Ensihoidon kenttäjohtaja Janne Keto valittiin Vuoden ensihoitajaksi 2020.
Vuoden ensihoitajaksi 2020 on valittu Lohjan sairaanhoitoalueella ensihoidon kenttäjohtajana toimiva Janne Keto. Hän on ideoinut Lohjan sairaanhoitoalueella ”Kätilö Kentälle”- projektin ja vastannut sen käytännön toteutuksesta.
Esityksen Janne Kedon valinnastaan tekivät yksimielisesti Hus Lohjan sairaalan Naisten – ja lastentautien tulosyksikkö, synnytysosaston johto, kaikki lähiesimiehet sekä kätilöt. Ensimmäisenä allekirjoittajana esityksessä oli ylihoitaja Tarja Vesanen. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun vuoden ensihoitaja valitaan varsinaisen ensihoitopalvelun ulkopuolelta tulevan ehdotuksen perusteella.
Rohkeutta laatikon ulkopuolella
Perusteena valinnalle Vuoden ensihoitajaksi oli Jannen Kedon erityinen rohkeus katsoa asioita kokonaan uudella tavalla ja ryhtyä kokeilemaan uutta. Vauvoja on aina syntynyt kotiin ja ambulanssiin tai joskus vieläkin eksoottisempiin paikkoihin.
Elokuvista saatujen oppien perusteella oltiin totuttu lämmittämään vettä ja tuomaan pyyhkeitä, tosielämässä paikalle saapui ambulanssi. Sitten toiminta jatkuikin sattuman sanelemana. Saattoi olla, että tilanteesta vastuussa oleva ensihoitaja ei ollut koskaan edes nähnyt synnytystä vastasyntyneen vauvan hoidosta puhumattakaan. Miten toimintaa voisi tehostaa ja päästä eroon sattuman sanelusta?
Matkasynnytykset lisääntyvät
Janne Keto kiinnitti huomionsa oman toimialueensa matkasynnytyksiin. Vaikuttaa siltä, että sairaalan ulkopuolella tapahtuvat synnytykset ovat hitaasti mutta selvästi jatkuvasti lisääntymässä. Määrä on Lohjan ja Raaseporin alueella nyt hieman alle 10 synnytystä vuodessa kun saman alueen sairaalassa syntyy noin 1000 vauvaa vuodessa. Hätäkeskuksen antamana tehtävänä synnytys on vakiinnuttanut asemansa harvinaisena tehtäväkoodina (0,27% kaikista tehtävistä). Tehtävän harvinaisuutta käytännössä kuvaa se, että alueella oli kaksi yksikköä, joille ei osunut yhtään synnytyskoodia koko vuoden aikana.
Haaste nimeltä ”Kätilö kentällä”
Kun tuli aika valita johtamisen erikoisammattitutkintoon sisältyvää kehittämistyötä, Janne Keto ei epäröinyt. Aihe olisi matkasynnytys, mutta sen sisältö alkoi paisua tavanomaista laajemmaksi ja vaikutuksetkin tuntuivat jo suunnitteluvaiheessa mittavilta. Tarvittiin lukuisia lupia, moniammatillista yhteistyötä ja yhteydenottoja sekä tulosyksikkörajojen yli loikkivaa hyväksyntää, jotta työnimellä ”Kätilö kentällä” -nimetty projekti saatiin käynnistymään.
Bifaasista koulutusta
Kun byrokratia oli hoidettu alta pois, pilottiprojekti käynnistyi koulutuksella, kalustohankinnoilla ja osapuolten toimintaan tutustumisella. Kätilöt kouluttivat ensihoitajia ja kenttäjohtajia synnytyksen hoitoon, ensihoitajat ja kenttäjohtajat puolestaan kätilöitä toimimaan ambulanssissa ja potilaan kotona. Koulutuksissa käytiin läpi sekä perusasioita että harvinaisempia erikoistilanteita, joissa oikean toimintamallin hallinta saattaa olla jopa hengenpelastavaa. Kätilöille hankittiin kunnon ulkovaatteet ja kengät sekä suunniteltiin ja varusteltiin matkasynnytyslaukkua paremmaksi. Olihan yhteistyötä toki ollut aiemminkin siirtokuljetusten aikana mutta nyt se saavutti aivan uudet ulottuvuudet. Oltiin oikeasti samaa tiimiä.
