Sisäministeri Mari Rantanen palkitsi entisen työtoverinsa, Vuoden Palomies 2023 Sari Rautialan Turvallisuus 2023 -messuilla. Hetki oli ikimuistoinen.
Valtion ensi vuoden talousarviossa pelastajakoulutukseen osoitetaan 3,5 miljoonaa euroa, josta alustavan arvion mukaan yksi miljoona menee Helsingin Pelastuskoululle ja loput Kuopioon Pelastusopistoon. Koska talousarviota laadittaessa oli Pelastuskoulun osalta käytettävissä arvioluvut, pitää rahanjakoa vielä tarkemmin arvioida.
Talousarvioon lisätyllä rahoituksella saavutetaan tavoite koulutettavien määrän kaksinkertaistamiseksi, mutta alkuperäiseen tavoitteeseen on otettava kahden vuoden lisäaika. Se saavutetaan vuonna 2032.
Valtion talouden kehyskaudella pelastajakoulutukseen esitetään 4,4 miljoonaa euroa vuosille 2025 ja 2026. Lisäksi vuodelle 2027 esitetään 5,5 miljoonaa euroa. Myös näiden osalta sisäministeriön talousosastolla selvitetään rahanjaon perusteita kahden oppilaitoksen välillä.
Sisäministeri Mari Rantasen (ps.) mukaan riittävällä rahoituksella, yhteistyöllä ja hyvällä suunnittelulla koulutus saadaan parhaimmalla tavalla koko alan hyödyksi ja tuottamaan koulutettua työvoimaa alalle.
Hän korostaa, että pelastajapula on koko maan asia, eikä sillä saa olla mitään tekemistä aluepolitiikan kanssa.
”Kun tarve on suuri, kannattaa kaikki keinot hyödyntää, myös alueelliset koulutusmahdollisuudet.”
Rantanen huomauttaa myös, että tämä ei ole keneltäkään pois.
”Ei pidä asettaa vastakkain mitään, vaan toimia yhdessä yhteisen tavoitteen eteen ja täyttää pelastuslaitosten tarpeet.”
Rahoitus osoitetaan Helsingin kaupungille
Helsingin Pelastuskoulun toimintaa kehitetään jatkossakin ja ylläpidetään valtion rahoituksella.
”Vaikka edelleen selvitetäänkin hyvinvointialueen järjestämislainsäädäntöä, ei rahoitusta tarvitse osoittaa välttämättä hyvinvointialueelle, vaan se voidaan maksaa myös Helsingin kaupungille.”
Viime vuonna valmistuneen koulutusuudistuksen jatkotoimenpiteitä aletaan pohtia vuoden vaihteen jälkeen. Hallitusohjelman mukaisesti pelastajatutkintoa ei muuteta amk-tasoiseksi.
”Muutoin alamme selvittää uudistamistarpeita.”
Äskettäin valmistuneen väestönsuojaselvityksen suositukset eivät ministerin mielestä saa jäädä kuolleiksi kirjaimiksi.
”Asia on ajankohtainen ja pitää selvittää, miten tästä jatketaan. Esimerkiksi selvitystyössä havaitut puutteet kansallisessa suojauksessa ja varautumisen koulutuksessa eivät edes vaadi suuria resursseja, mutta niillä on ratkaiseva merkitys poikkeusoloissa selviämisessä. Puutteet pitää ehdottomasti korjata.”
Turvallisuus on tärkeää
Ministeri Rantanen tähdentää myös, että maailmanpoliittisen tilanteen ja turvallisuusympäristömme kannalta selvitystä ei myöskään pidä missään nimessä ohittaa tekemättä mitään.
”Vaikka julkinen talous on kuralla, silti menoja pannaan tärkeysjärjestykseen ja tämä hallitus on todennut, että turvallisuus on tarpeista kärkisijalla. Myös sotilaallisessa varautumisessa tähdätään väestön suojaamiseen ja siksi on otollinen hetki panna myös siviilien turvallisuuteen liittyvät asiat kuntoon.”
