Moni kerrostalopalokin voitaisiin taltuttaa alkuvaiheessaan pelastusyksikön ensitoimenpiteitä täydentävillä sammutusmenetelmillä. Niitä testattiin viime syksynä Hyvinkäällä.
Ruoanvalmistus oli alkuvuodesta suurin tulipalojen syttymissyy kerrostaloissa. Tammi-maaliskuussa lähes puolet kerrostalojen asuntopaloista sai alkunsa joko valvomattomasta ruoanvalmistuksesta tai ruoanvalmistuksesta yleensä.
Samana ajanjaksona tulipaloissa menehtyi 11 ihmistä, mikä on merkittävästi vähemmän kuin edellisvuosina. Esimerkiksi vuosi sitten luku oli 25. Nämä tiedot perustuvat sekä viranomaisten Pronto-tietokantaan että Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön mediaseurantaan.
Kerrostaloissa ruoanvalmistus oli suurin tulipalojen syttymissyy. Kerrostaloissa syttyi tammi-maaliskuussa 357 tulipaloa, joista 48 prosenttia aiheutui ruoanvalmistuksesta. Erityisesti valvomaton ruoanvalmistus on ongelma, sillä se aiheutti kerrostalopaloista 38 prosenttia.
Nokipalo oli pientaloissa suurin tulipalojen syttymissyy. Pientaloissa syttyi alkuvuodesta 343 paloa, joista 28 prosenttia oli nokipaloja. Kolmanneksi eniten asuntopaloja syttyi sähkölaitteesta. Syynä saattoi olla laitteen tai asennuksen vika tai häiriö tai sitten huollon laiminlyönti. Kaikkiaan asuntopaloja syttyi alkuvuonna lähes 780.
Tulipaloissa menehtyi 11 – vähemmän kuin edellisvuosina
Tulipaloissa menehtyi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 11 ihmistä. Se on merkittävästi vähemmän kuin kolmena edellisenä vuonna. Tammi-maaliskuussa kuoli 25 ihmistä vuonna 2016, 29 vuonna 2015 ja 31 vuonna 2014. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä ollaan toiveikkaita, että palokuolemien määrän laskusuhdanne jatkuu.
”Palokuolemien määrä on pitkällä aikavälillä mitattuna laskussa. Viiden vuoden liukuva keskiarvo on laskenut 2010-luvun alun noin sadasta seitsemäänkymmeneen”, SPEKin turvallisuuspäällikkö Ilpo Leino kertoo.
”Mutta kehitys voisi olla nopeampaakin, eikä siihen välttämättä taikakonsteja tarvita. Tärkein kiteytys löytyy sanasta ”ennaltaehkäisy”, eli esimerkiksi ei jätetä ruokaa liedelle ilman valvontaa ja pidetään lieden lähiympäristö tyhjänä palavista materiaaleista. Tai huolehditaan säännöllisestä nuohouksesta ja hormintarkastuksesta. Tai käytetään sähkölaitteita käyttöohjeiden mukaisesti ja huollatetaan ne tarvittaessa ammattilaisella.”
Kuolemaan johtaneista tulipaloista neljä tapahtui kerrostalossa, neljä omakotitalossa, yksi rivitalossa ja kaksi jossakin muussa, ei asuinkäytössä olevassa rakennuksessa. Uudellamaalla menehtyi neljä henkilöä, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla kaksi sekä Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Lapissa yksi. Palokuolemauutisoinneista ei käy ilmi kyseisten tapausten syttymissyyt.
Tiedot palokuolemista perustuvat Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön mediaseurantaan ja tiedot asuntopaloista pelastusalan viranomaisten Pronto-tietokantaan. SPEKin tiedote täällä.
Teksti: Antti Pulkkinen / SPEK
Kuva: Teemu Heikkilä