Strategisella painopisteellä
Toiminta tukee myös HUSn strategisia painopisteitä. Vaikuttavuus, asiakaslähtöisyys sekä positiivinen asiakaskokemus ovat tulleet palautteissa selvästi esiin. Opetusta tehdään projektissa monipuolisesti. Strategiatyötä koskevissa kirjauksissa mainitaan myös, että työntekijät muodostavat nykyisin osaamisyhteisöjä, joiden parhaista jäsenistä työnantajat kilpailevat. Toiminnan vaikutus koskee erityisesti synnytysosastoa mutta myös ensihoitopalvelua kokonaisuudessaan kenttäjohto ja ambulanssityö huomioiden. Strategiatyössä on todettu myös terveydenhuollon palveluiden kuluttajaistumisen laajenevan. Maksaja-asiakas odottaa mitattua näyttöä toiminnan vaikuttavuudesta.
Kätilön kriteerit
Ensihoitopalvelun kannalta toimintamalli on yksinkertainen ja selkeä. Kätilöhälytyksen kriteerit täyttyvät, kun hätäkeskuspäivystäjä arvioi tehtävän A tai B791:ksi ja raskausviikot ovat 35 tai yli. Kenttäjohtaja ajaa sairaalalle ja soittaa kätilölle, joka kerää varusteensa ja tulee ulko-ovelle valmiiksi. Kenttäjohtaja poimii kätilön kyytiin ja matka kohti synnyttäjää alkaa. Kenttäjohtajan päivystyspaikasta on parin minuutin ajomatka synnytysosaston ovelle.
Vuoden 2019 aikana kätilö lähti kentälle 18 kertaa. Yhden kerran synnytyssalin ruuhkatilanne esti liikkeelle lähdön. Tehtävillä syntyi kuusi lasta, kaikki ambulanssiin tai kotiin kätilön jo kohdattua potilaan. Viime vuonna kaikki vauvat Lohjan sairaanhoitoalueella syntyivät siis kätilön läsnä ollessa. Kaikki synnytykseen johtaneet tehtävät tulivat B-riskillä. A-tehtäviin matkalla olleelle lääkärihelikopterille annettiin peruutus kätilön luotettavan tilanarvion tukemana.
Hyväkuntoisia vauvoja
Sairaalan ulkopuolella syntyneiden vauvojen ja äitien tilaa seurattiin tarkasti. Selvityksessä todettiin vauvojen ruumiinlämmön olevan välillä 36-37 sairaalaan saavuttaessa ja vauvojen olevan ihokontaktissa äitiin. Virvoittelun tarvetta ei todettu yhdelläkään vauvalla. APGAR-pisteet olivat kaikilla syntymähetkellä 9-10 ja viiden minuutin päästä kaikilla 10.
Vähemmän aikaa kohteessa
Kätilön läsnäolo vähensi synnytystehtävillä vietettyä kohteessaoloaikaa, joka oli keskimäärin 10 minuuttia lyhyempi kuin saman kaltaisilla tehtävillä aiemmin ilman kätilöä. Tähän saattaa olla moniakin syitä mutta selvää on, että kätilön tekee tilannearvion nopeammin. Myöskään turhia toimenpiteitä ei kätilön läsnä ollessa tehdä ”varmuuden vuoksi”. Esimerkiksi yhdellekään synnyttäjälle ei ole avattu sairaalan ulkopuolella suoniyhteyttä. Kätilö osaa arvioida äidin vuodon määrän luotettavasti, jolloin tämä ensihoidon perustoimenpide voidaan jättää suoritettavaksi parempiin olosuhteisiin.
