Kehittäjäensihoitaja Anna-Liisa Jauhanen ja ensihoitajaopiskelija Miia Nurminen harjoittelevat ruiskupumpun käyttöä.
Etelä-Karjalassa päivystävä LABlanssi on opetusambulanssi, jossa ensihoitajaopiskelijat saavat ohjausta samalla omalta opettajaltaan sekä työelämän ohjaajalta. Yksikkö hoitaa päivittäistehtäviä ja on osa alueen valmiutta.
LABlanssi (EK323) on Etelä-Karjalan hyvinvointialueen ja LAB-ammattikorkeakoulun yhteishanke, joka tuottaa Lappeenrannan keskustan alueelle päittäistehtäviä hoitavan opetusambulanssin. Yksikössä työskentelevät hyvinvointialueen ensihoitaja sekä LAB:n ensihoidon lehtori, joiden pääasiallinen tehtävä on ohjata ensihoitajaopiskelijaa työelämän harjoitteissa. Hanke on osaksi EU:n rahoittama.
Monipuolinen anti
Lappeenrannan vpk:n asemalla päivystävä LABlanssi on ajossa virka-aikana pois lukien opettajien vapaajaksot ja opiskelijoiden loma-ajat. Samalta asemalta operoi myös Lappeenrannan keskustan alueella tehtäviä hoitava hoitotason ambulanssi.
”Sijoittelulla on tavoiteltu mahdollisimman monipuolisia tehtäviä sekä hyvää keikkamäärää”, LABlanssi-hankkeen projektipäällikkö Kaisa Seppänen sanoo.
Kahden vuoden hanke
LABlanssin toimintaa kehitetään jatkuvasti. Vuoden 2023 alussa alkanut ja kaksi vuotta kestävä hanke onkin muokkaantunut sen jälkeen, kun käytännönkokemuksia huhtikuun alussa alettiin saada.
”Opiskelijoiden viikko-ohjelman rakennetta muokattiin ja sovittiin LABlanssin tauotuksista, jotta kiireisellä asemalla jäisi aikaa myös opiskelijan ohjaukselle ja tehtävien läpikäynnille”, Seppänen sanoo.
Perustason opintojen jälkeen
Opiskelijat pääsevät LAB-lanssiin, kun ovat suorittaneet vähintään perustason opinnot työharjoitteluineen. Yleensä opiskelijalla on LABlanssiin tullessaan hoitotason harjoittelu vielä edessä.
LABlanssissa harjoitellaan viikon ajan, jolloin opiskelija työskentelee opiskelijan roolissa. Harjoittelua ohjaavat hyvinvointialueen kehittäjäensihoitaja ja opiskelijan oma ensihoidon opettaja, jotka kantavat hoidollisen vastuun. LAB-ammattikorkeakoulusta yksikössä vuorottelee neljä ensihoidon lehtoria ja simulaatio-ohjaaja, jotka ovat myös hoitotason ensihoitajia.
Aikaa omalle pohdinnalle
”LABlanssissa opiskelijalle annetaan mahdollisimman paljon aikaa pohtia itse hoitolinjoja ja ratkaisuja, ohjaajat ovat työssä tukena. Keikkojen jälkeen tilanteet käydään tarkasti yhdessä läpi”, Seppänen kertoo.
LABlanssi-viikolla opiskelijat opiskelevat erillisen ohjelman mukaisesti muun muassa lääkkeitä ja laitteita. Opiskelijan on mahdollista sisällyttää ja hyväksi lukea LABlanssi-harjoittelu vapaavalintaisiin projektiopintoihin.
Keikkaa hyvällä tahdilla
Kahdeksan tunnin mittaiseen työpäivään mahtuu keskimäärin 3-5 tehtävää, jotka koostuvat kaikista tehtävä- ja kiireellisyysluokista. Seppänen pitää määrää juuri sopivana, jotta viikko-ohjelma toteutuu ja tehtävät voidaan käydä huolellisesti läpi.
Lappeenrannan keskustassa operoivat yksiköt hoitivat viime vuonna noin kahdeksan tehtävää vuorokaudessa.
”Siihen verrattuna LABlanssilla on varsin hyvä keikkatahti ja sillä voidaan myös helpottaa keskustan yksiköiden kuormaa”, Seppänen sanoo.
Rohkaisevaa palautetta
Seppänen kertoo, että opiskelijat ovat ottaneet hankkeen innostuneena vastaan. Erityisesti vilkkaan asemapaikan tarjoaman tehtävien runsas määrä, toiminnan opiskelijakeskeisyys sekä laadukas ja motivoitunut opiskelijaohjaus on saanut kiitosta.
”Tuttu opettaja luo harjoitteluun turvallisuuden tunnetta ja tuo siten rohkeutta opiskelijalle oppimistilanteisiin. LABlanssi-tiimissä ja sen asemapaikalla vallitseva hyvä ilmapiiri on saanut kiitosta, ja opiskelijat ovat aidosti tunteneet olonsa tervetulleiksi ja osaksi tiimiä.”
Yhteistyö hyvinvointialueella on koettu sujuvaksi ja entisestään tiivistyneeksi. Seppänen kertoo, että kehittäjäensihoitaja on voinut kehittää pedagogista osaamistaan ja että tekeillä on kaikille opiskelijan ohjausta tekeville ensihoitajille Moodle-kurssi.
”Etelä-Karjalan ensihoidossa LABlanssilla nähdään olevan myönteistä vaikutusta tulevien ammattilaisten veto- ja pitovoimaan.”
LAB-ammattikorkeakoulu pitää hanketta erinomaisena esimerkkinä konkreettisesta yhteistyöstä hyvinvointialueen kanssa.
”Opettajien kenttäjaksot ja opiskelijaohjauksen kehittäminen kiinnostavat myös muilla opetusaloilla”, Seppänen sanoo.
Teksti Marko Partanen
Kuva Dimitri Lisitsyn
