Ainakin muutamilla pelastuslaitoksilla on päädytty niin sanottuun kokonaispalkkaan, jossa työntekijälle maksetaan haittatyökorvaus kiinteän prosentin mukaisesti. Työntekijä tietää aina tasan tarkkaan, paljonko saa palkkaa. Kokonaispalkka helpottaa siksi myös lomien ja vuoronvaihtojen tekoa, mutta sitä kannattaa tarkastella myös kriittisesti.
Suomen pelastusalan ammattilaiset (SPAL) -ammattiliitto on kysellyt asiasta jäseniltään. He ovat ilmaisseet haluavansa, että kokonaispalkka mahdollistettaisiin työsopimuksissa. Kokonaispalkan takia työntekijät tietävät tasan tarkkaan paljon tilille kilahtaa palkkapäivänä, eikä tarvitse miettiä pyhien, vuoronvaihtojen, lomien tai koulutuspäivien vaikutusta palkkaan. ”Itse suhtaudun kuitenkin hieman kriittisesti kokonaispalkkakysymykseen, koska siitä tulee selkeää laskennallista ansion menetystä. Kokonaispalkkahan on laskettu tiettyjen vuosien keskiarvon mukaan. Voi olla, että kokonaispalkkaan laskettu kiinteä lisäprosentti vähentää vuosiansiota huomattavastikin”, SPAL:n järjestön johtaja Kim Nikula sanoo.
Ero sopimuksissa
Ensihoitajien kiinteästä lisäprosentista nousi ongelma keväällä 2021. Eriarvoisuus palomiehiin verrattuna johtuu Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) ja Kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen sisällöllisestä erosta.
Kuntatyönantajat (KT) tulkitsee sopimusta siten, että ensihoitajia sitovaa KVTES-sopimusta noudatettaessa ei täydy maksaa haittatöistä määräytyvää prosenttiosuutta olenkaan, jos työntekijä on sairauden takia poissa töistä. Palomiehiä koskevassa teknisessä sopimuksessa on erillinen määräys, jonka mukaisesti sairausajaltakin maksetaan täysi korvaus. ”Tällaista määräystä ei ole KVTES:ssä, mutta olemme tulkinneet, että vastaava sopiminen on jo nyt mahdollista. KT puolestaan on tulkinnut siten, että sairausajan palkasta ei voi pätevästi sopia KVTES:iä paremmin”, sanoo Tehyn lakimies Juho Kasanen. ”Järkevää olisi, että myös työsuhteessa olevissa työsopimuksissa maksettaisiin haittalisät sairastapauksissa niin kuin teknisissä sopimuksissakin. Nykyinen menetelmä saattaa herkästi nostaa työntekijän kynnystä jäädä oikeutetulle sairaslomalle”, Tehyn luottamusmies Markku Nuutinen täydentää.
Kiinteän lisäprosentin tulee kuitenkin olla kustannusneutraali sekä työntekijöille että työnantajille. ”Toivottavasti tämä on tulevaisuudessa neuvoteltavissa. ”Työnantajilla on ollut pelko, että tässä palkkajärjestelyssä käytetään sairauslomia väärin, mutta se on jo todistettu muilla alueilla, että näin siinä ei käy”, Nuutinen sanoo.
Teksti Dimitri Lisitsyn
Lue lisää aiheesta:
Työaikakysely kertoi myös kentän tilanteen
Työaikakysely: Työaika on mielekkyyttä ja jaksamista
Työaikakysely: Työaika on ikuinen kiistakapula
Voiko ylityöksi venyvästä keikasta kieltäytyä
Onko aktiivityöaika 50% vai enemmän
Vääntöä viikkotunneista
