Pelastustieto blogi 2.2.2017
(1)
Facebook (75)

Tutkimatta paras, sanoi Palomiesliitto

Kirjoittaja on Pelastustiedon toimittaja. (Kuva: Teemu Heikkilä)

Kirjoittaja on Pelastustiedon toimittaja. (Kuva: Teemu Heikkilä)

Palomiesliitto hyökkäsi tänään tiedotteessaan Työterveyslaitoksen työaikatutkimusta vastaan.

Liitto kehottaa jäseniään olemaan osallistumatta tutkimukseen ja esittää joukon väitteitä, joiden totuuspohja on kyseenalainen.

Työterveyslaitoksen on tarkoitus tutkia, miten työajasta toiseen siirtyminen vaikuttaa palomiesten fyysiseen ja henkiseen kuntoon. Tutkimus aiotaan tehdä Etelä-Savon pelastuslaitoksella, joka siirtyi viime toukokuussa vuorokautisesta työajasta kaksivuorosysteemiin.

Tämähän kuulostaa järkevältä: näin voitaisiin saada tutkittua tietoa, ihan oikeita mittaustuloksia siitä, mikä työaika sopii palomiehille parhaiten, ja vieläpä laitokselta, joka on ollut työaikamuutosten polttopisteessä. Vaikka tulokset eivät olisikaan sovellettavissa valtakunnallisesti (tosin miksi eivät olisi?), alalla olisi edes jotakin kättä pidempää työaikakeskusteluun. Viimeksi työaikaa on tutkittu vuonna 1989.

Vaan tämäpä ei sovi Palomiesliitolle.

Liitto kritisoi tutkimushanketta monin eri tavoin. Liiton mukaan se ei esimerkiksi täytä Työsuojelurahaston kriteerejä kehittämishankkeeksi.

Tämä ”tieto” on mielenkiintoinen siinä valossa, että hankkeelle ei ole koskaan edes haettu rahoitusta Työsuojelurahastosta.

Liiton mukaan työntekijäjärjestöille ei ole annettu mahdollisuutta vaikuttaa tutkittavien työaikamallien valintaan, mutta sitten taas toisaalta: kuinka paljon ammattiliitoille tulisi antaa mahdollisuuksia vaikuttaa tutkimuksiin, joiden pitäisi olla mahdollisimman objektiivisia?

Salaliittoteoriaa

Kaiken huipennukseksi Palomiesliitossa päätellään, että tutkimushankkeen päämäärä on kehittää työaikamalli, joka mahdollistaa henkilöstöresurssien vähentämisen.

Millä planeetalla Palomiesliitto elää?

Liitto hyökkää alalla vellovan työaikakeskustelun ja palavan ammattiaatteen sokaisemana puolueettoman laitoksen kimppuun. Helsingin Sanomat muotoili asian tänään osuvasti: ”Harvemmin kuulee työntekijöiden vastustavan työolojensa kehittämishankkeita, mutta Palomiesliitto tekee nyt juuri niin.”

Palomiesliitto yrittää torpata hanketta, jossa varmasti saataisiin lisätietoa työaikamallien vaikutuksista palomiesten terveyteen ja saatettaisiin jopa kehittää järjestelmä, joka olisi toimiva (ehkä jopa) kaikkien osapuolten mielestä.

Työterveyslaitoksen tutkijan Sampsa Puttosen mukaan on parempi tutkia kuin olla tutkimatta, oli työaikajärjestelmä mikä tahansa. Tämä on totta. Myös hyvissä tutkimuksissa on omat heikkoutensa, mutta ne vievät silti maailmaa eteenpäin ja avaavat uusia latuja.

”Toinen vaihtoehto on, että meillä on järjestelmä, jota ei ole edes tutkittu, eikä tiedetä, kuinka hyvä tai huono se on”, Puttonen sanoi.

Tämä olisi alan kannalta sääli.

Palomiesliiton kanta siitä, etteivät sen jäsenet saisi osallistua tutkimukseen, on jyrkkä ja kohtuuton. Toivon, että paloasemilla osallistuttaisiin silti tutkimukseen.

PS. Toinen tarina on, kuinka paljon tutkimustuloksia lopulta edes hyödynnettäisiin pelastuslaitoksilla, joten siinäkin mielessä Palomiesliiton huolet ovat liioiteltuja.

Kaisu Puranen

Kirjoittaja on Pelastustiedon toimittaja.

Jaa artikkeli
  1. Mielenkiintoista taas kerran seurata Pelastustoimessa vellovaa työaikamallikeskustelua, johon tämänkin aviisin toimittaja ja HS:n toimittaja ovat ottaneet osaa.
    Pointti, jonka molemmat toimittajat ovat ohittaneet Spalin kirjelmässä on nyt tutkimus vai ”tutkimus”?
    Hyvälle ja oikealle tutkimukselle on tunnuksenomaista riippumattomuus, objektiivinen asioiden tarkastelu ja esiin nousevien faktojen tarkastelu.

    Mielestäni tutkiminen on oikein hyvästä, olemmehan yksi tutkituimmista kuntatyöntekijäjoukosta jo valmiiksi. Asioiden ja ilmiöiden tutkimisen on hyvästä ja varsinkin kun tutkimusaineiston annetaan ”puhua”.
    Nyt kuitenkin kysymys kuuluu tehdäänkö tässä vahvasti rajattua tilaustutkimusta työnantajapuolelle vai aidon oikeaa riippumatonta tutkimusta tieteen nimissä? Koska vahvasti rajattu tutkimus tuottaa haluttua ”faktaa”, mutta näin ollen on myös tutkimuksen irvikuva, joka antaa selkänojan omille vaikuttumille tehdä päätöksiä.
    Kummastusta minussa myös herätti tutkimuksen riippumattomuuden kannalta se, että työntekijäpuolen edustus on suunnitteluvaiheessa puuttunut.
    Vuorokausirytmiä tekeviä työntekijöitähän tässä tutkitaan ja työntekijöiden hyvinvoinnistahan tässä ollaan huolissaan vai ollaanko?

    Ystävällisin terveisi
    Jaakko Pohjonen
    palomies-ensihoitaja HT
    Helsinki

Kirjoita oma kommenttisi