Pelastustoiminnan johtamisjärjestelmä uudistetaan parhaillaan käynnissä olevassa hankkeessa. Paitsi itse johtaminen ja siihen liittyvät järjestelmät, perustettaisiin myös viisi alueellista tilanne- ja johtokeskusta. Niiden avulla johtamiseen saadaan yhdenmukaista tukea vuorokauden ympäri.
Uusittava järjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön ensi vuonna. Muutos on sellaisille pelastuslaitoksille suuri, joilla ei ole ollut omaa tilanne- ja johtokeskusta.
”Tarve johtamisjärjestelmän muutokselle tunnistettiin jo aikaisemmissa hankkeissa, ja esimerkiksi suorituskykyhankkeessa johtamisen puutteet tulivat esille, niin suunnitelmallisuudessa kuin kyvykkyydessä hoitaa laajempia tehtäviä”, sisäministeriön pelastusosaston erityisasiantuntija Tommi Luhtaniemi sanoo.
Hankkeen valmisteluun osallistuu laajasti pelastustoimen edustajia ja Pelastusopistolla on valmistelussa tärkeä asiantuntijan rooli.
Pelastusylitarkastaja Rami Ruuska sisäministeriön pelastusosastolta sanoo, että hankkeessa selvitetään erityisesti uudistamista vaativat asiat. Vaikka johtaminen uudistamista vaatiikin, kaikkea ei yhdellä kertaa tarvitse uudistaa.
”Toimintaympäristö muuttuu. Perinteinen johtamisjärjestelmä on hierarkkinen ja osin vanhanaikainen ja sitä pitää nykyaikaistaa.”
Ruuska painottaa, että myös pelastustoiminnan kenttäjohtamiseen tarvitaan parempaa tukea. Siksi tilanne- ja johtokeskustoiminnot pitää saada vahvemmin mukaan johtamistoimintaan.
Teksti: Esa Aalto
Kuva: Kimmo Kaisto
Lue koko juttu Pelastustiedosta 1/2023.
Tuki palvelee johtajaa
Itä-Suomen pelastuslaitosten yhteinen tilannekeskus (ISTIKE) aloitettiin kiertävänä järjestelmänä vajaat kymmenen vuotta sitten. Parisen vuotta Pohjois-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon yhteinen tilannekeskus on sijainnut Pohjois-Savon pelastuslaitoksen tiloissa.
”Tilannekeskuksessa tuetaan pelastustoiminnan johtamista kaikkina vuorokauden aikoina ympäri vuoden, mutta johtovastuuta ei toistaiseksi meillä ole”, tilannekeskuspäällikkö Anna Eskelinen kertoo.
”Tilannekeskuspäivystäjä pitää yllä tilannekuvaa, antaa johtajalle tietoa onnettomuuskohteesta ja sen ympäristöstä ja laatii pyydettäessä vaaratiedotteen”, Eskelinen sanoo.
Hän korostaa, että tilannekeskus tarvitsee pysyvän henkilöstön, jonka avulla toimintaa pystytään kehittämään ja auttamaan sekä tukemaan pelastustoiminnan johtajaa.
Koulutus avainasemassa
Pelastusopisto jakaa tietoa valtakunnallisesta johtamisjärjestelmähankkeesta ja siihen liittyvästä tilanne- ja johtokeskusasiasta järjestämällä muun muassa aihetta käsitteleviä seminaareja. Viime syksynä järjestetyn jälkeen seuraava on vuorossa tänä keväänä.
”Hankkeessa käydään laajalti läpi kaikkea sitä, mitä johtaminen ja tilanne- sekä johtokeskusasiat edellyttävät. Painopistettä laitetaan erityisesti viestintään ja tiedottamiseen”, yliopettaja Matti Honkanen kertoo.
Tilanne- ja johtokeskustoiminnan opetukseen on paneuduttu entistä enemmän ja koulutuksessa on käytössä muun muassa uudet opetustilat. Osaaminen kehittyy koko ajan.
”Koulutus ohjaa yhteisiin toimintamalleihin. Sen ansiosta pääsemme parempaan tavoitteelliseen lopputulokseen ja kansalaiset saavat parempaa, tasalaatuista palvelua.”
