Kainuun esimiehet kannustivat tarkastelemaan laatua myös ulkoisen arvioitsijan avulla.
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän ensihoitopalvelu sai ISO 9001 -laatusertifikaatin, joka on kansainvälisesti tunnettu laadunhallinnan ja johtamisjärjestelmän standardi. Standardi pohjautuu riskiperusteiseen ja prosessipohjaiseen ajatteluun, jota yritysmaailma on hyödyntänyt jo 35 vuoden ajan.
Kainuun soten ensihoidon esimiehet Marika Ainasoja ja Minna Niskanen pohtivat, kuinka alueen ensihoidon laatua ja laadunvalvontaa voitaisiin parantaa. Heidän edeltäjänsä olivat jo aloittaneet ISO 9001 -sertifikaattiin tähtäävän laadunvarmistusprosessin, josta Ainasoja ja Niskanen ottivat lopullisen koppin.
Kainuun sote oli ehtinyt jo saavuttaa useilla toimialueillaan ISO 9001 -sertifikaatin, mikä antoi kipinän ensihoidollekin. ”Akuuttivastuualueellakin sertifikaatti oli saavutettu jo päivystyksessä ja tehovalvonnassa, joten se oli luonnollista laajentaa myös ensihoitopalveluun”, Ainasoja sanoo.
ISO 9001 on antanut hyvän pohjan koko Kainuun sote -organisaation johtamiseen ja jatkuvaan parantamisen tavoitteluun. ”Kainuussa valinta on tehty jo 2000 –luvun alussa, ja tällä linjalla on jatkettu.”, mainitsee Kainuun soten laatupäällikkö Virpi Korhonen.
Tuttu yksityisessä, tuntematon julkisessa
ISO 9001 -sertifikaatti on osunut silmään useasti yritysmaailmassa ja yksityisen ensihoidon palvelutuottajien nettisivuja selaillessa. Julkinen palveluntuottaja onkin väijynyt sertifikaattien tavoittelussa selvästi taka-alalla. Usein kysytäänkin: Hyötyykö julkinen palveluntuottaja sertifikaatista ollenkaan? tai muuttaako se ensihoidon toimintaa? Ainasoja tunnistaa kysymykset. ”Klassinen vastaus on, että työnantajakuva työnhakijoiden silmissä paranee. Työnhakija voi luottaa esimerkiksi siihen, että meidän perehdytysprosessit ovat sisäisesti ja ulkoisesti arvioituja. Samalla sertifikaatin saaminen myös osoittaa kainuulaisille veronmaksajille, että meillä on halu kehittää toimintaa”, Ainasoja kertoo.
Omavalvonta vai ISO 9001?
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) kehottaa yksiköitä seuraamaan laatua ja avaamaan niitä koskevia prosesseja vähintään omavalvonnan avulla, sillä esimerkiksi ISO 9001 -sertifikaatin saaminen on usein kallista ja työlästä. Mikä valvontamenetelmät sitten eroavat toisistaan? Kainuun soten ensihoidon ylilääkäri Marko Hoikka myöntää, että ISO 9001 -sertifikaatissa ja omavalvontasuunnitelmassa on paljon samanlaisuuksia. ”ISO 9001 -sertifikaatin myötä tehty laadunhallintakäsikirja on syvempi skaalaus potilasturvallisuuteen ja laadunhallintaan liittyvissä asioissa, kun taas omavalvontasuunnitelma käsittelee asiaa enemmän yläkäsitteiden tasolla”, Hoikka tarkentaa. Hänen mukaansa laadunhallintakäsikirja voidaankin sisällyttää liitteeksi omavalvontasuunnitelmaan.
