Puolustusvoimien Pilatus PC-12 NG -lentokoneen sisätilat ovat muunneltavissa rahti- ja matkustajakäyttön lisäksi sairaankuljetuskäyttöön.
Pitkä potilaskuljetus saattaisi tulla nopeammaksi ja halvemmaksi, jos se tehtäisiin lentokoneella. Ja jotta lentokuljetuksista saataisiin arveltu hyöty, tulisi maahan perustaa valtakunnallinen koordinaatiokeskus.
Muissa Pohjoismaissa potilaita kuljetetaan lentokoneella selvästi enemmän kuin Suomessa. Lentokuljetus voisi kuitenkin meilläkin olla usein paitsi nopein mutta myös taloudellisin vaihtoehto. Asiasta kertoo Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun tilaama tuore selvitys.
Selvityksessä arvioitiin sekä lentokoneiden että droonien hyödyntämistä potilas- ja hoitotarvikekuljetuksissa.
”Suomessa keskustelu ilmailun hyödyntämisestä terveydenhuollon tukena on keskittynyt lääkärihelikoptereihin, vaikka erityisesti pitkissä, useiden satojen kilometrien kuljetuksissa lentokone olisi usein paras vaihtoehto”, kertoo selvityksen tehnyt terveystieteen tohtori Jukka Pappinen.
artikkeli jatkuu
Suomessa potilas voitaisiin kuljettaa lentäen kolmessa tapauksessa:
1. Ensihoidon primaaritehtävissä, joissa esimerkiksi käsikirurgiaa, palovamma- tai painekammiohoitoa tarvitsevia potilaita kuljetettaisiin hoidosta vastaaviin keskitettyihin sairaaloihin.
2. Siirtokuljetuksissa, joissa potilaat kuljetettaisiin sairaaloiden erikoistumisen tai tehohoitokapasiteetin käytön takia.
3. Tukitehtävissä, joissa kuljetettaisiin hoitotiimejä ja hoitovälineitä.
Toiminta laajenisi vähitellen
Suomessa kaikkien yliopisto- ja keskussairaalapaikkakuntien sekä esimerkiksi Kuusamon, Ivalon ja Enontekiön terveysasemien läheisyydestä löytyy lentokenttä, johon voidaan operoida ainakin hyvissä eli näkölento-olosuhteissa (VFR). Tällaiset valvotut lentopaikat olivat selvityksen mallinnuksessa mukana.
”Osaa valvomattomista lentopaikoista voisi myös käyttää riippuen käytettävästä kalustosta. Käytännössä haasteeksi tulee kenttien aukiolo ja maapalvelujen saatavuus aukioloaikojen ulkopuolella sekä lennonjohtopalvelujen saanti mittariolosuhteita varten. Finavia on kuitenkin rakentamassa etälennonjohtopalveluita”, Jukka Pappinen sanoo.
Hän arvelee, että mikäli lentäen tehtävät potilassiirrot alkaisivat, ne todennäköisesti alkaisivat Helsingin, Oulun, Rovaniemen sekä Lapin pienemmiltä lentokentiltä, joista se sitten laajenisi muille paikkakunnille.
Harkitusti satojen kilometrien siirtoja
”Lentokuljetusta kannattaisi harkita karkeasti yli 300 kilometrin etäisyyksillä, ja yli 500 kilometrin etäisyyksillä se on todennäköisesti myös halvin vaihtoehto, jos käyttöasteet saadaan optimoitua eli paluusuuntaa ei lennetä tyhjänä. Yksittäistapauksissa lyhyemmätkin lennot voisivat olla järkeviä, esimerkiksi kuljetuksen aikaisesta hoidon tarpeesta ja operatiivisesta tilanteesta riippuen”, Jukka Pappinen sanoo.
Kuka voisi operoida?
Suomessa on tällä hetkellä vain yksi lento-operaattori, Scanwings, jolla on sellaisia koneita, joihin on vaihdettavissa ambulanssivarustus, Jukka Pappinen sanoo.
