Hyvinvointialueiden alijäämien kattamiseksi käytössä ovat kaikki keinot.
Hyvinvointialueiden tiukka taloudellinen tilanne iskee myös pelastustoimeen. Suomen Sopimuspalokuntien Liitto on tuonut esille huolensa säästöjen kohdentumisesta nimenomaan sopimuspalokuntatoimintaan.
”Pelastustoimesta, ja varsinkaan sen tuottavimmasta ja kustannustehokkaimmasta osasta, eli sopimuspalokunnista ei saa yhdelläkään hyvinvointialueella leikata euroakaan. Meillä ei ole varaa menettää tätä kustannustehokasta resurssia. Tilannetta voi verrata Ruotsiin, joka epätoivoisesti on vuosia yrittänyt elvyttää sopimuspalokuntatoimintaa siinä onnistumatta laajemmin”, toiminnanjohtaja Ari Maskonen sanoo.
Etelä-Savossa tavoitellaan sopimuspalokuntien valmiuden heikentämisellä noin kahden prosentin säästöjä pelastuslaitokselle. Pohjois-Pohjanmaalla pelastuslaitos säästäisi vain hiukan yli puoli prosenttia. Nämä säästöosuudet ovat koko hyvinvointialueiden talouden kannalta promillen osia.
Etelä-Savossa hyväksyttiin äskettäin palvelutasopäätös, mutta aluehallitus velvoitti pelastusjohtajan neuvottelemaan kuntien kanssa paloasemien vuokrien alentamisesta.
”Hyvinvointialueen alijäämä on 50 miljoonaa euroa ja myös pelastustoimella on osuutensa sen kattamisessa”, turvallisuus- ja pelastuspalvelujen tulosaluejohtaja Seppo Lokka sanoo.
”Tässä joudutaan käymään läpi pienimmätkin yksityiskohdat ja erityisesti kaikki hankinnat.”
Kuntia yritetään neuvottelemalla saada alentamaan paloasemien vuokria 30 prosentilla. Vuokramenot ovat 2,7 miljoonaa euroa, joten hyvinvointialue hakee 900000 euroa alennusta vuokramenoihin.
”Kuntien talousarviot on jo päätetty, jotenka saattaa olla mahdoton tehtävä saada toteutumaan”, Lokka arvioi.
Etelä-Savossa on edelleen käytössä sopimuspalokuntien varallaoloa, mutta sitä vähennetään niillä paikkakunnilla, joissa on lisätty ympärivuorokautisesti toimivaa henkilöstöä.
”Tällä voi toki olla vaikutusta myös palvelutasoon. Varallaoloa on voitu kuitenkin hoitaa nytkin puutteellisesti muun muassa riittämättömän henkilöresurssin takia. Tämän takia on katsottu, että sitä voidaan vähentää.”
Lokka kuitenkin huomauttaa, että varallaolokorvauksella on ollut myös motivoiva merkityksensä, joten nähtäväksi jää, miten korvauksen väheneminen tässä mielessä vaikuttaa.
”Myös motivaatiota parantavia toimenpiteitä on tehty, esimerkiksi virikeseteleillä ja nostamalla hälytyskorvauksia”, Seppo Lokka kertoo.
Viisi asemaan suljetaan
Pohjois-Pohjanmaalla valmistellaan parhaillaan paitsi palvelutasopäätöstä myös talous- ja tuottavuusohjelmaa.
Pelastusjohtaja Petteri Jokelainen sanoo, että myös pelastustoimessa joudutaan heikentämään palvelutasoa.
”Säästöissä huolehditaan siitä, että lakisääteiset tehtävät hoidetaan vähimmäisvaatimusten mukaisesti. Palvelun heikkeneminen näkyy esimerkiksi siinä, että onnettomuuksien ehkäisyn suoritteissa ja pelastustoimen antamissa lausunnoissa kuluu enemmän aikaa.”
”Valvontatoimintaa ei voida tehdä aikaisempaan tapaan yhtä kattavasti ja apu tulee kauempaa, kun paloasemia suljetaan.”
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella suljetaan yhteensä viisi paloasemaa. Ne sijaitsevat nelosriskiluokan alueilla.
Vaikka nyt Pohjois-Pohjanmaalla joudutaankin tekemään säästöjä, uskoo Petteri Jokelainen, että sopeutuksen jälkeen suunta kääntyy myönteisemmäksi.
”Rahoituslainsäädännön mukaan olemme tulevina vuosina kasvavan rahoitusraamin puitteissa.”
Ylitöitä vähemmäksi
Länsi-Uudenmaalla pelastuslaitos ei voi ensi vuonna tehdä hankintoja, koska hyvinvointialue ei hae lainanottovaltuuksia. Yksi vuosi ei pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäen mukaan ole vielä dramaattista.
”Sopeutustarve on 2,5 miljoonaa euroa ja tätä tavoitellaan vähentämällä valmiuden pitämistä yllä ylitöiden avulla.”
Vielä korona-ajan vaikutuksen takia pelastuslaitoksella tehdään tämän takia ylitöitä vuositasolla peräti 40000 tuntia.
”Olemme nyt jo puolittamassa tätä ja siitä on tarkoitus vielä karsia puolet. Tavoite ei ole helppo, mutta realistinen, sillä olemme siinä tasossa olleet aikaisemmin. Tätä varten meille on perustettu myös kahden hengen resurssitoiminta, jotka päätyönään suunnittelevat työvuoroja.
”Tilanne saadaan hallintaan, kun pystytään palkkaamaan riittävästi vakituista työvoimaa ja suunnittelemaan työtä”, Ihamäki sanoo.
Kaikki pelastusjohtajat sanovat, että säästöjen etsiminen ei ole mukavaa.
Teksti: Esa Aalto Kuva: Pelastustiedon arkisto
