Varautuminen 17.11.2026

Silta Ukrainalle kumppaniksi EU:n pelastuspalveluyhteistyöhön

MCF ja Sida MARS-hankkeen valmistelukokouksessa. Kuva: SESU.

MCF ja Sida MARS-hankkeen valmistelukokouksessa. Kuva: SESU.

Ruotsin väestönsuojelusta ja varautumisesta vastaava virasto (MCF) yhdessä Ukrainan valtion pelastuspalvelun (SESU) kanssa toteuttama Ruotsin kansainvälisen kehitysyhteistyön keskusvirasto Sidan rahoittama MARS-hanke (Mine Action and Rescue Services) auttaa Ukrainaa kehittymään Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismin (UCPM) operatiiviseksi kumppaniksi sekä vahvistamaan sen kykyä vastata sodan päivittäisiin seurauksiin.

MARS-koulutuksen keskeinen periaate on, ettei yksittäisiä kursseja toteuteta irrallaan muusta kokonaisuudesta. Jokainen kurssi on suunniteltu osaksi UCPM:n koulutus- ja harjoitusohjelmaa, johon kuuluvat kurssit, esikuntaharjoitukset sekä kenttä- ja moduuliharjoitukset, kuten MODEX.

artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenartikkeli jatkuu

Kun SESU:n henkilöstö osallistuu UCPM:n kursseille tai harjoituksiin, heidän odotetaan jo tuntevan käytettävät menetelmät, terminologian ja toimintatavat. Näin he voivat hyödyntää koulutuksen täysimääräisesti. MARS-hankkeessa kansallisesti harjoiteltuja toimintamalleja testataan ja syvennetään yhdessä muiden osallistujavaltioiden kanssa, minkä jälkeen kokemukset tuodaan takaisin SESU:n omaan koulutusjärjestelmään. Tämä yhteys muuttaa yksittäiset kurssit johdonmukaiseksi poluksi kansallisesta suorituskyvystä eurooppalaisiin operaatioihin.

Kaksi tarvetta samanaikaisesti

Harva eurooppalainen pelastusorganisaatio toimii sellaisissa olosuhteissa kuin SESU. Pelastajat vastaavat ohjusiskuihin asuinrakennuksiin, energiainfrastruktuurin paloihin sekä saastumiseen ja räjähtämättömiin ammuksiin, usein saman työvuoron aikana. Samalla Ukraina etenee kohti EU-jäsenyyttä, ja pelastuspalvelu on yksi konkreettisimmista yhteistyöalueista tällä tiellä.

MARS on suunniteltu vastaamaan molempiin todellisuuksiin. Kiireelliset ja pitkäjänteiset tarpeet huomioidaan rinnakkain. SESU:n tämänhetkistä toimintaa tukevia laitteita ja koulutusta toimitetaan samalla, kun rakenteita, menettelyjä ja lainsäädäntöä sovitetaan eurooppalaisiin käytäntöihin. Hankkeessa on kaksi osa-aluetta: pelastuspalvelut sekä miinatoiminta. Tavoitteena on vahvistaa Ukrainan kriisinkestävyyttä ja kykyä vähentää onnettomuuksien, hätätilanteiden ja sodan seurauksia. Keinoina ovat koulutus, harjoitukset, asiantuntijavaihto, kaluston toimittaminen ja opintovierailut.

MARS-hanke, osa 1:

  • Virallinen nimi: Ukrainan kriisinkestävyyden vahvistaminen: Mine Action and Rescue Services (MARS)
  • Rahoittaja: Sida
  • Budjetti: 190 miljoonaa Ruotsin kruunua (molemmat osa-alueet)
  • Kesto: 2024–2027
  • Kumppani: Ukrainan valtion pelastuspalvelu (SESU)
  • Toteuttaja: Ruotsin väestönsuojelusta ja varautumisesta vastaava virasto MCF
  • Tavoite: SESU:n kyky vastata vakaviin onnettomuuksiin ja hätätilanteisiin paranee
  • Tulokset:
    1. SESU:n kyky integroitua UCPM-järjestelmään vahvistuu
    2. SESU:n CBRN-valmiudet vahvistuvat (kemialliset, biologiset, radiologiset ja ydinuhat)

Miksi mekanismi on tärkeä?