Parempaa resurssien kohdentamista
Kätilön kenttätehtävän kesto on keskimäärin 40 minuuttia. Synnytysosaston toiminnassa ei ole raportoitu yhtään vaaratilannetta tai poikkeamaa, joka johtuisi kätilön kenttätehtävän aiheuttamasta henkilöstövajauksesta. Kenttätehtävillä kävi yhteensä 10 kätilöä, osa useammankin kerran.
Kätilön työaika ei lisäänny kenttätehtävän vuoksi lainkaan. Jos synnyttäjä olisi tullut jo aikaisemmin sairaalaan eikä ensihoitopalvelua olisi hälytetty, olisi kätilön työpanos ollut kuitenkin sidottuna samaan synnyttäjään. On siis aivan luonnollista, että se kätilö, joka synnytyksen muutenkin olisi hoitanut, lähteekin synnyttäjää vastaan. Toiminta ei lisää eikä vähennä ensihoidon tai synnytyssalin resurssia, vaan optimoi ja parantaa synnyttäjän saamaa palvelua.
Ensihoitaja tekee, kätilö ohjaa
Potilaan hoitamis- tai synnytystilanteessa kätilöt ovat pyrkineet pitämään roolinsa ohjaavana ja opastavana. Varsinaisesta potilaaseen kajoamisesta ovat vastanneet ensihoitajat. Kätilö tuo paikalle lisäkädet sekä asiantuntemuksen.
Kätilöt tuovatkin toiminnasta esiin myös seikkoja, jota ensihoitopalvelun parissa ei osata lainkaan ajatella. Kenttätoiminnalla pystytään tehokkaasti parantamaan synnytyskokemusta. Jo tieto kätilön paikalle tulosta auttaa äitiä. Kätilöt kuvaavatkin itseään ambulanssiin tullessaan lääkkeettömän kivunhoidon kärjeksi. Jokainen synnyttäjä on pystynyt silminnähden rentoutumaan, kun on nähnyt kätilön tulevan paikalle. Kenttätoimintaa voidaan esitellä jo synnytysvalmennuksessa, jos äiti tuntee pelkoa synnytystä kohtaan. Samoin mediajulkisuudella voi olla merkittävä osuus synnytyspelon vähentämisessä. Äidit tietävät, että heidän ja vauvan hyvinvoinnin eteen tehdään todellakin kaikki, mitä tehtävissä on.
Media kiinnostui
Projekti sai runsaasti mediajulkisuutta jo pilotointiaikanaan. Useat paikallislehdet sekä jopa valtakunnallinen uutislähetys ovat kertoneet kätilöistä kentällä. Lohjan synnytysosasto puolestaan esitteli näkyvästi kenttätoimintaansa Lapsimessuilla Helsingin Messukeskuksessa. Julkaisipa eräs tunnettu lifestyle-blogistikin koko synnytystapahtumansa sivuillaan valokuvien kera.
Kaikki toimintaan osallistuneet kokevat kätilöiden kenttätoiminnan pelkästään positiivisena asiana. Paras palaute tulee kuitenkin äideiltä, vauvat eivät vielä omaa kantaansa kykene kertomaan.
Kätilöt innostuivat ensihoidosta
Kätilöiden kokemus on ollut positiivista ja ehdottomasti toiminnan jatkoa puoltavaa. Ambulanssi on ollut aiemmin kätilöille tuttu vain siirtokuljetusten kautta, nyt muutama kätilö on innostunut jopa tekemään keikkatöitä siirtoambulansseissa.
Kenttäjohtajat hämmästelevät kätilöiden nopeaa kykyä omaksua sairaalan ulkopuoliset toiminnan periaatteet. Hätäkeskuksen Erica-tietojärjestelmän myötä muuttunut toimintamalli on heikentänyt kenttäjohtajan mahdollisuuksia saada riittäviä esitietoja potilaasta. Jatkossa on kehitettävä muita tapoja saada tarkennetut esitiedot.
Hyvää palautetta ja jatkoa
Ensihoitajien palautteesta ilmenee myös positiivinen yllätys. Kätilöt eivät tulekaan paikalle päsmäröimään, vaan ovatkin ihan hyviä tyyppejä! Nykyensihoitaja kuitenkin tapansa mukaan kaipaa palautteessaan tarkemmin ennalta sovittua työnjakoa.
