Pelastustieto kysyi kahdeksalta suurimmalta eduskuntapuolueelta pelastustoimeen ja sisäiseen turvallisuuteen liittyvistä asioista. Eduskuntavaalit järjestetään 19. huhtikuuta. Ennakkoäänestys on 8.-14.4.
Kd: Ohjaus hoituu nykyjärjestelmässäkin
Tarvitsemmeko sotilaallisen varautumisen yhteydessä sisäistä turvallisuutta?Kyllä. Ulkoinen ja sisäinen turvallisuus kävelevät käsi kädessä. Emme voi laiminlyödä kumpaakaan. Sisäisestä turvallisuudesta vastaavat viranomaiset tukevat omalla toiminnallaan Puolustusvoimia kriisitilanteessa ja päinvastoin. Nykyaikainen hybridisodankäynti, josta olemme nähneet esimerkkejä Ukrainassa, lisää entisestään sisäisen turvallisuuden valmiuden merkitystä.
Miten sisäisen turvallisuuden resursointi tulisi puolueenne mielestä huomioida?
Aivan ensiksi tulee huomioida se, ettei meillä ole varaa minkäänlaisiin säästöihin sisäisen turvallisuuden osalta. Kannatamme sisäisen turvallisuuden parlamentaarisen ryhmän esitystä. Työryhmä katsoo, että sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon kokonaisuuteen tulee palauttaa viime kevään kehyspäätöksen säästöjä vastaavat määrärahat. Tämä tarkoittaisi 75 miljoonan euron lisäystä vuoden 2019 kehystasossa. Sisäisen turvallisuuden osalta toteutetut rakenteelliset uudistukset ovat olleet toimivia ja niiden avulla on voitu siirtää resursseja hallinnosta kenttätyöhön.
Mikä on puolueenne mielestä pelastustoimen rooli sisäisessä turvallisuudessa?Pelastustoimen merkitys on keskeinen. Arjen keskellä pelastustoimen tekemä työ on kansalaisen näkökulmasta äärimmäisen tärkeää. Perusturvallisuuden tunnetta lisää tieto siitä, että apua on saatavissa kun sitä tarvitsee. Kriisitilanteissa, suuronnettomuuksissa ja luonnonkatastrofien yhteydessä pelastustoimen merkitys kasvaa huomattavasti. Ilman toimintavalmista ja hyvin varustettua pelastustoimea yhteiskunnan perustoimintoja ei voida turvata.
Olisiko tarpeen perustaa ”turvallisuusministeriö”, johon voitaisiin yhdistää esimerkiksi sisä- ja oikeushallinnon tehtävät sekä rakentamisen turvallisuuteen liittyvät asiakokonaisuudet ympäristöhallinnosta?Oikeusministeriöllä on oma tärkeä roolinsa lainsäädännön osalta. Lainvalvonta ja oikeushallinto on hyvä pitää erillään. Mikäli ympäristöministeriön roolia tulevaisuudessa muokataan ja/tai se yhdistetään maa- ja metsätalousministeriöön voi olla aiheellista pohtia mikäli rakentamisen turvallisuuteen liittyvät toimet siirrettäisiin sisäministeriölle takaisin. Tärkeintä on kuitenkin lisätä ja parantaa yhteistyötä eri ministeriöiden välillä liittyen rakentamisen valvontaan ja turvallisuuteen.
Sisäisen turvallisuuden sekä oikeudenhoidon tulevaisuutta pohtinut parlamentaarinen työryhmä haluaa valtakunnallisesti yhdenmukaisemman ja ohjatumman pelastustoimen. Voidaanko valtakunnallinen ohjaus ja yhdenmukaisuus saavuttaa kunnallisessa järjestelmässä vai onnistuuko se ainoastaan siirtämällä pelastuslaitokset valtion vastuulle?
Valtakunnallista ohjausta tarvitaan lisää pelastustoimessa. Se helpottaisi pelastustoimen kehittämistä ja hyvien käytäntöjen levittämistä. Tarvitsemme myös parempaa koordinaatiota esimerkiksi suuronnettomuuksien varalta. Valtakunnallista ohjausta voidaan kehittää nykyisenkin järjestelmän puitteissa mutta se vaatii myös alueellisten pelastuslaitosten sitoutumista yhteistoimintaan ja ohjaukseen.
Esimerkki valtakunnallisesta yhdenmukaisuudesta ovat tietojärjestelmät. Voidaanko saada aikaiseksi turvallisuusviranomaisten yhteiset tietojärjestelmät ja olisiko sellainen puolueenne mielestä järkevää? Kenen pitäisi puolueenne mielestä vastata toteutuksen kustannuksista?
Yhteisen tietojärjestelmän käyttö olisi kaikkien etu. Se helpottaisi koulutusta ja yhteistyötä eri laitosten välillä. On tärkeää varmistaa, että pelastustoimen järjestelmät toimivat saumattomasti hätäkeskuksen ja muiden viranomaisten järjestelmien kanssa. Mahdolliset kehittämiskulut kuuluvat mielestämme valtiolle mutta käyttökustannukset pelastuslaitoksille.
Mikä on puolueenne mielestä pelastuslaitoksen rooli ensihoidossa, tulevan mahdollisen sote-ratkaisunkin yhteydessä?
Pelastuslaitoksen roolia pitäisi sote-ratkaisun yhteydessä entisestään vahvistaa. Olisi yhteiskunnan resurssien hukkaamista olla hyödyntämättä pelastuslaitoksia ensihoidon tehtävissä ja sairaankuljetuksissa. Kriisitilanteita varten tarvitaan julkisten pelastuslaitosten vahvaa valmiutta myös ensihoidon puolella.