Unionin pelastuspalvelumekanismi (UCPM) on EU:n järjestelmä, jonka avulla koordinoidaan apua tilanteissa, joissa katastrofi ylittää yksittäisen maan omat voimavarat. Mekanismin kautta osallistujavaltiot tarjoavat pelastusjoukkoja, moduuleja ja asiantuntijoita sekä pyytävät apua tarvittaessa. Ukraina on vuodesta 2022 lähtien ollut yksi suurimmista UCPM-avun vastaanottajista. Osallistujavaltiona sen odotetaan nyt myös osallistuvan järjestelmän toimintaan tasavertaisena kumppanina.

Tämä kaksoisrooli on MARS-hankkeen ensimmäisen osa-alueen ytimessä. Jotta maa voi vastaanottaa kansainvälistä apua tehokkaasti, sillä on oltava toimintamallit avun pyytämiseen, vastaanottamiseen ja koordinoimiseen. Jotta se voi tarjota apua muille, tarvitaan eurooppalaisten standardien mukaisesti koulutettuja ja sertifioituja joukkueita, mekanismin toiminnan tuntevia esikuntaupseereita sekä asiantuntijoita, jotka voivat toimia EU:n pelastuspalvelutiimeissä.

Mitä on tähän mennessä saavutettu

Yhteinen kieli esikuntatyöhön

Yksi ensimmäisistä kehitysalueista oli esikuntatyön menetelmien yhtenäistäminen. Kun kansainväliset pelastusjoukot toimivat yhdessä, yhtä tärkeää kuin yhteinen kalusto on yhteinen toimintatapa: miten tilannekuvaa analysoidaan, kuinka suunnitelmat laaditaan, miten päätökset tehdään ja viestitään sekä miten operaatioiden rytmiä ylläpidetään päivien ja viikkojen ajan.

Koulutus perustuu UCPM:n entiseen Staff Management Course (SMC) -kurssiin. Sen avulla SESU:n upseerit ovat omaksuneet menetelmiä, jotka tunnetaan koko mekanismin alueella ja joita käytetään UCPM:n koulutuksissa ja harjoituksissa. Tavoitteena on, että ukrainalaiset esikuntaupseerit tunnistavat toimintaprosessit heti saapuessaan kansainväliseen johtorakenteeseen tai vastaanottaessaan sellaisen kotimaassaan, ja kykenevät osallistumaan toimintaan ensimmäisestä päivästä lähtien.

Moduulien käyttö mekanismin operaatioissa

Hanke on toteuttanut myös koulutusta moduulien käytöstä UCPM-järjestelmässä. Kurssi pohjautuu Deployment Capacity Course (DCC) -koulutukseen, ja sen kehittämisessä on ollut merkittävä rooli Itävallan Punaisella Ristillä. Kurssi käsittelee koko toimintasyklin: avunpyyntö ja aktivointi, joukkojen mobilisointi, saapuminen ja rekisteröinti, yhteistyö isäntämaan ja muiden toimijoiden kanssa, kotiuttaminen ja operaation päättäminen.

SESU:lle, joka kehittää omia valmiuksiaan tarjottavaksi UCPM-järjestelmälle, tämä osaaminen yhdistää kansallisen suorituskyvyn eurooppalaiseen operatiiviseen käyttöön. Hyvin varustettu joukkue on mekanismille hyödyllinen vain, jos se voidaan lähettää tehtävään, integroida järjestelmään ja ylläpitää toiminnassa yhteisten menettelyjen mukaisesti.

Kouluttajien koulutus rakentaa pysyvää osaamista

MARS-hankkeen keskeinen periaate on kestävyys. Osaamisen tulee jäädä Ukrainaan hankkeen päättymisen jälkeen, minkä vuoksi hankkeessa on järjestetty kouluttajien koulutusohjelmia.