”Käsittääkseni heillä koneet ovat normaalisti tilauslentokoneita, joihin ambulanssikonversio edellyttää penkkien poistamista ja paarien asentamista eli ne eivät kykene ihan ensihoitotason lähtöviiveisiin tällä hetkellä.”
Lisäksi Puolustusvoimilla on Pilatus-yhteyskoneita, joilla voitaisiin kuljettaa potilaita. Tosin Puolustusvoimillakaan ei välttämättä ole jatkuvasti ambulanssivarusteltua konetta, Jukka Pappinen arvelee.
Lentotiimeihin mallia muualta
Potilaiden siirtäminen lentokoneilla vaatisi toimintaan erikoistuneet tiimit. Jukka Pappinen muistelee, että Ruotsissa lentotiimit muodostettiin kolmen yliopistosairaalan vastaamina.
Monissa maissa tehohoitotasoisia lentokuljetuksia hoitavat erityiset siirtotiimit, mikä parantaa potilasturvallisuutta siirron aikana, eikä lähettävän sairaalan tarvitse sitoa niihin henkilöstöään.
”Jotenkin näin se Suomessakin pitäisi tehdä, esimerkiksi vastuuttamalla toiminta vaikka yhdelle hyvinvointialueelle koko maassa. Tätä suunniteltiinkin HEMS-toiminnan osalta Sipilän sote-ratkaisussa. Silloin vastuuta HEMS-toiminnasta ehdotettiin Pirkanmaalle, mutta muut yliopistosairaalat tätä vastustivat.”
Ratkaistavia asioita
Potilaiden kuljettaminen lentäen edellyttää poliittista tahtotilaa ja mandaattia.
”Jos tarvittavat lainsäädäntömuutokset toteutettaisiin ripeästi ja varsinainen lentopalvelu ostettaisiin tai hoidettaisiin jonkun valtion kiinteäsiipisillä operoivan tahon toimesta, uskon, että toiminta voitaisiin aloittaa vuodessa.”
Toiminto käynnistyäkseen vaatii, että EU:n sääntely sallii sen. Mikäli palvelu jää hyvinvointialueiden keskenään sovittavaksi, Jukka Pappinen ei usko konsensuksen löytyvän.
”Käytännössä toiminta edellyttää valtakunnallista koordinaatiokeskusta, jolla on mahdollisuus tehdä päätöksiä yksittäisen hyvinvointialueen yli, ja tämä todennäköisesti edellyttäisi säädösmuutoksia. Ongelma on, että yksittäisen hyvinvointialueen etu ei välttämättä ole sama kuin koko valtakunnan etu.”
Jukka Pappinen tähdentää, että selvitys ei ota kantaa, mikä olisi paras palvelun järjestämistapa.
”Yksityinen lento-operaattori olisi todennäköisesti hallinnollisesti helpompi ja todennäköisesti nopeammin käynnistettävissä. Julkinen operaattori saattaisi olla esimerkiksi viranomaisyhteistyön, huoltovarmuuden ja kriisitilanteiden osalta perusteltu vaihtoehto. Valinta on lähinnä poliittinen, millaisia ominaisuuksia palvelun sisällössä halutaan painottaa.”
Droonit mukaan toimintaan
Selvityksessä arvioitiin myös nopeasti kehittyneen drooniteknologian hyödyntämistä terveydenhuollossa. Esimerkiksi verinäytteiden ja muiden biologisten näytteiden kuljettamisesta voi tulla yllättävän nopeasti arkipäivää Suomessakin.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun selvitys ja sen aikana käydyt keskustelut alan johtavien toimijoiden kanssa nostivat selkeästi esiin lentokuljetusten kehitystarpeen.
”Myös verrokkimaissa on pääosin käytössä selvityksessä ehdotetut toimintamallit”, toteaa projektipäällikkö Eija Joro Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta.
Asiaa selvitettiin osana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ”Kasvua modernista ilmaliikenteestä itäiseen Suomeen” -hanketta. Hanke on EU:n osarahoittama, ja sitä rahoittavat myös yritykset ja kunnat.
Teksti Marko Partanen
Kuva Puolustusvoimat