Keskusta: Soten taattava tehokas ensihoito
Tarvitsemmeko sotilaallisen varautumisen yhteydessä sisäistä turvallisuutta?Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden merkitys on kasvussa ja ne kietoutuvat aiempaa vahvemmin toisiinsa. Kansainvälinen terrorismi, järjestäytynyt rikollisuus sekä kyberuhat ovat esimerkkejä Suomen rajojen ulkopuolelta tulevista uhkakuvista, jotka vaikuttavat sisäiseen turvallisuuteen. Keskusta kannattaa erillistä sisäisen turvallisuuden selontekoa, joka annettaisiin vuoden 2016 aikana. Siina arvioitaisiin sisäisen turvallisuuden tilanne muuttuvassa toimintaympäristössä ja tarvittavat voimavarat. Keskustan mielestä olisi perusteltua, että Suomen sisäisestä turvallisuudesta vastaavalla ministerillä olisi paikka hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa.
Miten sisäisen turvallisuuden resursointi tulisi puolueenne mielestä huomioida?
Hallituksen päättämät sisäisen turvallisuuden toimijoihin kohdistuvat rahoitusleikkaukset vuosille 2015–2018 johtaisivat kestämättömään tilanteeseen, kuten parlamentaarisen työryhmän maaliskuussa julkistamassa raportista käy hyvin ilmi. Keskustan talouslinjassa on tavoitteena luopuminen sisäisen turvallisuuden ja oikeushallinnon uusista määrärahaleikkauksista, jotka olisivat tulevina vuosina yhteensä 75 milj. euroa. Niiden palauttaminen valtion budjettiin on välttämätöntä poliisin, rajavartioston, pelastustoimen, tullin, syyttäjälaitoksen, oikeuslaitoksen ja vankeinhoidon kannalta, jotta niiden toimintaedellytykset säilyisivät edes tyydyttävällä tasolla.
Mikä on puolueenne mielestä pelastustoimen rooli sisäisessä turvallisuudessa?Pelastustoimi on olennainen osa sisäistä turvallisuutta niin ennaltaehkäisevässä työssä, onnettomuustilanteissa kuin osana sisäisen turvallisuuden toimijoiden ketjua. Alati muuttuvassa toimintaympäristössä myös pelastustoimen iskukyvystä on huolehdittava. Uudistuksissa lähtökohtina pitää olla tavallinen kansalainen ja kuinka hän kohtaa pelastustoimen palvelut omassa arjessaan. Samalla on tärkeää turvata pelastustoimen henkilökunnalle puitteet suoriutua työtehtävistään asianmukaisesti. Keskusta kantaa huolta pelastustoimen kokonaisuudesta, jossa ammattipalokuntien ohella sopimuspalokunnilla on erittäin keskeinen tehtävä. Sopimuspalokuntien toimintaedellytysten varmistaminen on tärkeä strateginen tavoite, jolla voidaan turvata myös harvan asutuksen alueiden pelastuspalvelut.
Olisiko tarpeen perustaa ”turvallisuusministeriö”, johon voitaisiin yhdistää esimerkiksi sisä- ja oikeushallinnon tehtävät sekä rakentamisen turvallisuuteen liittyvät asiakokonaisuudet ympäristöhallinnosta?
Keskusta on valmis osana Suomen johtamisen uudistamista tarkastelemaan ennakkoluulottomasti myös ministeriöiden työnjakoa ja ministeriörakennetta. Tavoitteena tulee olla ministeriöiden välisten raja-aitojen purkaminen, jolloin ministeriöt olisivat nykyistä enemmän osa valtioneuvostoa. Keskusta on sitoutunut parlamentaarisen keskushallinnon uudistusta pohtineen komitean esittämiin suosituksiin valtioneuvoston yhtenäisyyden parantamiseksi.
Sisäisen turvallisuuden sekä oikeudenhoidon tulevaisuutta pohtinut parlamentaarinen työryhmä haluaa valtakunnallisesti yhdenmukaisemman ja ohjatumman pelastustoimen. Voidaanko valtakunnallinen ohjaus ja yhdenmukaisuus saavuttaa kunnallisessa järjestelmässä vai onnistuuko se ainoastaan siirtämällä pelastuslaitokset valtion vastuulle?
Tarvitsemme nykyistä selkeämmät ja yhtenäisemmät ohjausjärjestelmät. Sen sijaan pelastuslaitosten lukumäärä ja niiden vähentäminen eivät ole itseisarvoja. Esimerkiksi aluejaon puolittaminen nykyisestä ei olisi taloudellisesti eikä toiminnallisesti järkevää, kuten päättyvällä vaalikaudella on hyvin käynyt ilmi. Tulevalla vaalikaudella keskus-, alue- ja paikallishallintoon kohdistuu voimakkaita uudistuspaineita. Keskustan mielestä eri hallinnonaloihin kohdistuvat suuret uudistukset olisi linjattava kokonaisuudessaan parlamentaarisessa työryhmässä heti vaalikauden alussa ja ripeällä aikataululla mahdollisten myöhempien ristiriitojen välttämiseksi. Tämän yhteydessä voidaan pohtia myös pelastustoimen hallintoa sekä järjestämisvastuun siirtoa kunnilta valtiolle. Lähtökohtina harkinnassa ovat toiminnalliset lähtökohdat sekä kustannustehokkuus. Saatujen linjausten perusteella varsinaiset hallinnonalakohtaiset uudistukset toteutetaan vaalikauden aikana erillisvalmistelussa.
Esimerkki valtakunnallisesta yhdenmukaisuudesta ovat tietojärjestelmät. Voidaanko saada aikaiseksi turvallisuusviranomaisten yhteiset tietojärjestelmät ja olisiko sellainen puolueenne mielestä järkevää? Kenen pitäisi puolueenne mielestä vastata toteutuksen kustannuksista?
