Pelastusajoneuvon pitää lähteä hälytysajoon nopeasti, kun hälytys tulee. Kaupunkikeskustoissa kiireellisin apu kuitenkin ontuu. Paloasemaverkoston pitää olla tiheämpi, mutta tarvitaan myös nopeampaa, uudenlaista kalustoa, kuten kärkiyksiköitä. (Kuva: Kimmo Kaisto)
Hämeenlinnan hallinto-oikeus ratkaisi, että Helsingissä pitää noudattaa toimintavalmiuden suunnitteluohjetta. Kiireellistä avun saantia ei voi korvata onnettomuuksien ehkäisytyöllä. Tämän yksinkertaisemmin ei oikeusasteessa voida asiaa todeta. Uhkasakon kohtuullistaminen määrällisesti ja ajallisesti on kokonaisuuden kannalta lähinnä kosmeettista.
Helsingissä on alettu ottaa jo lusikkaa kauniiseen käteen. Uuden pelastuskomentajan johdolla suhtautumistapa asiaan on kääntynyt tyystin toiseen suuntaan. Valmisteluja palvelutason puutteiden korjaamiseksi on aloitettu, mutta kädenkäänteessä ne eivät toteudu. Mikä parasta, asiassa tehdään kiinteästi yhteistyötä valvovan viranomaisen kanssa eikä olla barrikadin eri puolilla.
Valvova viranomainen on puuttunut Helsingin heikkoon toimintavalmiuteen jo 13 vuoden ajan. Kun ei muu auttanut, puutteiden korjaamiseksi piti lätkäistä uhkasakko. Nyt se on oikeuden päätöksellä todettu oikeaksi toimenpiteeksi. Nähtäväksi jää, miten Helsingin kaupungin johto suhtautuu päätökseen. Pormestari tutustuu siihen rauhassa. Toistaiseksi ei tiedetä, aikooko Helsinki valittaa päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Yllättävää jos niin tekee. Mahtaisiko valitus menestyä yhtään sen paremmin korkeammassakaan oikeusasteessa?
Vaikka aluehallintoviraston ja Helsingin erilaista näkemystä on puitu jo yli vuosikymmenen, saattoi oikeusasteen ratkaisu tulla pelastustoimen kannalta ”kreivin aikaan.” Juuri nyt pelastustoimea ollaan siirtämässä uudelle omistajalle, sote-maakunnille. Alustavien rahoituslaskelmien mukaan monella pelastuslaitoksella rahoitus tulisi valtion rahoittamassa maakuntahallinnossa laskemaan nykyisestä.
Peruspalvelujen valtakunnallisessa arvioinnissa vuodelta 2019 todetaan, että pelastustoiminnan hälytyspalveluissa on puutteita erityisesti suurimmissa kaupunkikeskuksissa, joissa toimintavalmiuden vaatimusten kannalta kiireellisin apu ei toteudu. Tässä nousevat esille ruuhka-Suomen pelastuslaitokset eli Helsinki yhdessä Keski- ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitosten kanssa. Puutteita esiintyy myös Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan pelastustoimen alueilla.
Kun uudistuksessa luvataan, että pelastustoimen rahoitus turvataan riskien mukaan ja palvelutasosta pidetään huolta, on nyt taustatukena myös oikeusasteen päätös. Palvelutason parantamiseksi tarvitaan resursseja, ja niihin tarvitaan rahaa. Kiireellisestä avusta ei saa tinkiä eikä onnettomuuksien ehkäisy korvaa sitä. Niin tärkeää kuin jokainen ennalta estetty onnettomuus onkin.
Teksti: Esa Aalto