Sisäministeriön hallinnonalalla ovat viime aikoina nousseet julkisuudessa esille erityisesti poliisien resurssitarpeet ja nuorisorikollisuuden suitsiminen. Pelastusala kokee helposti jäävänsä vähäistenkin tarpeittensa kanssa paitsioon.
”Pelastusalan ei kannata olla huolissaan tarpeittensa kanssa”, sisäministeri huomauttaa ja sanoo, että ala on ehdottomasti tärkeä osa sisäistä turvallisuutta.
”Vaikka esillä ovatkin muut asiat, eivät ministeri Rantaselta unohdu pelastustoimenkaan asiat”, hän painottaa.
Parempaa kustannustehokkuutta
Viime vuonna sisäministeriön pelastusosaston tekemän resurssiselvityksen mukaan hyvinvointialueiden kustannusten valtakunnallinen vuosittainen lisäystarve on noin sata miljoonaa euroa.
”Tässä on tulos siitä, kun uudistuksia tehtiin ottamatta huomioon resurssitarpeita”, hän sanoo.
Hänen mielestään pelkästään rahalla ongelmia ei ratkota, vaan myös pelastustoimen tehtäviä pitää toteuttaa kustannustehokkaammin.
”Hallinnollisen uudistamisen jälkeen alkaa sisällön uudistaminen. Silti tiukan talouden aikana on myös pelastustoimen operatiivinen toiminta turvattava”, hän painottaa.
”Rahaakin tarvitaan, vaikka sitä ei olekaan riittävästi. Siksi tarvitaan myös alueilla rakenteellisia uudistuksia, jotta rahalla saadaan tehtyä asioita mahdollisimman tehokkaasti.”
Pelastusala nousee kerta toisensa jälkeen kärkisijalle erilaisissa kyselyissä. Pitäisikö hyvää mainetta käyttää paremmin hyödyksi omien tarpeitten esille tuomisessa?
”Kyllä hyvää mainetta kannattaa hyödyntää ja käyttää ääntä omien tavoitteidensa saavuttamiseksi”, ministeri sanoo.
Hänen mielestään pelastusala voisi ottaa tässä mallia poliisilta, joka on voimakkaasti tuonut omia tarpeitaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.
”Uskon, että ei sitä pahalla katsottaisi. Ukrainan sodan kuvissa olemme nähneet, miten tärkeitä pelastusalan tekijät ovat poikkeusoloissa, samalla tavalla kuin normaalioloissakin.”
Keskustelu valtiollistamisesta voi alkaa
Viime helmikuussa kansanedustaja Mari Rantanen esiintyi Suomen Sopimuspalokuntien Liiton tilaisuudessa. Puheensa lopussa hän totesi rohkenevansa veikata, että keskustelu pelastustoimen valtiollistamisesta voi alkaa.
”Näin voi käydä, jos pelastustoimi alkaa olla ahtaalla hyvinvointialueella rahoituksen takia. Pelastustoimi ei siinä kokonaisuudessa ole suuri, vaikka sillä tärkeä rooli onkin. Voi olla hyvinkin, että sellaisessa tilanteessa alalla aletaan kysyä, pitäisikö pelastustoimen olla kiinteämmin osa sisäisen turvallisuuden muita toimijoita.”
Sitä on mahdotonta hänen mielestään sanoa, olisiko valtiollistamisella myönteisempi vaikutus, mutta jos rahoitusratkaisut eivät hyvinvointialueilla tyydytä pelastustoimea, voi tämäkin kysymys nousta esille.
”Jos alalla koetaan sellainen keskustelu tarpeelliseksi, sitä pitää ehdottomasti käydä. Tosin nyt on hyvinvointialueiden aloittamisesta vasta niin lyhyt aika, joten on syytä seurata toiminnan sujumista.”
”Viisainta on kuunnella kentän ajatuksia tässäkin asiassa”, sisäministeri Mari Rantanen tähdentää.
Teksti ja kuva: Esa Aalto