Suomessa eri turvallisuusviranomaisten toiminnassa ongelmana ovat yhteensopimattomat tietojärjestelmät. Tätä hajanaisuutta pyritään poistamaan äskettäin säädetyllä lailla turvallisuusverkkotoiminnasta, jonka tarjoamiin tieto- ja viestintäteknisiin palveluihin olisi tarkoitus liittää ainakin uusi hätäkeskustietojärjestelmä Erica sekä turvallisuusviranomaisten kenttäjohdon tietojärjestelmä KEJO. Keskusta pitää hankkeita kannatettavina ja korostaa, että vaativia tietojärjestelmähankkeita on johdettava määrätietoisesti, hyvässä yhteistyössä ao. turvallisuusviranomaisten kanssa sekä hankkeille on turvattava riittävä rahoitus. Onnistuessaan yhteensopivat tietojärjestelmät parantavat turvallisuusviranomaisten välistä tiedonkulkua, parantavat palveluja sekä saavat aikaan kustannustehokkuutta.
Mikä on puolueenne mielestä pelastuslaitoksen rooli ensihoidossa, tulevan mahdollisen sote-ratkaisunkin yhteydessä?
Ensihoidon tehokas ja laadukas hoitaminen on keskustan tavoitteena. Se on otettava huomioon tulevassa sote-uudistuksessa. Samassa yhteydessä on perusteltua arvioida nykyisen järjestelmän toiminnallinen tehokkuus, kustannustehokkuus ja laatu. Yksityinen vaihtoehto tulee jatkossa saattaa myös mahdollisuudeksi kilpailutuksen kautta.
Kokoomus: Ensihoito katsotaan sote-uudistuksessa
Tarvitsemmeko sotilaallisen varautumisen yhteydessä sisäistä turvallisuutta?Suomen turvallisuus on kokonaisuus, johon kuuluvat sekä sisäinen että ulkoinen turvallisuus. Monessa asiassa näitä kahta osa-aluetta ei voi edes täysin erottaa toisistaan, sillä monet ulkoiseen turvallisuuteen liittyvät uhat heijastuvat myös sisäiseen turvallisuuteen. Suomen on huolehdittava siitä, että pystymme uskottavasti varmistamaan myös sisäisen turvallisuutemme.
Miten sisäisen turvallisuuden resursointi tulisi puolueenne mielestä huomioida?
Sisäinen turvallisuus on kokonaisuus, joka muodostuu useista eri viranomaistoimijoista. Kokoomukselle on tärkeää, että jokainen viranomainen pystyy huolehtimaan sille asetetuista tehtävistä. Ongelmat jonkin viranomaisen toiminnassa heijastuvat helposti muihin toimijoihin, jolloin niiden muodostama kokonaisuus ei enää toimi kunnolla. Sisäinen turvallisuus on valtion ydintehtäviä ja resurssit tulee vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta säilyttää riittävällä tasolla.
Mikä on puolueenne mielestä pelastustoimen rooli sisäisessä turvallisuudessa?Pelastustoimen valmius kattaa kaikki onnettomuustapaukset päivittäisistä onnettomuuksista suuronnettomuuksiin asti, joten se on keskeinen toimija sisäisen turvallisuuden alalla. Lisäksi pelastustoimi pystyy tuomaan oman lähiyhteisönsä ihmisille ja toimijoille asiantuntemusta onnettomuuksien torjunnasta sekä onnettomuusriskien kartoittamisesta. Pelastustoimen häiriö- ja kriisivalmiutta tulee edelleen kehittää siten, että se pystyy myös tulevaisuudessa palvelemaan yhteiskunnan häiriön- ja kriisinkestoa sekä normaali- että poikkeusoloissa.
Olisiko tarpeen perustaa ”turvallisuusministeriö”, johon voitaisiin yhdistää esimerkiksi sisä- ja oikeushallinnon tehtävät sekä rakentamisen turvallisuuteen liittyvät asiakokonaisuudet ympäristöhallinnosta?Kokoomuksen mielestä ministeriörakennetta tulee selkeyttää siiloutumisen ehkäisemiseksi. Tällä hetkellä keskeistä on huolehtia siitä, että yhteistyö esimerkiksi sisä- ja oikeusministeriön välillä toimii.
Sisäisen turvallisuuden sekä oikeudenhoidon tulevaisuutta pohtinut parlamentaarinen työryhmä haluaa valtakunnallisesti yhdenmukaisemman ja ohjatumman pelastustoimen. Voidaanko valtakunnallinen ohjaus ja yhdenmukaisuus saavuttaa kunnallisessa järjestelmässä vai onnistuuko se ainoastaan siirtämällä pelastuslaitokset valtion vastuulle?
Pelastustoimen ohjauksessa ja toimintojen yhdenmukaistamisessa on todettu olevan heikkouksia, joihin on tulevaisuudessa kiinnitettävä huomiota. Tavoitteena tulee olla yhdenmukainen palvelutaso koko maassa. Pelastustoimen resurssien mahdollisimman tehokas käyttö edellyttää myös nykyrakenteiden tarkastelua. Pelastustoimen rakenneuudistus ja strategiatyö on parhaillaan käynnissä ja tässä vaiheessa ei kannata sulkea mitään kehittämismahdollisuutta pois. Kokoomuksen mielestä organisointimuoto ei ole ratkaiseva tekijä, vaan tärkeintä on huolehtia siitä, että pelastustoimi toimii koko maassa tehokkaasti ja ihmiset saavat tarvitsemansa avun asuinpaikasta riippumatta.
Esimerkki valtakunnallisesta yhdenmukaisuudesta ovat tietojärjestelmät. Voidaanko saada aikaiseksi turvallisuusviranomaisten yhteiset tietojärjestelmät ja olisiko sellainen puolueenne mielestä järkevää? Kenen pitäisi puolueenne mielestä vastata toteutuksen kustannuksista?Turvallisuusviranomaisten yhteinen tietojärjestelmä tulee olla pitkän aikavälin tavoitteena. Eri turvallisuusviranomaisilla on jo nykyisin soveltuvin osin kyselyoikeus toistensa tietojärjestelmiin. Kokoomuksen mielestä tällaista kehitystä pitää jatkaa ja laajentaa, koska toiminnassa pitää keskittyä entistä tiiviimpään yhteistyöhön ja tietoa pitää vaihtaa entistä avoimemmin myös rekisterien osalta erilaisten suorakäyttöyhteyksien avulla. Kustannukset pitää hoitaa valtion varoista erillisrahoituksella, kuten parlamentaarinen työryhmä raportissaan esittää.
