Työnantajien rekrytointilinjaukset saavat ensihoidon sijaiset hakeutumaan muille aloille.
Työnantajan markkinat ja hyvinvointialueiden tiukka taloustilanne saa ensihoidon sijaisten olon tukalaksi. Asia ilmenee Pelastustiedon Ensihoidon sijaiset -kyselyssä.
Hyvinvointialueiden taloustilanteen vuoksi ensihoidon sijaisten vakinaistamiset ovat kiven alla. Kilpailu sijaisuuksista on muuttunut kovaksi, ja nyt on vuorostaan työnantajan markkinat. Jo ennen Ensihoidon sijaiset -kyselyä tiedossa oli, että monet alueista ovat säästöpaineiden alla tehneet linjauksia siitä, että äkillisiä poissaoloja tai suunniteltuja puutteita ei enää täytetä sijaisilla.
Osa alueista jakaa keikkavuorot eri viestipalvelujen kautta, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että sijaiset joutuvat päivystämään puhelimen äärellä ollakseen mahdollisimman nopeita vastaamaan työnantajien kutsuun. Osa alueista on pyrkinyt jakamaan keikkavuoroja tasaisesti, mutta joillakin alueilla tehtäviä on jaettu niille sijaisille, jotka ovat olleet alueella töissä pisimpään. Pelastustiedon Ensihoidon sijaiset -kyselyn tulokset vahvistivat tämän ilmiön.
artikkeli jatkuu
Rekrytoinnit kielletään
Enemmistö vastaajista oli täysin (35.2%, n=167) tai jokseenkin samaa mieltä (27.6%, n=131) siitä, että keikkavuorot ensihoidossa ovat vähentyneet. Kuitenkin reilu kymmenesosa vastaajista (11.2%, n=53) oli jokseenkin eri mieltä ja muutamat (5.1%, n=24) olivat täysin eri mieltä keikkavuorojen vähenemisestä. Reilu viidennes (21.1%, n=100) ei ollut samaa eikä eri mieltä väitteen kanssa.
“Sijaisia olisi, mutta hyvinvointialueella on rekrytointikielto, eli ketään ei saa palkata. Keikkavuoroja sen sijaan tulee aika paljon, ja jos on nopea, voi niitä sijaisetkin saada napattua itselleen. Itse olin alkuvuonna työtön mutta elin keikkavuoroilla neljä kuukautta ennen kuin kesälomasijaisuudet alkoivat. Minulla myös paloi kerrytetyt täydet lomat vuodenvaihteessa, kun jouduin työttömäksi”, kertoo yksi vastaaja.
Vähemmän pitkiä sijaisuuksia
Ensihoidon pidemmät sijaisuudet ovat vastaajien mukaan selkeästi vähentyneet. Yli puolet vastaajista (59%, n=280) oli pitkien sijaisuuksien vähentymisestä täysin samaa mieltä. Jokseenkin samaa mieltä oli reilu neljäsosa (27.6%, n=131). Vain muutamat (1.9%, n=9) olivat täysin eri mieltä tai jokseenkin eri mieltä (3%, n=14). Vajaa kymmenes (8.6%, n=41) vastasi että ei ole samaa eikä eri mieltä asiasta.
Vakinaistaminen kiven alla
Sijaisten mukaan vakinaistamiset tuntuvat olevan kiven alla ja ne ovat vähentyneet selkeästi. Täysin samaa mieltä asiasta oli selkeä enemmistö (76.6%, n=364) ja kun jokseenkin samaa mieltä olevat (15.2%, n=72) lisätään edelliseen, prosenttilukema nousee jo yli 90:n. Vain muutamat (1.1%, n=5) olivat täysin eri mieltä tai jokseenkin eri mieltä (1.1%, n=5). Vastaajista 6.1% (n=29) eivät olleet samaa eikä eri mieltä asiasta.