Ukrainalaisia kouluttajia valmistellaan toteuttamaan koulutukset itse omassa organisaatiossaan, omalla kielellään ja omiin operatiivisiin tarpeisiinsa sovitettuna. Pitkällä aikavälillä hankkeen rooli muuttuu koulutuksen tarjoajasta ukrainalaisen koulutusjärjestelmän tukijaksi, joka kykenee toimimaan itsenäisesti, laajenemaan eri alueille ja kehittymään SESU:n muuttuvien tarpeiden mukaan

”Kun ukrainalaiset kouluttajat toteuttavat koulutuksen itse, tämän päivän panostuksesta tulee huomisen suorituskyky.”
– Peter Holmström, vanhempi UCPM-neuvonantaja, MCF –

Lainsäädännön kehittäminen

Suorituskyky ei riipu vain ihmisistä ja kalustosta, vaan myös säädöksistä. MARS-hanke on tarjonnut tukea Ukrainan nykyisten lakien ja määräysten kehittämiseen siten, että ne tukevat integroitumista UCPM-järjestelmään.

Tämä tarkoittaa niiden kansallisten säädösten tunnistamista ja päivittämistä, jotka koskevat kansainvälistä apua, joukkojen lähettämistä ulkomaille ja kansainvälistä yhteistyötä. Lähestymistapana on ollut nykyisen ukrainalaisen lainsäädännön kehittäminen eikä sen korvaaminen kokonaan uudella järjestelmällä.

CBRN ja laajempi ohjelmakokonaisuus

Vaikka tässä artikkelissa keskitytään UCPM-integraatioon, se on vain osa laajempaa kokonaisuutta. Osa-alueen toinen päätavoite vahvistaa SESU:n valmiuksia vastata kemiallisiin, biologisiin, radiologisiin ja ydinturvallisuuteen liittyviin uhkiin (CBRN).

Teollisuuslaitoksiin kohdistuneiden hyökkäysten sekä ydinlaitoksiin liittyvien jatkuvien riskien vuoksi kyse ei ole teoreettisesta varautumisesta. CBRN-kokonaisuuteen kuuluu koulutusta, harjoituksia ja kaluston toimittamista.

Nämä kaksi tavoitetta tukevat myös toisiaan. CBRN on yksi niistä osa-alueista, joilla EU:n pelastuspalvelumekanismilla on jatkuvia tarpeita. Ukrainassa eurooppalaisten standardien mukaisesti rakennettu suorituskyky on arvokas sekä kotimaassa että mahdollisena panoksena UCPM-järjestelmälle

Hankkeen toinen pääkomponentti keskittyy miinatoimintaan. Yhdessä nämä kokonaisuudet heijastavat Ukrainan nykytilannetta, jossa saastunut maa-alue, vaurioitunut infrastruktuuri ja pelastustoiminta muodostavat yhden yhtenäisen haastekokonaisuuden.

Lisäksi hankkeessa huomioidaan järjestelmällisesti ihmisoikeudet, sukupuolten tasa-arvo, ympäristö ja ilmastonmuutos sekä hyödynnetään jatkuvaa seurantaa ja arviointia toiminnan kehittämiseksi.

Seuraavat vaiheet

Perusrakenteiden ollessa valmiina hanke siirtyy seuraavaan vaiheeseensa: tähän mennessä saavutettujen tulosten vakiinnuttamiseen ja uusien painopistealueiden kehittämiseen vuoteen 2027 saakka.

Koulutusmateriaalien luovutus

Ensimmäinen askel on koulutusmateriaalien siirtäminen SESU:n käyttöön. MARS-hankkeessa kehitetyt ja testatut kurssit luovutetaan täydellisinä kokonaisuuksina, mukaan lukien sisältö, harjoitukset ja kouluttajille laaditut ohjeet, SESU:n omille kouluttajille, jotka on valmennettu kouluttajakoulutuksissa. Näin koulutusten omistajuus siirtyy virallisesti Ukrainalle.