Mikä on puolueenne mielestä pelastuslaitoksen rooli ensihoidossa, tulevan mahdollisen sote-ratkaisunkin yhteydessä?
Monet pelastuslaitokset tuottavat laadukkaita ensihoidon palveluita ja monissa tapauksissa on järkevää yhdistää pelastustoiminta ja ensihoito mm. yksiköiden monikäyttöisyyden ja suuronnettomuuksiin varautumisen vuoksi. Kokoomukselle ei kuitenkaan ole itseisarvo, kuka palvelut tuottaa ja monipuolinen tuotantorakenne on usein yhtä tapaa parempi. On tällä hetkellä sairaanhoitopiirien vastuulla päättää, miten palvelut alueellisesti tuotetaan, sote-uudistuksen yhteydessä asiaa on tarkasteltava uudelleen.
Perussuomalaiset: Paikallisuus säilytettävä
Maailman tilanne on muuttunut synkäksi. Puolustusvoimien resurssitarpeista puhutaan. Mutta tarvitsemmeko sotilaallisen varautumisen yhteydessä sisäistä turvallisuutta?
Totta kai.
Miten sisäisen turvallisuuden resursointi tulisi puolueenne mielestä huomioida?
PORA-hankkeen myötä poliisihallintoa on paisutettu ja kenttätyötä tekevien poliisien määrä on vähentynyt. Hätäkeskusuudistus on kompuroinut ja sairaankuljetuksen osalta on tehty vakavia virheitä. Pelkästään päivystysasetus tuottaa haasteita kaikille toimijoille. Vaadimme resursointiin suunnanmuutosta, jotta myös kansalaisten rapautunutta turvallisuudentuntoa voidaan parantaa.
Mikä on puolueenne mielestä pelastustoimen rooli sisäisessä turvallisuudessa?Pelastustoimi on perussuomalaisten mielestä yksi tärkeimmistä julkisen vallan tehtävistä. Pelastustoimessa on huolehdittava alueellinen näkökulma, sillä paikallinen tuntemus on osa sisäistä turvallisuutta.
Olisiko tarpeen perustaa ”turvallisuusministeriö”, johon voitaisiin yhdistää esimerkiksi sisä- ja oikeushallinnon tehtävät sekä rakentamisen turvallisuuteen liittyvät asiakokonaisuudet ympäristöhallinnosta?
Voisi olla hyvä idea. Tällä hetkellä kansalaisten turvallisuuteen liittyvät asiat ovat ripoteltu eri hallinnon aloille ilman että yhteistä suunnitelmallisuutta löytyy ja päätöksenteko lainsäädäntöineen on ns. siiloutunut ja tämä ei tue kokonaisvaltaista päätöksentekoa.
Sisäisen turvallisuuden sekä oikeudenhoidon tulevaisuutta pohtinut parlamentaarinen työryhmä haluaa valtakunnallisesti yhdenmukaisemman ja ohjatumman pelastustoimen. Voidaanko valtakunnallinen ohjaus ja yhdenmukaisuus saavuttaa kunnallisessa järjestelmässä vai onnistuuko se ainoastaan siirtämällä pelastuslaitokset valtion vastuulle?
Valtakunnallinen ohjaus todennäköisesti yhdenmukaistaa ohjeita, mutta paikallisten olosuhteiden tuntemista pitää korostaa. Kustannukset tulee jakaa oikeudenmukaisesti, monestihan se mikä maksaa kunnalla euron, maksaa valtiolla kaksi. Tällä kaudella yritettiin vähentää aluejaon kautta pelastuslaitosten määrää ja todettiin, ettei siitä oltaisi saatu säästöä! Eli ei rakenteet edellä, vaan hyvien käytäntöjen kautta! Missä homma toimii, otetaan siitä mallia.
Esimerkki valtakunnallisesta yhdenmukaisuudesta ovat tietojärjestelmät. Voidaanko saada aikaiseksi turvallisuusviranomaisten yhteiset tietojärjestelmät ja olisiko sellainen puolueenne mielestä järkevää?
Tämän hetken ongelma ovat kuntien ja kuntayhtymien omat tietojärjestelmähankkeet jotka eivät välttämättä keskustele keskenään vaan rakentuvat ohjelmistokehittäjäkeskeisesti ja markkinaehtoisesti. Valtakunnallisesti kattavan ja yhteensopivan toimintaympärisitön aikaansaaminen olisi järkevää mutta hallitusti rakentaen niin ettei resursseja saati varoja tuhlata.
Kenen pitäisi puolueenne mielestä vastata toteutuksen kustannuksista?
Valtion ohjaus on ainoa järkevä jos halutaan koko maan kattava järjestelmä. Pelastustoimen tulee kuitenkin näkyä ja toimia siellä missä ihmiset luontaisesti liikkuvat – kunnissa. Jos kunnat maksavat, niin kuntien tulee saada päättää. Veroille tulee saada vastetta. Kunnallinen järjestelmä tulee jatkumaan tulevaisuudessakin, jos ajatellaan tämän eduskunnan perustuslain linjauksia.
Mikä on puolueenne mielestä pelastuslaitoksen rooli ensihoidossa, tulevan mahdollisen sote-ratkaisunkin yhteydessä?
Tietenkin pelastuslaitos on osa ensihoitoa ja SoTe:a, yhteistyössä. Pelastuslaitos on täydentänyt ensivasteella ensihoitoa ja siitä on hyviä kokemuksia. Hyviä käytäntöjä voidaan jatkaa, sillä julkinen sektori etsii myös säästöjä. Pelastuslaitos on hoitoketjua täydentävä, myös ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa. Pelastusopiston roolia voitaisiin myös laajentaa sikäli, jos halutaan ammatti- tai perustutkintoja kouluttavaa tahoa PTR -sektorille.
