Fysioterapeuttiopettaja Outi Pöyhönen (oikealla) tarkkaili ensihoitajien työtoimintaa työvuoron ajan LABlanssi-opetusambulanssissa. Työvuorossa työskenteli Etelä-Karjalan hyvinvointialueen ensihoitaja Teemu Manninen, ja harjoittelujaksolla oli LAB-ammattikorkeakoulun opiskelija Sallamaari Rautio
LABlanssi-opetusambulanssi toimii Etelä-Karjalan hyvinvointialueella osana ensihoitopalvelun operatiivista toimintaa. Ensihoidon oppimisympäristössä ensihoitajaopiskelijat suorittavat työelämäharjoittelua hyvinvointialueen ensihoitajan ja LAB-ammattikorkeakoulun ensihoidon opettajan ohjauksessa.
Millaisia havaintoja ja oivalluksia syntyi, kun fysioterapeuttikoulutuksen opettaja seurasi yhden työvuoron ajan ensihoitajaopiskelijan, ensihoitajan ja ensihoidon opettajan työtehtäviä, työympäristöjä ja työasentoja?
Vaihtelevat työympäristöt ja -tehtävät
Ensihoitajien ergonomista työskentelyä ja työasentoja haastavat erilaiset työtehtävät, työympäristöt ja yllättävät olosuhteet. Hoitotoimenpiteitä, nostoja ja siirtoja tehdään ahtaissa paikoissa, lattiatasolla työskennellen, kumartuneena tai potilaasta etäällä. Työhön sisältyvät potilasnostot ja -siirrot kuormittavat ensihoitajia aiheuttaen erilaisia tuki- ja liikuntaelinvaivoja sekä työtapaturmia.
artikkeli jatkuu
LABlanssi-ensihoitoyksikön työvuoron aikana ensihoitajaopiskelijan, ensihoitajan ja ensihoidon opettajan työympäristöt vaihtuivat kerrostaloyksiöistä, rappukäytäviin, portaisiin ja julkisiin piha-alueisiin. Työtehtävät sisälsivät muun muassa potilaiden tutkimista pienissä ja kuumissa asunnoissa sekä ahtaissa tiloissa, potilaiden kantamista kantotuolilla portaissa, potilaiden kuljettamista paareilla kapeilla käytävillä, liukkailla ja kaltevilla tiepinnoilla sekä potilaiden kävelyn avustamista ambulanssin sisään. Tehtävillä hyödynnettiin erilaisia liikkumisen apuvälineitä, kuten rollaattoreja ja kävelykeppejä sekä kuljetusvälineitä, kuten paareja ja kantotuoleja. Potilaiden siirtymisen avustamisen tilanteissa hyödynnettiin myös vihreää liinaa tai kitkaa poistavaa liukuvaa alustaa.
Tietoisuus, tahto ja soveltamisen taito
Ensihoitajan työtehtävät edellyttävät erinomaista kommunikaatio-, suunnittelu- ja päätöksentekokykyä sekä soveltamisen taitoa. Paarien, kantotuolien ja hoitoreppujen käsittely ja vierellä työskentelyn asentojen monipuolinen toteutus vaatii tietoisuutta, suunnitelmallisuutta ja tahtoa. Työasennot muokkaantuvat potilaan tilanteen, työtehtävien ja käytettävien työvälineiden mukaisesti. Ensihoitajan on hoksattava ja kyettävä arvioimaan omia työasentojaan jokaisen eri tehtävän kohdalla – Seisonko ja kumarrunko potilaan ylle vai istunko potilaan vierelle? Millaisessa asennossa istun ja kirjoitan potilastietojärjestelmään? Kannanko hoitorepun toisella olallani vai puenko sen selkääni? Millaisessa asennossa selkärankani on kantotuolia portaissa kantaessa?
Työturvallisuuskeskuksen mukaan ensihoitajalla voi yhden työvuoron aikana olla jopa 40 paarien ja kantotuolin käsittelyyn ja nostoon liittyvää siirtoa. Nostamisen kokonaistaakan vähentämiseksi olisikin tärkeää muistaa perusohje: vältä nostoja aina, kun se on mahdollista. Liu´uta, rullaa tai siirrä vaiheittain vetäen tai työntäen nostamisen sijaan.
Kehittämisideoita koulutukseen
Ensihoitajan työvuoron aikana toistuvat nostot, kantaminen ja siirrot edellyttävät ensihoitajalta työvälineiden käyttötaidon lisäksi myös hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa, lihasvoimaa sekä hyvää tasapainoa ja vartalonhallintaa. Ensihoitajan tulisikin aktiivisesti edistää terveyttään ja fyysistä toimintakykyään selviytyäkseen ensihoitotyön fyysisistä vaatimuksista läpi työuran. Tämän vuoksi on tärkeää, että ensihoitajat ovat tietoisia omasta fyysisestä toimintakyvystään ja motivoituneita edistämään toimintakykyänsä.