Isäntämaan tuki (HNS)

Toinen keskeinen kehittämisalue on Isäntämaan tuki, Host Nation Support (HNS), eli isäntämaan kyky vastaanottaa, tukea ja koordinoida kansainvälistä apua.

Ukrainalla on vuodesta 2022 lähtien kertynyt huomattava kokemus kansainvälisen avun vastaanottamisesta. Merkittävä osa tästä työstä on tehty poikkeuksellisten paineiden alla ja usein improvisoiden. Seuraavana tavoitteena on muuttaa tämä käytännön kokemus rakenteelliseksi kansalliseksi toimintamalliksi.

Uusi toimintakehys perustuu olemassa olevaan ukrainalaiseen sääntelyyn, mukaan lukien kansallinen menettely kansainvälisten pelastusjoukkojen tukemiseksi, sekä EU:n Host Nation Support -ohjeistukseen. Sen on tarkoitus toimia sekä sota- että normaalioloissa. Kehykseen sisältyvät yhteiset toimintaperiaatteet sekä avustustarvikkeille että kansainvälisille joukoille, joille kummallekin laaditaan omat standardoidut toimintaohjeensa. Tavoitteena on, että avun saapuessa kaikki tietävät vastuunsa rajanylityspaikalta aina operaatioalueelle asti.

EUCPT-asiantuntijat

Kolmas kehittämisalue on ukrainalaisten asiantuntijoiden valmistelu osaksi EU Civil Protection Team (EUCPT) -asiantuntijareserviä. EUCPT on mekanismin käyttöön tarkoitettu asiantuntijajoukko, joka vastaa arvioinnista ja koordinoinnista hätätilanteissa. Kun ukrainalaiset asiantuntijat suorittavat UCPM-koulutukset ja liittyvät asiantuntijareserviin, Ukrainasta tulee muutakin kuin mekanismin koordinaatiokapasiteetin käyttäjä. Siitä tulee aktiivinen toimija, joka tuo järjestelmään operatiivista kokemusta, jota vain harvalla osallistujavaltiolla on.

Avunsaajasta kumppaniksi

MARS-hanke perustuu yksinkertaiseen ajatukseen: todellinen kumppanuus eurooppalaisessa pelastuspalvelussa tarkoittaa kykyä sekä antaa että vastaanottaa apua. Ukraina rakentaa tätä kykyä poikkeuksellisen vaikeissa olosuhteissa. Tähän mennessä saavutetut tulokset, kuten yhteisin menetelmin koulutetut esikuntaupseerit, rakentuva kansallinen koulutusjärjestelmä sekä eurooppalaisiin käytäntöihin sovitettavana oleva lainsäädäntö, osoittavat, että integroituminen mekanismiin on siirtymässä tavoitteesta käytännön toteutukseksi.

Sama ajatus näkyy hankkeen kaikissa osa-alueissa, henkilöstömenetelmistä ja Host Nation Support -järjestelyistä EUCPT-asiantuntijoiden kehittämiseen. Tavoitteena ei ole tehdä SESU:sta riippuvaista ulkoisesta tuesta, vaan auttaa rakentamaan omavarainen ukrainalainen pelastuspalvelujärjestelmä, joka toimii täysivaltaisena kumppanina eurooppalaisessa järjestelmässä.

Periaatteet: Miten MCF tukee SESU:a mekanismiin integroitumisessa

Jämäkkä standardien ylläpitämisessä (FIRM)
MARS-koulutukset toteutetaan samoilla laatustandardeilla kuin UCPM:n koulutukset, jotta SESU voi toimia mekanismin täysivaltaisena kumppanina.

Reilu odotuksissaan (FAIR)
Hanke rakentuu SESU:n todellisten tarpeiden ympärille. Tavoitteet ovat selkeitä, ja tukea tarjotaan johdonmukaisesti koko hankkeen ajan.

