Markus Viitaniemi on Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja ja Pelastustietoa julkaisevan Palo- ja pelastustieto ry:n hallituksen puheenjohtaja.
Sisäministeriön pelastusviranomainen antoi Uudellamaalla aamuyöllä 15.5.2026 vaaratiedotteen mahdollisesta drooniuhasta. Myöhemmin pääministeri Petteri Orpo kutsui keskeiset ministerit ja laajaan joukon viranomaisia keskustelemaan varautumistoimista, toimintaohjeista sekä kansalaisviestinnästä drooniuhkatilanteissa.
Keskustelun teemana oli Uudenmaan droonitilanteen opit – miten olemme varautuneet drooniuhkiin ja mitä voisimme tehdä vielä paremmin? Viestintä viranomaisten välillä ja kansalaisten suuntaan oli keskusteluissa vahvasti esillä. Erityisesti korostettiin sen tärkeyttä, että tieto viranomaisilta kulkee saumattomasti hyvinvointialueille ja kuntiin, jotta niissä voidaan käynnistää omat vaaratilanteen edellyttämät toimet ja viestiä edelleen kuntalaisille tilanteen vaikutuksista palveluihin. Paikalla olleet kuntajohtajat esittivät vahvan toiveen hyvinvointialueiden pelastusviranomaisten suuntaan siitä, että pelastuslaitokset välittäisivät tiedon tällaisista uhkatilanteista kunnille. Pääministeri ja muut ministerit komppasivat kuntajohtajia ja mahdollisia säädöstasonmuutoksiakin väläyteltiin mukaan lukien salassa pidettävän tiedonvälittämisen haasteet. Myöhemmin sisäministeriö antoi myös suosituksen, jossa pelastuslaitoksia ja kuntia kehotettiin sopimaan tiedonkulkuun liittyvistä käytännöistä.
artikkeli jatkuu
Vaikka kyse ei tällä hetkellä ole lakisääteisestä tehtävästä, on osalla pelastuslaitoksista ollut jo aiemmin tämä toimintamalli käytössä. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan pelastuslaitos viestii kunnille erilaisista kunnan kannalta merkittävistä onnettomuus- ja vaaratilanteista. Muutoinkin yhteistyö varautumisessa ja kuntien varautumisen tukemisessa on kuntien kanssa ollut tiivistä.
”Vaikka kyse ei tällä hetkellä ole lakisääteisestä tehtävästä, on osalla pelastuslaitoksista ollut jo aiemmin tämä toimintamalli käytössä.”
En malta olla tässä yhteydessä nostamatta esiin sitä, että valvova viranomainen on tästä ”kuntien tukemisesta” meitä aiemmin jopa huomauttanut, koska kyseessä ei ole pelastustoimen lakisääteinen tehtävä. Tästä huolimatta olemme jatkaneet tiivistä yhteistyötä ja kuntien varautumisen tukemista myös hyvinvointialueelle siirtymisen jälkeen.
Olemme useimmilla pelastuslaitoksilla ymmärtäneet sen, että kunnilla on iso rooli yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ylläpidossa ja tähän liittyvässä yhteistyössä. Onnettomuudet ja vaaratilanteet tapahtuvat kunnissa. Ihmiset, myös meidän työntekijämme ovat kuntalaisia ja tarvitsevat kunnan peruspalveluja kuten päivähoitoa, kouluja ja julkista liikennettä tullakseen töihin kriittisiin tehtäviin. Siksi on tärkeää, että tieto drooniuhkatilanteesta ja mahdollisesta vaaratiedotteesta liikkuu myös kuntaorganisaatioihin. Pelastuslaitoksella on tässä tiedonkulussa luonteva rooli. Kaikki pelastuslaitokset ovat nyt ottamassa asiasta koppia. Jatkossa tieto uhkatilanteista liikkuu kunnille nykyistä nopeammin, kattavammin ja yhdenmukaisemmin. Tiedonvälityksen edellytyksenä toki on, että tieto drooniuhasta välittyy puolustusvoimilta pelastustoimelle ja edelleen pelastustoimen sisällä siten, että se saavuttaa ajoissa myös hyvinvointialueiden pelastusviranomaiset.
Puheenjohtajalta-kolumni on julkaistu myös Pelastustiedossa 3/2026.
