Pelastustoimi 2.1.2021

Koronakriisi hankaloittaa pelastuslaitosten rahoittamista

Mikäli suunnitelmat toteutuvat, pelastustoimi siirtynee uusille hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta. Ennen vallanvaihtoa kunnat on ohjeistettu maksamaan pelastuslaitosten arviolta 79 miljoonan alijäämä pois.

Tavoitteelle on kuitenkin iso ongelma edessä, sillä koronakriisi romutti kuntataloutta. Onko kunnilla mahdollisuuksia rahoittaa pelastuslaitoksia tällaisessa tilanteessa?

Huono taloustilanne sai muun muassa Porin kaupungin ilmoittamaan, että pelastuslaitoksen tulisi joustaa budjetissaan.

”Porin kaupungin tilinpäätösennuste on tällä hetkellä noin 16 miljoonaa euroa alijäämäinen. Olemme käynnistäneet kaikilla toimialoilla useita talouden tervehdyttämiseen tähtääviä toimenpiteitä ja ohjelmia. Näissä taloustalkoissa tulee kaikkien toimialojen olla mukana”, kertoo kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen.

Luukkonen harmittelee kuntien li­sääntyneitä tehtäviä. ”Koko kuntakenttä on vaikeuksissa palveluiden rahoituksen suhteen. Kuntien palvelutehtävät ovat lisääntyvät samaan aikaan, kun valtion rahoitusta palveluihin on leikattu. Näin on jatkunut pitkään.”

Myös Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala katsoo, että heikossa taloustilanteessa kuntien pitää tehdä säästöjä.

”Kuntatalous on kokonaisuus, ja siinä ei voi asettaa pelastuslaitostakaan erityisasemaan esimerkiksi suhteessa sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja perusopetukseen – mutta on tietysti selvää, että lakisääteiset tehtävät tulee hoitaa ja vapaaehtoisten tehtävien suhteen on enemmän joustovaraa.”

Jotta tilanteesta selvittäisiin, hän toivoo, että valtio ei lisäisi kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja velvoitteita entisestään varsinkaan koronan aiheuttamana poikkeusaikana. Jos tehtäviä lisätään, valtion tulisi vastata niiden rahoittamisesta täysimääräisesti. ”Tämä on ollut kaikkien kuntien yksimielinen kanta.”

Lue koko juttu Pelastustiedon numerosta 9–10/2020.

Teksti ja kuvituskuva: Petri Vanhanen. Kuvituksen pohjakuvat: Kimmo Kaisto ja Pixabay