Teemu Veneskari ja Maija Kaltakari tekevät hyvää yhteistyötä Kymenlaakson hyvinvointialueella paremman palvelun puolesta.
Hyvinvointialueella toimivassa Kymenlaakson pelastuslaitoksessa on otettu
hyötyjä irti isommasta organisaatiosta. Jo ensimmäisen vuoden aikana on päästy osaksi
useita työryhmiä ja toimintoja, jotka auttavat entistä parempaan palvelutuotantoon.
Hyvinvointialueiden ensimmäinen vuosi päättyy pian. Eniten on noussut esille niiden heikko taloudellinen tilanne. Uudessa, suuressa kokonaisuudessa on myös paljon hyvää. Tästä tulee hyvä esimerkki Kymenlaaksosta.
Pelastusjohtaja Juhani Carlson sanoo, että asenne yhdessä tekemiseen on ollut hyvä.
”Tiukasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta pelastustoimi on välttynyt sellaisilta säästövaateilta kuin muut hyvinvointialueen toimialat. Erityispiirteemme ja aiemmin tehty tuottavuustyö on otettu hyvin huomioon.”
Silti huolet eivät ole pelastusjohtajankaan harteilta karisseet.
”Olemme toki osa tuottavuusohjelmaa, mutta tässä ei haeta pikavoittoja. Henkilöstövähennyksiä ei tapahdu ja esimerkiksi digitalisaatio on tuottavuuden kannalta tärkeää. Säästötoimia etsitään toimintatapojen kautta, mutta esimerkiksi palveluverkkoon ei kosketa.”
Tiivistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta.
Kehittämispäällikkö Teemu Veneskarilla on tiivis yhteistyösuhde erityisesti hyvinvointialueen konsernipalveluihin.
”Tehokkuutta on alettu etsiä heti tulevasta uudesta palvelutasopäätöksestä alkaen.”
Hyvinvointialueella on haluttu lisätä vuorovaikutusta eri toimijoiden kesken. Veneskari kertookin, että esimerkiksi hän on mukana erilaisissa hyvinvointialueen työryhmissä. Sitä lisätään myös erityisesti päällystön osalta.
Veneskari kertoo myös KAHVA-järjestelmästä, jossa esimerkiksi taloustiedot ovat reaaliaikaisesti hyödynnettävissä.
”Olemme jo pidempään kehittäneet omavalvontajärjestelmää ja nyt siitä saatavat tiedot ovat nopeasti hyödynnettävissä ja voidaan arvioida, miten tuottavuus on toteutunut erilaisissa toimenpiteissä.”
Myös laadun seuraaminen on tärkeää ja siihenkin on oma, sähköinen työkalunsa.
”Hyvästä yhteistyöstä on huolehdittu jo valmisteluvaiheen aikana. Pelastusjohtaja on valmistelevissa työryhmissä tuonut pelastustoimen näkökulmaa voimakkaasti esille. Vaikka toimialat ovat erikokoisia, sillä ei saa olla vaikutusta tehtävään yhteistyöhön”, kertoo hyvinvointialueen HRD-palvelujen osaamisenjohtaja Maija Kaltakari.
Teksti ja kuva: Esa Aalto
Lue koko juttu Pelastustiedosta 7/2023.