Kumppanuuteen perustuva toimintatapa (FRIENDLY)
MARS toimii molemminpuoliseen kunnioitukseen ja avoimuuteen perustuvana kumppanuutena, jotta osaaminen säilyy SESU:ssa myös hankkeen päättymisen jälkeen.


Haastattelu: Marcin Pater, tiiminvetäjä, MARS | MCF

Miten hanketta toteutetaan käytännössä päivittäin Ukrainassa?
”MCF ja SESU toteuttavat hanketta yhdessä sekä kansallisella että alueellisella tasolla. Alkuvaiheen kartoitusjakson jälkeen, jossa määriteltiin ajan ja resurssien painopisteet, sovimme hankesuunnitelmasta, jota mukautamme olosuhteiden muuttuessa. Kahden vuoden aikana rakentuneet yhteistyösuhteet ovat onnistuneen toteutuksen keskeinen edellytys.”

Mitkä ovat suurimmat haasteet, ja mikä mahdollistaa edistymisen?
”Työskentely sodan keskellä olevassa maassa on lähtökohtaisesti haastavaa. SESU:n henkilöstö toimii valtavan paineen alla, joten suunnitelmat ja toiminnot muuttuvat usein lyhyellä varoitusajalla. Työskentely suojatiloista käsin ja suunnitelmien jatkuva päivittäminen ovat arkipäivää. MCF tuo hankkeeseen vuosien kokemuksen UCPM-järjestelmästä ja oppii samalla ukrainalaisten kollegoiden sopeutumiskyvystä, joustavuudesta ja määrätietoisesta toiminnasta.”

Mistä saavutuksesta olet kaikkein ylpein?
”Antoisin tulos on ollut SESU:n kasvava varmuus ja itsenäisyys toimia UCPM-järjestelmässä. Tätä ovat tukeneet standardoitujen toimintaohjeiden (SOP), koulutuksen, valmiuksien kehittämisen sekä European Civil Protection Pool (ECPP) -järjestelmään liittyvän jatkuvan sertifiointityön edistyminen.”


Haastattelu: Larisa Nikanorova, UCPM-kouluttaja | SESU

Miten moduulikoulutus ja työssä tapahtuva kouluttajakoulutus ovat vaikuttaneet työhösi?
”Ne yhdistivät UCPM:n toimintamenetelmät päivittäiseen operatiiviseen työhön. Moduulikoulutus kehitti päätöksenteko-, koordinointi- ja tiimityötaitoja realististen harjoitusskenaarioiden avulla, kun taas kouluttajakoulutus opetti meitä välittämään tätä osaamista eteenpäin käytännönläheisten ja osallistavien harjoitusten kautta.”

Mikä on suurin ero tavallisten UCPM-moduulikurssien ja liikkuvien koulutusten välillä?
”Liikkuvat koulutukset tuovat opetuksen suoraan omaan toimintaympäristöömme. Näin useampi asiantuntija voi harjoitella omien tiimiensä ja välineidensä kanssa todellisiin tarpeisiin räätälöidyissä harjoituksissa. Tämä myös parantaa koulutuksen saavutettavuutta nykyisissä Ukrainan olosuhteissa.”

Miten SESU hyödyntää uusia menetelmiä nykyisin?
”Hyödynnämme niitä henkilöstön valmistelussa sekä CBRN-puhdistusmoduulimme kehittämisessä skenaarioharjoitusten, tiimityön, keskustelujen ja käytännön ongelmanratkaisun avulla. Osallistujat soveltavat aktiivisesti uutta osaamista todellisissa operatiivisissa tehtävissä.”


