Shimal Yousif.
Ensihoitotyössä keskiössä on potilas. Punaisessa Ristissä keskiössä on autettava, ja näin ollen inhimillisen kärsimyksen estäminen sekä lievittäminen kaikin tavoin. Yhteistä molemmissa on auttaminen. Välillä tuntuu unohtuvan valitettavasti joskus auttajan tukeminen. Jotta auttajat jaksavat tukea autettavia.
Tällä hetkellä vapaaehtoisjärjestössä työskentelevänä jään välillä pohtimaan, että teenkö nyt tätä työtäni hankkeen takia vai tukeakseni auttamistoimintaa paikallisella tasolla ja valtakunnallisesti. Valitettavasti en ole tässä asiassa yksin. Vapaaehtoisjärjestön toimintojen ja tekemisen tulisi mielestäni vielä enemmän lähteä sieltä tekijätasolta eli vapaaehtoisista. Olin loppukesästä isolla palokuntanuorisoleirillä. Täysin vapaaehtoistoiminnalla pyörivä tapahtumaorganisaatio sai ymmärrykseni mukaan tukea toimihenkilöiltä lähinnä ulkoisessa viestinnässä. Siitä mallia tekemiseen.
Olen huomannut, että järjestömme osastotasoilla on tehtäviä, joita tehdään todella ammattimaisesti. Hyvänä esimerkkinä kesän ison rock-tapahtuman ensiapupäivystys Suomen Turuus. Tässä kohtaa tulee huomioida se tosiasia, että oppimisen halu on lähtenyt näistä vapaaehtoisisista itsestään. Toista kiinnostaa ensiaputoiminta, toista ikäihmisten omaishoitotoiminta, kolmatta monikulttuurisuus. Emme voi kuitenkaan vaatia samoilta vapaaehtoisilta liikaa. Käytössä oleva vähäiset resurssit on pian käytetty loppuun.
Toisaalta toiminta ei voi myöskään olla vain muutaman ihmisen harteilla, jotta se olisi kestävää. Pitäisikö toimintataktiikka kääntää niin, että ne auttamistoiminnot jäävät elämään, joiden on tarkoituskin jäädä elämään? Toiminta hiipukoon niissä toiminnoissa, joille ei ole kysyntää. Panostetaan työvoimaa uusiin vapaaehtoistulijoihin ja pikakoulutetaan heidät.
Blogin kirjoittaminen on ajatuksia herättävää, sillä siinä tutkii samalla hieman itseään ja ajatuksiaan. Asiat ovat siis oikeastaan aika yksinkertaisia ja konkreettisia. Huomioidaan ensihoitotyössä paremmin sitä raskasta työtä tekevät ensihoitajat ja ensivastetoiminnan vapaaehtoiset. Järjestökentällä toiminnan voimavara ovat pyyteetöntä työtä tekevät vapaaehtoiset. Huomioidaan ja tuetaan heitä enemmän.
Lapsen mieli ja konkretia yllättää minut kerta toisensa jälkeen. Viime viikolla selitin pienelle tyttärelleni, että isä lähtee seuraavana päivänä työmatkalle. Hän kysyi, minne. Vastasin: ”Joensuuhun kahdeksi päiväksi”. Seurasi jatkokysymys: ”Onko Joella myös hampaat?”
Shimal Yousif
hankesuunnittelija
Suomen Punainen Risti
Valmiuden yksikkö