RKP: Tietojärjestelmät erillisrahoituksella
Tarvitsemmeko sotilaallisen varautumisen yhteydessä sisäistä turvallisuutta?Ehdottomasti. Sisäinen turvallisuus kuuluu oikeudenhoidon ohella valtion ydintoimintoihin. Tarve huolehtia yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta, pelastustoimesta ja hätäkeskuksista Suomessa ei ole kadonnut minnekään.
Miten sisäisen turvallisuuden resursointi tulisi puolueenne mielestä huomioida?
Oikeudenhoidon ja sisäisen turvallisuuden resurssit tulee nostaa esille tulevissa hallitusneuvotteluissa, riippumatta siitä, mitkä puolueet neuvottelupöydissä istuvat. Valtion ydintoiminnot tulee turvata aina. Siksi on hyvä, että oikeusministeri Henrikssonin ja sisäministeri Räsäsen asettama sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon resurssitarpeita selvittänyt parlamentaarinen työryhmä antoi loppuraporttinsa maaliskuussa.
Mikä on puolueenne mielestä pelastustoimen rooli sisäisessä turvallisuudessa?Onnettomuuksien ehkäisy, pelastustoiminta, varautuminen ja väestönsuojelu.
Olisiko tarpeen perustaa ”turvallisuusministeriö”, johon voitaisiin yhdistää esimerkiksi sisä- ja oikeushallinnon tehtävät sekä rakentamisen turvallisuuteen liittyvät asiakokonaisuudet ympäristöhallinnosta?
RKP suhtautuu varauksellisesti tähän ajatukseen. Oikeusministeriön ja sisäministeriön hallinnonalat poikkeavat tietyiltä osin merkittävästi toisistaan. Oikeusministeriö vastaa esimerkiksi yksityisoikeutta ja valtiosääntöoikeutta koskevasta valmistelusta, eli osa-alueista, joiden ei voi katsoa kuuluvan sisäisen turvallisuuden alaan. Ne on tulevaisuudessakin syytä pitää omina ministeriöinään. Tämä myös esimerkiksi siksi, että poliisille sallituista pakkokeinoista keskusteleminen on hyvä käydä avoimesti eri ministeriöiden välillä sen sijaan, että se tapahtuisi yhden ainoan ministeriön sisällä.
Sisäisen turvallisuuden sekä oikeudenhoidon tulevaisuutta pohtinut parlamentaarinen työryhmä haluaa valtakunnallisesti yhdenmukaisemman ja ohjatumman pelastustoimen. Voidaanko valtakunnallinen ohjaus ja yhdenmukaisuus saavuttaa kunnallisessa järjestelmässä vai onnistuuko se ainoastaan siirtämällä pelastuslaitokset valtion vastuulle?
Asiaa on syytä vielä selvittää lisää muiden ensi vaalikaudella tehtävien rakenteellisten uudistusten yhteydessä.
Esimerkki valtakunnallisesta yhdenmukaisuudesta ovat tietojärjestelmät. Voidaanko saada aikaiseksi turvallisuusviranomaisten yhteiset tietojärjestelmät ja olisiko sellainen puolueenne mielestä järkevää? Kenen pitäisi puolueenne mielestä vastata toteutuksen kustannuksista?
Esimerkiksi poliisin, syyttäjälaitoksen, tuomioistuinlaitoksen ja Rikosseuraamuslaitoksen välisessä tiedonvaihdossa toimintaa on mahdollista tehostaa uusien jo toteutumassa olevien tietojärjestelmähankkeiden myötä.
Tulevaisuuden hankkeiden osalta keskeistä ei ole se, että kaikki viranomaiset käyttävät yhtä samaa tietojärjestelmää, vaan se, että eri tietojärjestelmät ovat toistensa kanssa yhteensopivia.
Uusiin tietojärjestelmiin tarvittavat investoinnit tulee rahoittaa erillisrahoituksella.
Mikä on puolueenne mielestä pelastuslaitoksen rooli ensihoidossa, tulevan mahdollisen sote-ratkaisunkin yhteydessä?
Kaikkein tärkeintä on tietenkin taata parhaalla tavalla, että potilas saa ensihoitoa, ei se millaiset rakenteet meillä on. Samalla on syytä muistaa, että nykyjärjestelmässä pelastuslaitoksen rooli ensihoidossa on keskeinen. Tämä on syytä huomioida kun sote-uudistusta jatketaan, valittavasta mallista riippumatta.
SDP: Arjen turvallisuus taattava
Tarvitsemmeko sotilaallisen varautumisen yhteydessä sisäistä turvallisuutta?
Miten sisäisen turvallisuuden resursointi tulisi puolueenne mielestä huomioida?
Mikä on puolueenne mielestä pelastustoimen rooli sisäisessä turvallisuudessa?Sisäisestä turvallisuudesta puhuttaessa kysymys on ihmisten arjen turvallisuudesta. Monimuotoistuva, nopeasti muuttuva globaali turvallisuustilanne sekä syrjäytymisestä ja polarisoitumisesta johtuvat ilmiöt tuovat uusia haasteita pelastustoimelle ja sisäisen turvallisuuden varmistamiselle. Työttömyys ja siitä seuraava toivottomuus on tällä hetkellä suurin turvallisuusuhkamme.
Sisäiseen turvallisuuteen liittyvät viranomaistahot ovat vahvassa murroksessa, niitä on uudistettu voimakkaasti. Nyt on päivitettävä kuva kokonaisuudesta. Kansalaisten turvallisuuspalveluihin ja niiden tasoon merkittävästi vaikuttavat valinnat pitää linjata poliittisella tasolla. Siksi alkavalla vaalikaudella tehdään sisäisen turvallisuuden strategia. Sen lähtökohtana tulee olla arjen turvallisuuden takaaminen koko maassa. Apua on saatava silloin kun sitä tarvitaan. Linjatun palvelutason saavuttamiseksi tulee poliittisesti sitoutua takaamaan myös riittävät resurssit.
