Sami Kerman toimi aiemmin Suomen Palopäällystöliiton viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkönä.
Sanotaanpas ääneen se, mikä on pelastustoimen kannalta olennaisinta: pelastajapulaan ei tullut kehysriihessä ratkaisua. Toki rahaa voi vielä löytyä budjettiriihessä ensi vuodelle, mutta pitkän aikavälin ratkaisua pelastajapulaan vastaamiseksi ei tässä kehysriihessä saatu. Herättämättä turhaa toivoa, koulutuksen lisäämiseen tarvittavat rahat ovat suuruudeltaan sellaisia, että ne voi vielä hoitaa budjettiriihessä. Toimialan on kuitenkin itse pidettävä tarvetta vahvasti esillä.
Kaikki julkisen talouden suunnitelman osalta päätetyt asiat eivät käy ilmi nyt julkaistuista aineistoista, mutta merkittävät lisäpanostukset löytyisivät aineistosta kyllä. Ei se kenties paljoa lohduta, mutta todettakoon sisäministeriön kannalta positiivisena huomiona, että sisäministeriölle viime keväänä kohdennetut pysyvät säästöt muutettiin tässä riihessä kehystason alennukseksi, eli ne eivät kohdistu leikkauksena sisäministeriön hallinnonalaan.
Poliisin määrärahoja nostettiin kehyskaudelle yhdeksällä miljoonalla eurolla vuosittain. Tiedämme, että poliisi on puhunut hyvin eritasoisesta korotustarpeesta, joten jää nähtäväksi, onko budjettiriihen alla kiivas julkinen keskustelu poliisin määrärahoista. Luultavasti on.
Entä sitten hyvät asiat? Rajavartiolaitos sai rahat kaipaamiinsa lentokoneisiin. Kun aiemmin hallituskaudella on päätetty laivainvestoinneista, Suomella on lähitulevaisuudessa vahvat suorituskyvyt merellisiin öljy- ja muihin onnettomuuksiin. Samoin Rajavartiolaitos sai varsin mittavat lisämäärärahat ”muihin välttämättömiin menoihin” tälle ja seuraaville kahdelle vuodelle. Tämä vahvistaa osaltaan myös yhteistyön edellytyksiä pelastus- ja rajaviranomaisten kesken.
Myös kyberturvallisuuteen tehtiin selviä lisäpanostuksia. Mitä se konkreettisesti tarkoittaa, vihiä antanee viime kesänä liikenne-ja viestintäministeriön johdolla valmisteltu kyberturvallisuuden kehittämisohjelma. Pelastuslaitosten oma kyberturvallisuuden kehittäminen etenee Tuveen siirtymisen merkeissä.
Katseet kannattaa suunnata pöytäkirjamerkintään, jonka mukaan lisäresursseja kohdennetaan kevään lisätalousarvioesityksessä ”väestönsuojelun välttämättömiin menoihin, jotka liittyvät muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen”. Toisin sanoen, jos nyt oli investointivelkaa väestöhälyttimissä, koulutuksessa ja henkilöstöresursseissa osaamisvajetta tai yleisiin väestönsuojiin liittyviä lykättyjä korjaustarpeita, kannattaa avata suunsa. Tärkeintä on, että tuo tieto on sisäministeriön pelastusosastolla, joka eittämättä osallistuu lisätalousarvioesityksen valmisteluun. Mutta ei siitä haittaa ole, jos näistä tarpeista puhutaan yleisellä tasolla julkisestikin, jotta poliittinen paine ja tahto pysyy riittävänä.
Summa summarum: pelastustoimi ei lukeudu kehysriihen voittajiin, mutta nyt on tärkeää jatkaa omien tarpeiden esiin tuomista kevään lisätalousarviota ja syksyn budjettiriihtä varten.
Sami Kerman