Synnyttäjien kokemuksia kerättiin sairaalassa äiti-kätilö -keskusteluissa synnytyksen jälkeen. Heidän kokemuksensa olivat positiivisia ja ammattilaisten havaintoja tukevia. Jotkut äidit ovat halunneet julkaista kokemuksensa hyvinkin yksityiskohtaisesti eri medioissa.
Kätilö kentällä -toiminnan jatkolle on olemassa kaikkien toimijoiden yhteinen tahtotila. Erityisesti ensihoitajille tulevat vähäiset suoritteet ja harvat tehtävämäärät synnytysten osalta puoltavat opetuksellisen ja asiantuntijuuden tuomaa toiminnan jatkuvuutta. Vuoden 2020 alusta toimintaa on jatkettu toistaiseksi.
Kiitokset päättäjille
Janne Kedon idea lähteä kehittämään ensihoitotoimintaa ilman pelkoa kasvavista kustannuksista on suomalaisessa ensihoitomaailmassa hyvin erikoinen. Tarvittiin vain oivallus, joka muutti vanhaa olemassa olevaa toimintamallia. Lähes ainahan julkishallinnon piirissä tehtävä uudistus vaatii lisäresurssia ja rahaa. Idean saaminen tuotannon tasolle asti vaati huomattavan paljon työtä. Janne Keto haluaakin erityisesti kiittää niitä päättävässä asemassa olevia henkilöitä, jotka suhtautuivat positiivistesti idean kehittelyyn ja mahdollistivat lopulta Kätilö kentällä- toiminnan vakiintumisen.
Yhteistyö on voimaa
Janne Keto omaa pitkän ja laaja-alaisen kokemuksen eri tehtävissä ensihoidon parissa. Hän valmistui lähihoitajaksi vuonna 1999 ja aloitti ambulanssiuransa Espoossa Leppävaaran ambulanssi Oy:n palveluksessa. Hoitotasolle kouluttauduttuaan Janne Keto on toiminut lukuisten ensihoidon palveluntuottajien palveluksessa. Hänelle on tuttua sekä yksityisellä että julkishallinnon organisaatioissa työskentely. Lohjan sairaanhoitoalueen kenttäjohdossa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin palveluksessa Janne Keto on toiminut kahdeksan vuoden ajan tehtävän lakisääteiseksi tulosta asti.
Jannen nykyinen tapa tehdä työtään sekä hänen kehittymisensä omalla työurallaan kuvaa mainiosti myös hänen persoonaansa. Ruohonjuuritasolla hänen mielestään on täysin luonnollista kenttäjohtajan työn lisäksi tehdä keikkatyötä yksityisen palveluntuottajan siirtoyksikössä. Päättävällä tasolla kuuluminen TEHYn ensihoitotyöryhmään tuo puolestaan mahdollisuuden edistää kaikenlaisten rajanvetojen poistamista. Kaikilla organisaatiolla ja toimijoilla on parhaat puolensa. Nämä yhdistämällä saadaan aikaan ihanteellinen järjestelmä, jonka päämääränä on tyytyväinen loppukäyttäjä.
Tämän päämäärän saavuttamiseksi Janne Keto aikoo päättäväisesti toimia jatkossakin. Nyt vuoden ensihoitaja -tunnustuspalkinto taskussaan.
Teksti Jarmo Turva
Kuvat Joni Hyyryläinen
Juttu on aiemmin julkaistu Systole-lehdessä 5/2020
Vuoden ensihoitajan uudenvuodenpuhe: Positiivisuuden kautta
Olemme eläneet kuluneen vuoden vanhasta ja totutusta poikkeavalla tavalla. Korona-arki on koskettanut jokaisen työelämää ja vapaa-aikaa. Koronaviruksen aiheuttama poikkeuksellinen tilanne on vaikuttanut työyhteisöihin ja työn tekemiseen sekä haastanut organisaation jokaisen jäsenen. Osa on siirtynyt etätöihin, osa meistä on jatkanut työtä arjessa muuttunein työmenetelmin. Koronavirus toimikin osittain tarpeen herättäjänä ja sen aiheuttama kriisi on tuonut mukanaan käyttöönotettavaksi niin uusia ohjeita kuin käytäntöjäkin.