Kansainväliset maa-arvioinnit (EU, YK ja OECD), yhteiskunnan ja kansalaisten odotukset pelastustoimelta ovat ristiriidassa resurssien leikkaamisen kanssa. Kuntien ja valtion asettamat säästövelvoitteet ja tavoitteet rapauttavat pelastustoimen palvelutasoa, erityisesti heikentämällä jo nyt kustannustehokasta sopimuspalokuntajärjestelmää. Suomen pelastustoimen erityispiirteenä on valtakunnallisesti hajasijoitetun kolmannen sektorin – sopimuspalokuntien – keskeinen rooli viranomaispalveluiden tuottajana. Pienikin säästö sopimuspalokuntatoiminnassa näkyy heti koulutusmahdollisuuksissa, varusteissa, kalustossa ja työturvallisuudessa.
Sisäistä turvallisuutta käsitellyt parlamentaarinen työryhmä vaati, että valtio ja kunnat turvaisivat pelastustoimen tason vakauttamalla tilanteen säästöjä edeltäneeseen aikaan. Tämä vakautus pidettäisiin vuoteen 2017 asti. Samalla työryhmä edellyttää, että pelastustoimen strategiatyöhön liittyen selvitetään pelastustoimen resurssien välttämätön taso ottaen huomioon nopeasti muuttuvan globaalin turvallisuustilanteen pelastustoimelle aiheuttamat välittömät kehitystarpeet, sekä pelastustoimen kasvava rooli onnettomuusturvallisuuden yleisviranomaisena varautumisessa ja onnettomuustorjunnan koordinoinnissa. SDP jakaa työryhmän huolen sisäisen turvallisuuden resursseista ja edellyttää resurssien tarkistamista valtiontalouden mahdollistamissa rajoissa.
Sisäisen turvallisuuden sekä oikeudenhoidon tulevaisuutta pohtinut parlamentaarinen työryhmä haluaa valtakunnallisesti yhdenmukaisemman ja ohjatumman pelastustoimen. Voidaanko valtakunnallinen ohjaus ja yhdenmukaisuus saavuttaa kunnallisessa järjestelmässä vai onnistuuko se ainoastaan siirtämällä pelastuslaitokset valtion vastuulle?
Pelastuslaitosten rakenneuudistuksen toteuttaminen nykyisellä aluejaolla oli oikea päätös. Samassa yhteydessä pelastuslaitoksen nykymalli todettiin toimivaksi ja tehokkaaksi. Pelastustoiminnan siirtäminen valtiolle olisi erittäin haastava prosessi ja se vaatisi perusteellisen valmistelun. Silti sitäkään ei tule sulkea pois yhtenä vaihtoehtona, mikäli riittävien turvallisuuspalvelujen turvaaminen kaikkialla Suomessa sitä joskus tulevaisuudessa vaatii.
Pelastustoimen valtakunnallista ohjausta tulee joka tapauksessa parantaa ja tämä aiheuttaa väistämättä tarpeen nykyrakenteiden kriittiseen tarkasteluun. Talouden niukentuessa nykyinen rakenne johtaa vielä lisääntyvässä määrin palvelutason vielä suurempaan vaihteluun eri alueiden välillä. Pelastustoimen nykyinen organisointimalli ei ole johtanut resurssien mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön ja toiminnassa tarvittavan välttämättömän kehittämisen toteutumiseen, vaan entisestään on mahdollistanut pelastustoimen ja sen palveluiden eriytymistä.
Mikä on puolueenne mielestä pelastuslaitoksen rooli ensihoidossa, tulevan mahdollisen sote-ratkaisunkin yhteydessä?
SDP tukee sisäistä turvallisuutta pohtineen parlamentaarisen työryhmän näkemystä siitä, että pelastustoimi ensihoitopalvelun tuottajana tuo yhteiskunnalle säästöjä henkilöstön hajasijoituksen ja monipuolisen käytön ansiosta. Tämä puoltaa alueilla tehtävää ennakkoluulotonta kustannustarkastelua ja ensihoitopalvelun tuottamismallista päättämistä sen pohjalta. Kaikilla pelastustoimen alueilla tulee huolehtia ensivastevalmiudesta. Harvaan asutussa maassa on välttämätöntä jatkossakin täydentää ensihoitopalvelua ensivastetehtäviin kykenevillä yksiköillä.
Esimerkki valtakunnallisesta yhdenmukaisuudesta ovat tietojärjestelmät. Voidaanko saada aikaiseksi turvallisuusviranomaisten yhteiset tietojärjestelmät ja olisiko sellainen puolueenne mielestä järkevää? Kenen pitäisi puolueenne mielestä vastata toteutuksen kustannuksista?
Kehitys kulkee kohti viranomaisten yhteisiä tietojärjestelmiä. KEJO-hankkeen myötä toteutetaan poliisin, pelastustoimen, sosiaali- ja terveystoimen, Rajavartiolaitoksen, Puolustusvoimien sekä Tullin yhteisen kenttäjärjestelmän hankinta ja käyttöönotto. Hankkeen yhteydessä tehdyn kustannushyötyanalyysin perusteella yhteisen tietoverkon myötä on mahdollista saavuttaa merkittäviä hyötyjä niin taloudellisesta kuin toiminnallisestakin näkökulmasta. Järjestelmä hankitaan viranomaisten yhteishankintana, jolloin hankintakustannukset jaetaan viranomaisten kesken sekä järjestelmän hallinnointi voidaan toteuttaa keskitetysti, jolloin hallinnoinnista aiheutuvat kustannukset jakautuvat järjestelmää käyttävien viranomaisten kesken.
