Intersukupuolisuus voi olla sukupuoli-identiteetti tai kehon synnynnäisiä piirteitä, jotka eivät ole yksiselitteisesti nais- tai miestyypillisiä. Intersukupuoliset ihmisetkin kokevat terveydenhuollossa usein haastavia tilanteita, sillä sielläkään asiaa ei tunneta kovin hyvin.
Intersukupuolisuus tarkoittaa joukkoa erilaisia luonnollisia variaatioita, joissa kehon synnynnäiset sukupuolitetut piirteet, kuten kromosomit, sukuelimet tai hormonitoiminta eivät ole yksiselitteisesti nais- tai miestyypilliset.
Toiset kokevat intersukupuolisuuden myös sukupuoli-identiteettinä, kun taas toiset käyttävät sanaa ensisijaisesti kuvaamaan omia kehonpiirteitään, jolloin intersukupuolisuus-termin alle voidaan lukea jopa yli 40 lääketieteellistä diagnoosia. Vain pieni osa intersukupuolisista saa diagnoosin heti syntymässä. Yleisempää on, että asia tulee ilmi esimerkiksi murrosiässä, kun kuukautiset eivät alakaan – ja osa elää koko elämänsä tietämättä asiasta. Intersukupuolisuus ei näy päälle päin, eikä ulkonäöstä voi päätellä henkilön sukupuolta.
Ei kovin harvinainen
Termi voi olla monille lääketieteen ja hoitotyön parissa työskentelevälle vieras ja kummallinen. Intersukupuolisuus ei ole kuitenkaan kovin harvinaista, vaan esiintyvyys on laskentatavasta riippuen jopa noin 1,7% väestöstä. Näin ollen Suomessakin on noin 94 000 intersukupuolista ihmistä, eli myös potilaina heitä tulee väistämättä vastaan.
Kehollisia variaatioita
Lääketieteellisesti intersukupuolisuus on nimenomaan kehollista variaatiota. Joihinkin intersukupuolisuuden variaatioihin liittyy lääketieteellistä hoitoa vaativia tilanteita, kuten esimerkiksi jos syntymässä havaitaan virtsaamisongelmia tai myöhemmin elämässä tarvitaan hormonihoitoa. Intersukupuolisuus itsessään ei ole sairaus tai häiriötila.
Ei tarvitse operoida
Lääketieteen ja juridiikan näkökulmasta haasteita aiheuttaa muun muassa lääkäreiden velvollisuus määrittää syntyneen lapsen sukupuoli. Etenkin aiemmin intersukupuolisena syntyneiden lasten sukuelimiä operoitiin kosmeettisista syistä, mutta nykyään useat järjestöt vaativat, että kyseisistä operaatioista olisi pidättäydyttävä, kunnes lapsi voi itse ilmaista tahtonsa. Sukupuolen määrittäminen ei edellytä kirurgisia muokkaavia hoitoja. Esimerkiksi Maltalla tuli vuonna 2015 voimaan laki, joka yksiselitteisesti kieltää tarpeettomat toimenpiteet intersukupuolisille lapsille. ”Lapsilla on oikeus koskemattomuuteen, oikeus olla sellainen kuin on”, OYS:n kirurgian ja lastenkirurgian erikoislääkäri Mika Venhola toteaa.
Intersukupuolisuudesta ja sen hoitomenetelmistä ei ole paljoakaan tutkimustietoa. Kattavaa tutkimustietoa ei ole myöskään siitä, kokevatko intersukupuoliset ihmiset hyötyneensä annetusta hoidosta, esimerkiksi lapsuuden sukuelinkirurgiasta tai emättimen dilataatiohoidosta. ”Kun tulee vastaan poikkeama, niin lääkäreille tulee herkästi tarve muuttaa ja parantaa. Voidaan toki tehdä kosmeettisia leikkauksia, mutta ei se intersukupuolisuus leikkaamalla lähde”, pohtii Venhola.
