Jehumalja-kilpailussa testataan sopimuspalokuntien yhteispeliä. Kuvassa kilpailijoita toukokuussa 2016.
Vetovoimainen sopimuspalokunta-hanke päättyi viime syksynä, mutta monet sen opit jäivät elämään, ainakin aktiivisissa palokunnissa. Suomen Sopimuspalokuntien Liiton hanke kartoitti tapoja ylläpitää sopimuspalokuntien vetovoimaisuutta ja rekrytoida niihin lisää jäseniä.
Huittisten VPK:n päällikkö Mari Latvala kertoo, että palokunta on hyödyntänyt monia hankkeen työhyvinvointiin liittyviä ideoita ja työkaluja. Asioita viedään eteenpäin esimerkiksi kehityskeskusteluilla, jotka palokunta otti käyttöön tänä vuonna.
”Halusin nähdä, miten oma näkemykseni ja jäsenten näkemykset kohtaavat siinä, kuinka toimintaa lähdetään kehittämään”, Latvala sanoo.
Hankkeesta palokunta sai myös nostetta parempaan perehdytykseen. Kaikilla osastoilla on oma perehdytyskansio. Erityishuomion alla on yhteishengen luominen. Asemasta tehdään yhdessä viihtyisä ja toiminnallinen ympäristö, josta löytyy kaikille sopivaa puuhaa. Fyysinen kunto on tärkeää, ja siksi palokunta rakentaa kuntosalia. Juuri avatusta sulkapallokentästä on jo tullut suuri hitti. Asemalta löytyy myös pieni kirjasto Pelastusopiston julkaisuineen sekä tietokone yleiseen käyttöön.
Aktiivisuus on myös palkittu. Palokunta sai lähettää 29 hengen hälytysosastostaan kuusi henkilöä sammutustyökurssille.
”Se oli meille lottovoitto. Viime syksynä tullut iso porukka on kokenut päässeensä hyvin mukaan toimintaan”, Latvala kehuu.
Barometri: kipukohdat edelleen olemassa
Vetovoimainen palokunta -hanke syntyi, koska osassa sopimuspalokunnista työhyvinvointi ja jäsenhankinta oli alamaissa. Tämä selvisi paitsi kentän viesteistä, myös palokuntien tilannetta kartoittavasta sopimuspalokuntabarometristä, jossa palokuntalaisten mielipidettä kysyttiin muun muassa työhyvinvoinnista ja -turvallisuudesta, yhteistyöstä pelastuslaitosten kanssa sekä koulutuksesta.
Ensimmäinen barometri tehtiin vuonna 2014, toinen vuonna 2017. SSPL:n toiminnanjohtaja Isto Kujala kertoo, että suurilta osin palokuntien tilanne on säilynyt ennallaan. Monissa palokunnissa tilanne on hyvä, mutta osassa jäsenhankinta on edelleen vaikeaa ja ilmapiiri huononpuoleinen.
”On pettymys, että asiat eivät muutu”, Kujala huokaa.
Sopimuspalokuntien jäsenhankintaa haittaa muun muassa se, että työturvallisuudessa, koulutuksessa ja varusteiden saannissa on ongelmia, mikä taas liittyy ongelmiin yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa. Kun nämä puutteet korjattaisiin, myös jäsenhankinta helpottuisi.
Toisaalta Kujala huomauttaa, että aktiivisten pelastuslaitosten tilanne on parantunut vuodesta 2014.
”Alueet, jotka jo 2014 ottivat barometrin tulokset vakavasti, ovat parantaneet toimintaansa. Niillä alueilla, joita nämä kysymykset eivät kiinnosta, menee edelleen huonosti.”
Kuppikuntaisuus, kiusaaminen ja ristiriidat ovat edelleen merkittäviä syitä lopettaa palokuntatoiminta. Barometriin vastanneista 35,2 prosenttia mainitsi syiksi nämä ongelmat. Määrä on kasvanut noin viidellä prosentilla vuodesta 2014.
”Törmään valitettavasti lähes viikoittain siihen, että joku palokuntalainen soittaa kysyäkseen neuvoa tällaisissa asioissa”, Kujala sanoo.
”Monta kertaa palokunnat ovat autoritäärisiä. Johtaja johtaa, alamaiset toimivat kuten käsketään. Ei pitäisi olla niin, koska se on kaikkien jäsenten yhdistys. Pitäisi pystyä tekemään yhdessä niin työhyvinvointia kuin jäsenhankintaa.”
Sopimuspalokuntabarometrin kertomaa Palopäällystöpäivillä lauantaina 24. maaliskuuta.
Teksti: Kaisu Puranen
Kuva: Teemu Heikkilä