Vuosien prosessi
Matka kohti Kainuun ensihoidon ISO 9001 -sertifikaattia on kestänyt noin kaksi vuotta. Näiden vuosien aikana toimintaa on ajettu täyttämään laatusertifikaatin mukaisia standardeja yhteistyössä akuuttihoidon vastuualueiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Ensihoidon esimiehet Minna Niskanen ja Tarja Matilainen kuvailevat, että prosessi on mielekkäällä tavalla kannustanut tarkastelemaan mm. ensihoidon prosessikuvauksia, toiminnan mittareita, riskien sekä mahdollisuuksien hallintaa. ”Toimintojen selkeä aukikirjoittaminen on karsinut turhia päällekkäisyyksiä. Tämä selkeyttää työntekijän työnkuvaa ja potilaan hoitopolun etenemistä, jolloin myös potilaiden kokemus saamastaan palvelusta paranee ja tasavertaistuu”, Matilainen kerto.
ISO 9001 -sertifikaatin prosessi myös selkeyttää eri toimijoiden vastuut ja velvollisuudet. Niskasen ja Matilaisen mukaan tämä helpottaa toiminnan kehittämistä ja yhdenmukaistamista johtamisen näkökulmasta. ”Ohjeistusten ajantasaisuus, toimintojen kalenterointi ja seuranta tukevat esimiestyön suunnittelua”, Niskanen sanoo.
Puutteelliset laadun mittarit vaivaavat ensihoitoa
Kun ulkopuolinen tarkastelee asioita objektiivisesti, voi tutuistakin asioista löytää helpommin kehittämiskohteita. Auditoijan objektiivisen silmän tärkeys korostuu varsinkin palvelun laadun tarkkailussa. Suomen ensihoito on pitkään kamppailut puutteellisesta standardoidusta laatumittaristosta, usein laatua onkin päädytty mittaamaan vain tavoittamisviiveillä.
ISO 9001 -sertifikaatti kuitenkin tarkastelee laatua myös muualla tavoin. ”Tavoittamisviiveiden mittaaminen ja määräaikojen saavuttaminen ei kuitenkaan takaa laatua, siitä huomauttivat myös auditoijat. Toistaiseksi standardoitua ensihoidon laatua kuvaavaa mittaria ei ole, joten niitä tulee kehittää ja niihin tulee kiinnittää huomiota. Laadukas ja tuottava ensihoito vaatii kaikkien toimijoiden yhteistyötä, jotta toimintoja on mahdollista kehittää vastaamaan palvelukysyntää”, Matilainen pohtii.
Ainasoja komppaa kollegoitaan: ”Ensihoitoprosessiin liittyvät kehittämisehdotukset vaativat meitä pohtimaan ensihoitopalvelua laajoista näkökulmista; miten ensihoitoprosessin vaikuttavuutta tutkitaan, millä mittareilla ensihoidon vaikuttavuutta mitataan, ja mitkä ovat ne riskit, joihin ensihoitoprosessi voi pysähtyä. Mielestäni nämä ovat valtakunnallisia ja tutkimuksen kannalta olennaisia kysymyksiä, joista kannattaisi herättää keskustelua laajemminkin, erityisesti ottaen huomioon ensihoidon muuttuvan tehtäväkentän.”
Kerran saatu – ei meinaa ikuista
ISO 9001 -sertifikaatti on voimassa kolme vuotta. Korhonen painottaa, että Kainuussa pyritään vuosittain tekemään seuranta-arvioinnit ja kolmen vuoden välein tehdään laajempi sertifiointiarviointi. ”Sertifikaatin voi siis menettääkin, jos seuranta-arvioinnissa löytyy vakavia poikkeamia, joita ei annetussa ajassa korjata”, Korhonen toteaa.
Kiitos kuuluu monelle
Harvemmin asioita saadaan yksin maaliin. Prosessit ja toiminnat vaativat paljon osaamista ja ammattitaitoa. Tämän takia Ainasoja haluaakin painottaa, että sertifikaatin saaminen on koko Kainuun ensihoidon henkilöstön ansiota. ”Haluan kiittää meidän henkilöstöä, esimieskollegoita ja entisiä esimiehiä, jotka tämän olivat panneet alulle. Te kaikki olette tehneet sen työn, jolla osoitamme toimintamme ja prosessiemme olevan sertifikaatin arvoisia”, Ainasoja sanoo.
Teksti ja kuvat Dimitri Lisitsyn