Uudella lailla hallinnon turvallisuusverkosta (TUVE) varmistetaan, että valtiojohto ja turvallisuusviranomaiset pystyvät johtamaan ja viestimään turvallisesti kaikissa oloissa. TUVE:n käyttöä on tarkoitus laajentaa jatkossa myös mm. pelastus- ja meripelastustoimintaan, hätäkeskustoimintaan ja ensihoitopalveluihin.
Olisiko tarpeen perustaa ”turvallisuusministeriö”, johon voitaisiin yhdistää esimerkiksi sisä- ja oikeushallinnon tehtävät sekä rakentamisen turvallisuuteen liittyvät asiakokonaisuudet ympäristöhallinnosta?
Valtion keskushallinnossa on kehittämisen varaa ja ministeriöiden roolia on tarkasteltava. Idea turvallisuusministeriöstä on tervetulleen ennakkoluulotonta ajattelua, mutta parempi tulos voitaisiin ehkä kuitenkin saavuttaa nostamalla sisäisen turvallisuuden painoarvoa sisäministeriössä sekä parantamalla poikkihallinnollista yhteistyötä. SDP:llä ei kuitenkaan ole vielä erityistä kantaa tähän.
Vasemmistoliitto: Pelastustoimi tärkeä osa arjen turvallisuutta
Tarvitsemmeko sotilaallisen varautumisen yhteydessä sisäistä turvallisuutta?Sisäisen turvallisuuden organisaatioilla on sotilaallisen kriisin yhteydessä oma tärkeä roolinsa väestön suojaamiseksi sekä liikekannallepanon toteuttamisessa.
Miten sisäisen turvallisuuden resursointi tulisi puolueenne mielestä huomioida?
Parlamentaarinen työryhmä otti ”Suomen sisäisen turvallisuuden sekä oikeudenhoidon tulevaisuus” mietinnössään äskettäin kantaa todeten sisäisen turvallisuuden ministeriöiden voimavarojen puutteesta muun muassa seuraavaa:
– Että nykyinen aleneva kehystaso ei riitä turvaamaan välttämättömiä toimintoja; ja tämän vuoksi;
– Sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon toimijoille tulee palauttaa vähintään ne määrärahat, jotka vastaavat kehyspäätöksen 2015–2018 yhteydessä tehtyjä kumulatiivisia toimintamenosäästöjä vuosille 2016–2019. Tämä tarve vuoden 2019 tasolla on yhteensä 75 milj. euroa.
Työryhmä ehdotti myös harmaan talouden torjuntaan vaalikaudella 2011-2015 korvamerkityn 20 miljoonan euron vuosittaisen rahoituksen jatkamista tulevalla vaalikaudella.
Puolueemme päätöselimet eivät ole ottanut kantaa näihin esityksiin, mutta työryhmässä Vasemmistoliiton edustajana toiminut Aino-Kaisa Pekonen on tukenut työryhmässä näitä linjauksia.
Mikä on puolueenne mielestä pelastustoimen rooli sisäisessä turvallisuudessa?Pelastustoimen rooli arjen turvallisuudesta huolehtimisessa on erittäin keskeinen erilaisissa onnettomuustilanteissa ja ensihoidon tehtävistä huolehtimisessa.
Onnettomuuksien ehkäisy, pelastustoiminta, varautuminen ja väestönsuojelu muodostavat Suomessa kokonaisuuden, jonka valmius kattaa kaikki onnettomuustapaukset päivittäisistä onnettomuuksista suuronnettomuuksiin asti.
Olisiko tarpeen perustaa ”turvallisuusministeriö”, johon voitaisiin yhdistää esimerkiksi sisä- ja oikeushallinnon tehtävät sekä rakentamisen turvallisuuteen liittyvät asiakokonaisuudet ympäristöhallinnosta?Puolueessamme ei ole käsitelty turvallisuusministeriön perustamista kysymyksessä esitetyssä muodossa.
Sisäisen turvallisuuden sekä oikeudenhoidon tulevaisuutta pohtinut parlamentaarinen työryhmä haluaa valtakunnallisesti yhdenmukaisemman ja ohjatumman pelastustoimen. Voidaanko valtakunnallinen ohjaus ja yhdenmukaisuus saavuttaa kunnallisessa järjestelmässä vai onnistuuko se ainoastaan siirtämällä pelastuslaitokset valtion vastuulle?
Puolueemme päätöselimet eivät ole ottanut kantaa näihin esityksiin.
Esimerkki valtakunnallisesta yhdenmukaisuudesta ovat tietojärjestelmät. Voidaanko saada aikaiseksi turvallisuusviranomaisten yhteiset tietojärjestelmät ja olisiko sellainen puolueenne mielestä järkevää? Kenen pitäisi puolueenne mielestä vastata toteutuksen kustannuksista?Tietojärjestelmät sisältävät Suomessa asuvia ihmisiä koskevia, osin arkaluonteisia tietoja. Puolueellamme ei ole tähän kantaa, mutta ehdotukseen sisältyy sekä haittoja että hyötyjä, joita pitää punnita tarkkaan.
Mikä on puolueenne mielestä pelastuslaitoksen rooli ensihoidossa, tulevan mahdollisen sote-ratkaisunkin yhteydessä?
Koska sote -uudistus lykkääntyi tulevalle vaalikaudelle, kysymys tässä vaiheessa lienee ennenaikainen. Pelastustoimen ensihoitoyksiköitä tarvitaan varmasti myös sote -uudistuksen jälkeenkin.
Vihreät: Ei valtiolle, vaan maakuntiin
Maailman tilanne on muuttunut synkäksi. Puolustusvoimien resurssitarpeista puhutaan. Mutta tarvitsemmeko sotilaallisen varautumisen yhteydessä sisäistä turvallisuutta?
Ehdottomasti. On tärkeää muistaa, että Suomen tärkeimmät uhat eivät edelleenkään ole sotilaallisia. Ympäristökatastrofit (Talvivaarasta öljyonnettomuuteen Suomenlahdella), suuronnettomuudet, ilmastonmuutoksen aiheuttama uhka, nopeasti leviävät globaalit tartuntataudit ja vastaavat ovat uhkina todellisia, ja niihin pitää varautua. Turvallisuutta luodaan varmistamalla, että viranomaisilla on toimintavalmius kaikissa tilanteissa.