Turvattomia tilanteita
Intersukupuoliset ihmiset ja heidän omaisensa kohtaavat usein haastavia ja turvattomia tilanteita terveydenhuollossa. Haasteet voivat liittyä itse intersukupuolisuuden tutkimuksiin ja mahdolliseen hoitoon, tai aivan tavanomaisiin lääkärikäynteihin muista vaivoista. Selvityksissä on ilmennyt lukuisia kertomuksia siitä, että intersukupuoliset henkilöt jättävät käyttämättä terveydenhoitopalveluita, vaikka tarvetta niille olisi.
Henkilöt ovat raportoineet esimerkiksi siitä, etteivät ole saaneet riittävää tietoa omasta tilastaan ennen hoitopäätöksien tekoa. Sensitiivisyyden puute ja olettamat kohtaamisissa ovat aiheuttaneet ahdistusta, samoin yllättäen hoitotoimenpiteisiin joutuminen. Esimerkiksi on voitu mennä näyttämään kipeää rannetta lääkärille, joka on yllättäen ottanut intersukupuolisuuden puheeksi ja käskenyt potilasta ottamaan housut pois. Jotkut intersukupuoliset henkilöt ovat kokeneet terveydenhuollon palvelut niin ahdistaviksi, että ovat dissosioineet koko käynnin ajan, eivätkä jälkeenpäin muista siitä mitään. Ajantasaisen ja oikean tiedon, vertaistuen ja mahdollisen keskusteluavun saamisessa on voinut olla haasteita.
Vältä sukupuolittamista
Terveydenhuollon palveluissa lain mukaan ihmiset tulee kohdata yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti, ja edistää näiden toteutumista. Hoitokontakteissa olisi tärkeää muistaa sensitiivisyys. Myös ensihoidossa potilaan turvallisuuden tunteen huomioiminen on tärkeää, ja aivan mahdollista. Turhaa sukupuolittamista tulisi välttää, sillä potilaiden sukupuolta ei voi päätellä ulkonäöstä. Olisi hyvä muistaa, että sukupuolen moninaisuuden kirjoa on vauvasta vaariin. ”On ihan ok aloittaa, että moi millä nimellä me sua kutsutaan?”, Venhola neuvoo. ”Ei tästä tarvitse tehdä vaikeaa, todennäköisesti kaikki mokaa välillä mutta voidaan myös pyytää anteeksi.”
Luo luottamus
Nuorisotyönohjaaja ja seksuaalipedagogi Juha Kilpiä kannustaa kertomaan potilaalle mitä tehdään, miten tehdään ja kauanko se kestää – ja pitämään luvatusta kiinni. Potilaalle voi tarjota turvakeinoja ja hoitajan tulisi pyrkiä löytämään potilaan kanssa arvostava yhteinen kieli. Esimerkiksi voi kysyä, että onko tämä sana sopiva ja voinko kirjoittaa tästä asiasta näin.
Kilpiä kannustaa hoitajia kertomaan potilaille halustaan toimia turvallisesti. Kiireettömässä ensihoidon tilanteessa voidaan arvioida myös tukihenkilön läsnäolon tarpeellisuus. Potilaalle kannattaa kertoa, että hänellä on lupa toimia: lupa hengitellä hetken aikaa, lupa pitää kädessä jotakin ankkuroivaa esinettä dissosiaation varalta, lupa sanoa, ettei halua jotakin ja lupa antaa palautetta. On tärkeää muistaa, että potilaalla saattaa olla trauma aiemmilta kerroilta, joten luottamuksellisen hoitokontaktin luominen voi viedä aikaa.
Viiden kohdan muistilista
- Kehot ovat aina moninaisia, aina enemmän kuin tiedämme.
- Kielen sensitiivisyys mahdollistaa kohtaamisen.
- Traumahistorian mahdollisuuden huomioiminen on tärkeää.
- Tarvitsemme tietoa diagnooseista ja ymmärrystä ainutlaatuisuudesta.
- Intersukupuolisuus läpileikkaa ihmisen koko elämän.
”Jos kohtelet kahta ihmistä samalla tavalla, ainakin toista kohtelet väärin.”
– Psykiatri Viktor Frankl –
Teksti Veera Kamaja
Piirros Helmi Partanen
Juttu on kirjoitettu Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen intersukupuolisuudesta kertovan verkkoluentosarjan sekä sukupuolenosaamiskeskus.fi- ja seta.fi-verkkosivujen perusteella.
