallisen voiman käyttö, energiahuollon häiriöt sekä terveysturvallisuuteen liittyvät uhat.
”Kansallisen riskiarvion tekeminen on osa normaalia varautumistyötä, jossa pyritään tunnistamaan mahdollisia riskejä ja ennakoimaan niiden vaikutuksia yhteiskuntaan. Mitä paremmin olemme tietoisia erilaisista riskeistä, eri toimintojen keskinäisriippuvuuksista sekä häiriöiden kertautumisen mahdollisuuksista, sitä paremmin pystymme myös varautumaan niihin”, varautumisjohtaja Jussi Korhonen sanoo.
Riskiarvion laadinnan taustalla on EU:n pelastuspalvelumekanismi, joka velvoittaa kaikkia EU-maita kehittämään riskiarviointejaan ja raportoimaan niistä säännöllisesti komissiolle.
Ulko- ja turvallisuuspoliittiset muutokset ja globaalit haasteet muuttavat toimintaympäristöä
Keskeinen muutos vuoden 2018 riskiarvioon on toimintaympäristön sekä riskien kuvaamisen ja arvioinnin ajantasaistaminen. Muutokset toimintaympäristössä heijastuvat suoraan Suomen kansainväliseen asemaan sekä väestön hyvinvointiin ja turvallisuuteen.
Ulko- ja turvallisuuspoliittiset muutokset, erityisesti Venäjän hyökkäys Ukrainaan, ovat epävakauttaneet Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista asemaa. Ilmastonmuutos, yhteiskuntien digitalisoituminen, hybridivaikuttaminen sekä verkottuneet arvo- ja tuotantoketjut ovat myös esimerkkejä uhkien ja häiriötilanteiden toimintaympäristön kehityskuluista ja ilmiöistä.
Kansallinen riskiarvio kattaa yhteensä 21 kansallisesti merkittävää uhkamallia ja häiriötilannetta, joilla on arvioitu olevan vaikutuksia yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin. Jokaisen riskin osalta arvioidaan esimerkiksi riskin mahdollisia toteutumistapoja, kohteita ja vaikutuksia. Tarkasteltavat riskit ovat pääosin samat kuin edellisessä raportissa.
Riskiarvio toimii varautumisen tukena − kansallista arviota täydentävät alueelliset riskiarviot
Kansallisen riskiarvion tavoitteena on toimia eri organisaatioiden varautumisen tukena. Riskiarvio ei ole tyhjentävä listaus erilaisista riskeistä, eikä se sisällä varautumistoimenpiteiden tai riskeihin vastaamisen kuvaamista. Jokaisen toimijan tulisi omassa varautumisessaan analysoida riskejä yksityiskohtaisemmin suhteessa omaan toimialaansa ja tehtäviinsä.
Aluetasolla laaditaan omana prosessinaan alueelliset riskiarviot, joiden on tavoitteena valmistua maaliskuun 2023 aikana. Alueelliset riskiarviot täydentävät kansallista riskiarviota ja tuovat tarkempaa näkymää eri alueiden mahdollisista riskeistä ja varautumistarpeista.
Nyt valmistunut riskiarvio on valmisteltu laajassa yhteistyössä eri organisaatioiden kanssa vuosien 2022−2023 aikana. Riskiarvio linkittyy kansalliseen varautumiseen muodostaen perustan yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaiselle varautumiselle.
Tutustu kansalliseen riskiarvioon 2023 täältä.
Edellinen riskiarvio valmistui vuonna 2018.
Lähde: Sisäministeriö Kuva: Jokilaaksojen pelastuslaitos