Samalla aiemmin laadittuja toimintamalleja on tarkasteltu ja kehitetty toimivammiksi. Suojautumis- ja puhdistuskäytänteet ovat tehostuneet ja tulleet osaksi arkeamme. Kehitystyötä ja varautumista on syytä jatkaa, sillä tulemme varmuudella tulevaisuudessakin kohtaamaan viruksia, jotka vaativat reagointia. Sanonta: ”älä oleta”, on kirjaimellisesti konkretisoitunut. Nyt sijaintimme pohjolassa on jopa osin suojannut meitä epidemian edetessä maailmalla eritahtisesti ja olemme pystyneet oppimaan toisten kokemuksista.
Arjen muuttuminen ja siihen liittyvä epävarmuus on lisännyt tutkitusti työntekijöiden kokemaa stressiä. Yhteisöllisyys on ollut monelle meistä tärkeässä roolissa. Nykytilanteessa työyhteisöt ovat tarvinneet turvallisuuden ja hallinnan tunnetta. Asioiden johdonmukainen käsittely ja vuorovaikutustaidot ovat korostuneet sekä vastavuoroisuuden merkitys on säilyttänyt tärkeän roolinsa.
Luin hiljattain tiimien rakentamista käsittelevää kirjaa. Huipputiimien ominaisuuksiksi mainittiin rohkeus tarttua uusiin ideoihin ja kokeiluihin, tehdä asioita yhdessä kehittäen ja ratkaisukeskeisesti sekä tukea toisia tiimin jäseniä. Hyvässä tiimissä meistä kenenkään ei tarvitse osata kaikkea vaan jokainen voi luottaa muiden osaamiseen ja täydentää tiimiä osaltaan omalla osaamisellaan. Jokaisella tiimin jäsenellä on oma roolinsa ja jokaisen tiimin jäsenen on voitava luottaa siihen, että jokainen tiimin jäsen osallistuu, ottaa vastuuta ja jokaisen tiimin jäsenen tekemiseen voidaan luottaa. Hyvällä tiimillä on oltava myös yhteiset pelisäännöt ja tavoitteet. Kun yksi ei jaksa, muut auttavat. Resilientti työyhteisö näkee ennakoimattomissa tilanteissa mahdollisuuden oppia jotain uutta yhdessä. Organisaatio säilyttää tällöin toimintakykynsä niin ennakoitavissa kuin äkillisissäkin muutoksissa. Edellä kuvattu kooste lukemastani kuvaa mielestäni ensihoidon henkilöstön tuntemuksia ja toimia tässä korona viruksen aikana eletyssä poikkeuksellisessa tilanteessa.
Menneisyyteen vaikuttaminen on tunnetusti hankalaa. Tulevaisuusajattelu taas on meille jokaiselle tuttua ja uskon meidän olevan kokemamme jälkeen valmiimpia tuleviin haasteisiin. Koska tulemme elämään koronan muuttamaa aikaa tulevaisuudessakin, onkin tärkeää pitää kaikki mukana huolehtimalla kollegoista ja rakentaa tulevaisuutta yhdessä. Tulevaisuuteen on hyvä asettaa toiveita, tavoitteita ja päämääriä, vaikka tulevaisuuden tilannekuva onkin vielä epäselvä.
Elämää on nyt ja koronan jälkeen. Toiveikkuus on tutkitusti yhteydessä optimismiin ja näiden avulla kyky nähdä positiivisia asioita lisääntyy. Positiivinen asenne on oleellista nykytilanteen hyväksymisessä, tulevaisuuden rakentamisessa sekä kyvyssä nähdä tulevia mahdollisuuksia. Haluan toivottaa teille kaikille jaksamista ja tsemppiä tähän epänormaaliin aikaan.
Onnea vuodelle 2021!
Janne Keto
Vuoden ensihoitaja 2020