Myös sotilaallisen varautumisen yhteys sisäiseen turvallisuuteen on erittäin keskeinen uudenaikaisen hybridisodan torjumisessa. Suomen tulee kehittää keinoja torjua esimerkiksi väärien tai tarkoitushakuisten tietojen levittämistä, pelottelua, kyberhyökkäyksiä ja sisäisten levottomuuksien lietsomista. Asia on syytä huomioida myös tietojärjestelmien suunnittelussa ja kehittämisessä.
Keskusteluissa esillä oleva tietoverkkojen massaurkinta on täysin väärä vastaus tarpeeseen pitää huolta kansalaisten turvallisuudesta. Se ei tosiasiassa edistäisi julkilausuttuja tavoitteitaan, vaan altistaisi kansalaiset perusoikeuksia rikkovalle valvonnalle. Kun perusoikeuksiin kuuluvasta yksityisyydestä kerran luovutaan, sitä ei saada enää takaisin. Syyskuun 11. päivän terrori-iskuista alkaen olemme eläneet länsimaissa aikaa, jolloin kansalaisvapaudet ja perusoikeudet ovat joutuneet puolustuskannalle. Turvallisuus on merkittävä asia, mutta on painotettava, että jos turvallisuuden nimissä hylkäämme vapaan yhteiskunnan perusarvot, annamme terroristien voittaa. Turvallisuuden, myöskään sisäisen turvallisuuden, nimissä ei pidä hyväksyä vapaan ja avoimen yhteiskunnan peruspilarien nakertamista.
Miten sisäisen turvallisuuden resursointi tulisi puolueenne mielestä huomioida?
Sisäisessä turvallisuudessa tärkeää on luottamus viranomaisten toimintaan ja tasapuolinen mahdollisuus saada tarvitessaan apua. Poliisi-, tulli-, pelastus-, rajavartio-, oikeus-, sekä vankeinhoitoviranomaisten voimavarat on turvattava. Linjaukset resurssien mitoituksesta tulee päättää vaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa, jolloin ne voidaan sovittaa yhteen muiden yhteiskunnan kannalta olennaisten resurssitarpeiden kanssa.
On muistettava, että sisäinen turvallisuus rakentuu tasa-arvoisesta yhteiskunnasta, jossa ehkäistään syrjäytymistä ja ongelmiin joutuneita ihmisiä autetaan ajoissa. Siksi sisäisen turvallisuuden resursointi on monessa mielessä kysymys hyvinvointivaltion peruspalvelujen resursoinnista.
Mikä on puolueenne mielestä pelastustoimen rooli sisäisessä turvallisuudessa
Pelastustoimi on tärkeä osa yhteiskuntamme sisäisen turvallisuuden takaamisessa. Pelastustoimella on merkittävä rooli onnettomuuksien ennalta ehkäisyssä. Pelastustoimi myös pelastaa ihmiset onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua ja turvaa tärkeät toiminnot sekä rajoittaa onnettomuuksien seurauksia. Pelastustoimen toiminnan tuloksena kansalaisten turvallisuus arjessa lisääntyy merkittävästi.
Olisiko tarpeen perustaa ”turvallisuusministeriö”, johon voitaisiin yhdistää esimerkiksi sisä- ja oikeushallinnon tehtävät sekä rakentamisen turvallisuuteen liittyvät asiakokonaisuudet ympäristöhallinnosta?
Ei. Vihreät eivät kannata turvallisuusministeriön perustamista. Suomi tarvitsee hyvää yhteistyötä keskenään tekeviä turvallisuusviranomaisia eri hallinnonaloilla, ei jättimäistä turvallisuuskoneistoa, jollaiset eivät yleensä lupaa hyvää demokraattiselle yhteiskunnalle.
Sisäisen turvallisuuden sekä oikeudenhoidon tulevaisuutta pohtinut parlamentaarinen työryhmä haluaa valtakunnallisesti yhdenmukaisemman ja ohjatumman pelastustoimen. Voidaanko valtakunnallinen ohjaus ja yhdenmukaisuus saavuttaa kunnallisessa järjestelmässä vai onnistuuko se ainoastaan siirtämällä pelastuslaitokset valtion vastuulle?
Vihreät eivät kannata pelastuslaitosten siirtämistä valtiolle. Kyseessä olisi jälleen iso muutos kun edellisestä rakenneuudistuksesta on vain kymmenen vuotta. Pelastustoimen alueiden määrää voitaisiin vähentää nykyisestä 22:sta. Luonteva voisi olla maakuntiin perustuva aluejako, varsinkin jos maakuntien roolia päästään vahvistamaan nykyisestä ja maakuntien määrä ehkä hieman vähenee.
Esimerkki valtakunnallisesta yhdenmukaisuudesta ovat tietojärjestelmät. Voidaanko saada aikaiseksi turvallisuusviranomaisten yhteiset tietojärjestelmät ja olisiko sellainen puolueenne mielestä järkevää?
Kenen pitäisi puolueenne mielestä vastata toteutuksen kustannuksista?Yhteiset tietojärjestelmät voisivat pidemmällä aikavälillä olla järkevä ratkaisu. Valtion tulisi vastata kustannuksista.
Mikä on puolueenne mielestä pelastuslaitoksen rooli ensihoidossa, tulevan mahdollisen sote-ratkaisunkin yhteydessä?
Vihreiden mielestä pelastuslaitoksen rooli ensihoidossa on sote-ratkaisun yhteydessä vastaava kuin nykyisin. Ensihoidon järjestämisvastuu tulee sote-alueille, jotka voivat hoitaa ensihoidon itse tai hankkia palvelun pelastuslaitoksilta tai muilta tuottajilta.