Haastattelu: Peter Holmström, UCPM:n vanhempi neuvonantaja, MCF

Miksi UCPM-integraatio on Ruotsille ja virastolle tärkeä tavoite?
”Ukraina on nyt mekanismin osallistujavaltio, ja siihen liittyy sekä oikeuksia että velvollisuuksia. Ruotsille ja virastolle SESU:n tukeminen UCPM-järjestelmään ei tarkoita vain yksittäisten upseerien kouluttamista tai erillisten kurssien järjestämistä. Tarkoitus on auttaa Ukrainaa kehittymään eurooppalaisen pelastuspalvelun täysivaltaiseksi operatiiviseksi kumppaniksi, joka pystyy vastaanottamaan apua tehokkaasti, koordinoimaan sitä kansallisesti sekä tarjoamaan omia kokeneita joukkueitaan ja asiantuntijoitaan muiden käyttöön.”

Mitä olette oppineet yhteistyöstä SESU:n kanssa?
”SESU:lla on operatiivista kokemusta, jolle harvalla eurooppalaisella organisaatiolla löytyy vastinetta. Vastavuoroinen oppiminen tarkoittaa, että me tuomme UCPM:n toimintakehyksen, menetelmät ja terminologian, samalla kun SESU näyttää meille, miten ne toimivat äärimmäisen paineen alla. Tämä tiedonvaihto on ollut erittäin arvokasta. Monet keskustelut ovat haastaneet omia oletuksiamme ja auttaneet meitä ajattelemaan käytännönläheisemmin sitä, miten menettelyt todella toimivat kriisitilanteessa.”

Miten tasapainotatte kiireelliset tarpeet ja pitkän aikavälin kehittämisen?
”Emme pyri näkemään niitä toisiaan kilpailevina tavoitteina. Jokaisen kurssin on tuotettava hyötyä jo nyt, tämän päivän pelastustoimintaan osallistuville ihmisille, mutta samalla sen on toimittava rakennuspalikkana kohti UCPM-järjestelmää. Kouluttajien koulutus on avainasemassa: kun ukrainalaiset kouluttajat ottavat koulutuksen omakseen, se ei enää ole riippuvainen meistä.”


Haastattelu: Mykola Dukhnich, UCPM-kouluttaja, SESU

Miten standardoitu HNS-järjestelmä parantaisi kansainvälisen avun vastaanottamista Ukrainassa?
”Standardoitu HNS-järjestelmä korvaisi tilapäiset ratkaisut ennakoitavalla toimintamallilla ja nopeuttaisi avun toimittamista. Yhtenäiset logistiikka-, tullaus- ja koordinointikäytännöt vähentäisivät viiveitä ja päällekkäisyyksiä, auttaisivat kohdistamaan resurssit sinne, missä niitä tarvitaan, lisäisivät avunantajien luottamusta ja vahvistaisivat yhteentoimivuutta UCPM-järjestelmässä.”

Mitkä vuodesta 2022 saadut opit tulisi sisällyttää uusiin menettelyihin?
”Nopea sopeutuminen, kriittinen ajattelu ja ripeä päätöksenteko ovat osoittautuneet välttämättömiksi. Menettelyiden tulee mahdollistaa toiminta välittömän reagoinnin käytäntöjen, reaaliaikaisen digitaalisen koordinoinnin sekä muuttuvaan turvallisuustilanteeseen mukautuvien joustavien toimitusketjujen avulla.”

Mitä ukrainalaiset asiantuntijat voivat tuoda EU:n pelastuspalvelutiimeihin?
”Ukrainalaisilla asiantuntijoilla on kokemusta laajamittaisista kriiseistä jatkuvan uhan ja niukkojen resurssien oloissa. Osaamista on muun muassa kaupunkipelastamisesta, miinanraivauksesta, robotiikasta, miehittämättömien ilma-alusten käytöstä arvioinneissa, evakuoinneista, siviili-sotilasyhteistyöstä, liikkuvista sairaaloista sekä sähkökatkosten hallinnasta. Näiden kokemusten jakaminen UCPM-koulutuksissa voi vahvistaa valmiuksia koko Euroopassa.”

Teksti: Peter Holmström, MCF

Käännöksessä englannista suomeen on hyödynnetty Copilot-tekoälyä

Lue lisää