LAB-ammattikorkeakoulun ensihoitajaopiskelijat perehtyvät ensihoitaja- ja fysioterapeuttikoulutuksen opettajien johdolla lihasvoimaharjoittelun tekniikoihin ja heille suunniteltuihin harjoitusohjelmiin, potilassiirtotekniikoihin sekä siirtämisen ja kantamisen apuvälineisiin osana ensihoitopalvelu-opintojaksoa. Opiskelijat saavat tietoa myös omasta fyysisen toimintakyvyn osa-alueiden kunnosta.
Harjoituspäiviin olisi hyvä sisällyttää fysioterapeuttiopettajan tekemien työvuoron aikaisten havaintojen perusteella myös käytännön sovelluksia tasapaino-, liikkuvuus- ja koordinaatioharjoitteista. Esimerkiksi kantotuolin kantaminen portaissa edellyttää ensihoitajalta hyvää tasapainon hallintaa ja koordinaatiokykyä. Myös ambulanssin hoitotilasta ulos astuttaessa vaaditaan tasapainoa ja tarkkuutta. Potilaan liikkumisen avustamisen tilanteita ja apuvälineiden, kuten rollaattorien, tukikahvojen, nousutukien sekä siirto- ja talutusvöiden käyttöä olisi hyvä harjoitella lisää. Työskentelyasentojen merkityksellisyyteen liittyvää puhetta ja ajattelua olisi pidettävä jatkuvasti yllä.
LABlanssin työvuoron aikana syntyikin hedelmällistä keskustelua ensihoitajaopiskelijan, ensihoitajan sekä opettajien kesken. Ylimääräiset havainnoivat silmät huomaavat pieniä mahdollisuuksia, jotka edistävät parempien työasentojen toteutumista. Painon pysyminen jalkojen päällä ja selän pysyminen suorassa on parempi vaihtoehto kuin kurkottaminen ja kumartelu. Kädellä tai polvella tuen ottaminen paareista, vuoteesta tai ambulanssin seinästä voi vähentää selkälihaksiin kohdistuvaa staattista kuormittumista. Käyntiasennossa työskennellessä tasapaino pysyy paremmin ja liikkuminen on sujuvampaa kuin kapeassa asennossa työskennellessä. Potilaan kainalon alta noston on puolestaan todettu olevan avustajalle kuormittava ja potilaalle epämiellyttävä.
Siirtotekniikat ja apuvälineet tutuiksi
Työturvallisuuskeskus suosittaa, että ensihoitotyön työyhteisössä harjoiteltaisiin erilaisia potilassiirtotekniikoita ja apuvälineiden käyttöä. Voisiko potilassiirtotekniikoita ja apuvälineiden käyttöä harjoitella jo opintojen aikana esimerkiksi ensihoitaja- ja fysioterapeuttiopiskelijoiden moniammatillisena yhteistyönä aidoissa työelämäympäristöissä? Opintojen aikana aidossa toimintaympäristössä toteutuvan yhteistyön myötä ensihoitajaopiskelijalle tarjoutuisi mahdollisuus havainnoida omaa fyysistä kuntoaan ja siinä ilmeneviä mahdollisia rajoitteita sekä työskentelytapojaan. Valmistuessaan ensihoitajaopiskelijalla olisi riittävästi tietoa, taitoa ja tahtoa oman kunnon ylläpitämiseen ja ergonomiseen työskentelyyn. Fysioterapeuttiopiskelijalle yhteistyö mahdollistaisi puolestaan työkuormitukseen ja ergonomiaan liittyvän arviointi- ja ohjausosaamisen vahvistumisen.
Teksti: Outi Pöyhönen, fysioterapeuttikoulutuksen lehtori, LAB-amattikorkeakoulu
Kuva Meeri Heino
Lähteet:
– LAB-ammattikorkeakoulu. 2024. Tunnettu ensihoitoyksikkö jatkaa toimintaansa Etelä-Karjalassa.
– Punakallio, A. & Halonen, J. 2025. FirstFit. Fyysisen toimintakyvyn testistö. Työterveyslaitos.
– Työterveyslaitos. 2021. FirstFit. Ensihoitajien fyysisen toiminta- ja työkyvyn arviointi ja edistäminen työuran kaikissa vaiheissa.
– Työterveyslaitos. 2025. Potilassiirrot.
Työturvallisuuskeskus. 2026. Ensihoito.
Lue lisää:
– LABlanssi päivystää synergiaa
– LABlanssi sai Limppu-palkinnon
