Pelastusylijohtaja Esko Koskinen toimii määräaikaisena sisäministeriön kansliapäällikkönä.
Pelastusylijohtaja epäilee onnistuuko kunnallisessa järjestelmässä toteuttaa poliitikkojen vaatima valtakunnallinen yhdenmukaisuus ja ohjaus. Hän kyseli seminaaripuheessaan kuka johtaa pelastuslaitoksia: Pelastusjohtajien rekisteröimätön yhdistyskö?
Pelastusylijohtaja Esko Koskinen on tyytyväinen, että pelastustoimea käsiteltiin kansanedustajien raportissa.
”Toki pelastustoimi on tärkeä osa sisäistä turvallisuutta, mutta kun tarkastellaan rahoitusta, katse kääntyy helposti valtion budjettiin ja siinä keskeisinä ovat turvallisuuden valtiolliset toimijat. Pääasia, että myös kunnallinen toimija pääsi mukaan yhteiseen tarkasteluun.”
Koskinen on tyytyväinen myös Hätäkeskuslaitoksen osuuteen raportissa.
”Siinä todetaan selkeästi hätäkeskustoiminnan resurssitarve tulevaisuudessa. Hätäkeskuslaitos on säästänyt jo nyt paljon ja nyt olisi syytä päästä hätäkeskustoiminnassa vakaan kehittämisen aikaan käyttöön otettavan uuden tietojärjestelmän kanssa”, Koskinen sanoo.
Pelastustoimen osalta kansanedustajien raportti perustuu siihen, että 7,5 miljoonan euron säästövaateesta luovutaan ja vuoden 2017 jälkeen tilannetta arvioidaan uudelleen.
”Pelastuslaitosten kunnille palautettavista maksuista muodostuu jo vaaditun säästön verran. Nähtäväksi tosin jää, mitä isäntäkunnat vaativat pelastuslaitoksilta. Saattaa olla, että tiukassa kuntataloudessa myös pelastuslaitosten säästövaateet pysyvät yllä.”
Koskinen toteaa myös, että kuntamaksupalautukset kertovat osaltaan siitä, että pelastuslaitoksissa on ollut löysää, joka voidaan nyt ulosmitata.
”Se kertoo myös siitä, että säästöjä voidaan aina tehdä. Toki liian pitkälle viedyt säästöt heikentävät toimintaa.”
Lue pelastusylijohtajan haastattelu Pelastustiedosta 2/2015, joka ilmestyy 1. huhtikuuta.
