Aluehallintoviraston mielestä hyvinvointialueilla tehdyissä palvelutasopäätöksissä ei ole noudatettu julkisuuslain periaatetta.
Aluehallintoviraston mukaan vuoden 2024 alusta voimaan tulleissa pelastustoimen palvelutasopäätöksissä on useilla hyvinvointialueilla sovellettu laajempaa salassapitoa kuin julkisuuslaki edellyttää ja mahdollistaa. Kun otetaan huomioon palvelutasopäätökselle määritelty sisältö, on asiakirja merkitty suurelta osin tai kokonaan salassa pidettäväksi vastoin julkisuuslaissa asetettua viranomaisten asiakirjojen julkisuusperiaatetta.
Aluehallintovirasto muistuttaa hyvinvointialueita, että kaikille salassa pidettäväksi merkityille tiedoille on osoitettava perustelut. Asiakirjan julkisuutta ei voi rajoittaa enemmän kuin suojattavan edun vuoksi on tarpeellista. Päätös sekä palvelutasopäätöksestä että sen salassapidosta kuuluu hyvinvointialueen aluevaltuustolle.
Vuoden 2024 alusta lähtien hyvinvointialueet ovat merkinneet palvelutasopäätöksiä tai niiden osia salassa pidettäviksi. Tämä on uusi käytäntö pelastustoimessa. Lisäksi eri hyvinvointialueilla on sovellettu erilaisia käytäntöjä julkisuuden rajaamisessa.
Kuudella hyvinvointialueella palvelutasopäätös on kokonaan julkinen, kuten ennen vuotta 2024. Seitsemän hyvinvointialuetta on eriyttänyt salassa pidettävät tiedot erilliseen liitteeseen. Muut päätökset on merkitty salassa pidettäviksi huomattavasti laajemmin. Joillakin alueilla koko palvelutasopäätös on salainen, ja julkiseen versioon on koottu tiivistelmä käsitellyistä asioista. Palvelutasopäätöksen taustana toimiva riskianalyysi on merkitty osalla alueista salaiseksi ja osalla julkiseksi.
Pelastusjohtajien puheenjohtaja, Etelä-Savon hyvinvointialueen toimialajohtaja, pelastusjohtaja Seppo Lokka myöntää, että joillain alueilla salassa pidettävää aineistoa on palvelutasopäätösasiakirjassa enemmän kuin tarpeellista.
”Julkisuusperiaate on kuitenkin lähtökohta ja salassa pidettävän aineistoa pitää olla tarkasti rajattua.”
Lokka uskoo, että tulevissa päätösasiakirjoissa tätä otetaan huomioon, mutta selvää on myös se, että nykyisessä turvallisuustilanteessa palvelutasopäätöksissä on oltava salassa pidettävääkin materiaalia.
”Erityisesti, kun aluehallintovirastojen ohjauksessa päätöksenteko on viety jopa pikkutarkalle tasolle eikä kyse ole enää strategisesta asiakirjasta. Päätökseen sisältyy sellaisia yksityiskohtaisia tietoja, kuten väestönsuojeluun tai suorituskykyyn liittyviä asioita, joita ei voi kertoa julkisesti”, hän huomauttaa.
Lokka muistuttaa myös, että hyvinvointialueisiin ei sovelleta valtionhallinnon tiedonhallintalakia.
”Meidän asiakirjojamme ei luokitella muutoin kuin, että ne ovat joko julkisia tai salaisia.”
Esimerkiksi Etelä-Savossa annettiin julkisuuteen kaksi erilaista asiakirjaa, joista toisessa on salassa pidettävät asiat pyyhitty yli.
Teksti: Esa Aalto Kuva: Kimmo Kaisto