“Vakityön saaminen tuntuu jopa melkein mahdottomalta hoitotason ensihoitajaksi valmistumisen jälkeen. On yleisesti tiedossa, että joutuu tekemään töitä ketjutettuna useita vuosia ennenkuin voi edes haaveilla vakinaisesta työsopimuksesta. Kyseisen ongelman vuoksi esimerkiksi koulussa opiskelijoiden keskuudessa on erittäin myönteinen suhtautuminen töihin lähdöstä ulkomaille tai tehdä töitä kaukana muun muassa Lapissa, vaikka halua olisi olla Etelä-Suomessa”, kertoo yksi vastaajista.
Enemmistö vastaajista koki, että kilpailu työpaikoista on lisääntynyt. Selkeä enemmistö (86.7%, n=412) vastaajista oli täysin samaa mieltä tai jokseenkin samaa mieltä (10.3%, n=49) väitteen kanssa. Vain muutamat (1.7%, n=8) olivat joko täysin eri mieltä tai eri mieltä (0.2%, n=1) asiasta. Vain 1.1% (n=5) ei ollut samaa tai eri mieltä väitteen kanssa.
Vastaajat arvioivat kilpailun myös muista hoitoalan työpaikoista lisääntyneen. Vajaa puolet (48%, n=228) kyselyyn vastannista oli tasiasta täysin samaa mieltä ja reilu kolmannes (34.3%, n=163) oli väitteen kanssa jokseenkin samaa mieltä. Muutamat vastaajat (1.9%, n=9) olivat täysin eri mieltä tai jokseenkin eri mieltä (2.3%, n=11). Reilu kymmenesosa vastaajista (13.5%, n=64) ei ollut samaa eikä eri mieltä väitteen kanssa.
Työyhteisö ja 24 tunnin vuorot vetävät
Sijaisilta kysyttiin myös, mitä he arvostavat työnantajassa. Vastaajat saivat valita useasta eri vaihtoehdosta itselleen tärkeimmät työnantajan rekrytointivaltit. Sijaiset ovat osa työyhteisöä, ja enemmistö (72%, n=342) vastaajista nostikin työyhteisön ja työkaverit tärkeimmäksi työnantajan rekrytointivaltiksi. Toiseksi eniten vastaajat arvostivat 24 tunnin työaikaa (72%, n=342). Kolmanneksi tärkeimpänä vastaajat pitivät hyviä esihenkilöitä, jonka valitsi vaihtoehdoista 59.2% (n=281) vastaajista.
Muu, mikä -kohdassa listattiin tärkeimmiksi asioiksi muun muassa riittävän aikainen varmuus työn tarpeesta, yhtenäinen kalusto ja toimintamallit, hoitotasolle pääsy, työpaikka, jossa sijaisia arvostetaan, hybridi-/monitoimiyksikkö, kokonaispalkkaus ja tasavertainen kohtelu.
Ratkaisua pohdittava nyt
Sijaiset ovat osa työyhteisöä. Monet sijaiset tekevät laadukasta työtä ja toivovat vakituisempaa pestiä. Tilanne tällä hetkellä näyttää kuitenkin synkältä. Valtakunnallisessa mediassa puhutaan, kuinka ikääntyvä väestö tulee lisääntymään lähivuosina ja vuosikymmeninä. Julkinen terveydenhuolto sahaa säästöpaineissaan omaa oksaansa monesta kohtaa poikki. Sijaiset joutuvat hakeutumaan uusille urapoluille tai ulkomaille töiden perässä.
“Työllisyystilanne käytännössä pakottaa nuoret ensihoitajat valitsemaan työn ja muun elämän välillä. Sijaisuuksiin tai keikkavuoroihin on tartuttava muusta elämästä piittaamatta. En usko, että tilanne on pidemmällä aikajänteellä kestävä ja väistämättä jossakin kohtaa ajaudutaan tilanteeseen, jossa ensihoidon vetovoima vähenee”, eräs vastaaja kirjoittaa.
Osa sijaisista näkee tilanteessa itselleen mahdollisuuden. Monet ovat käyttäneet tätä mahdollisuutena tutustua uuteen alueeseen koti- tai ulkomailla. Kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta tähän ja he päätyvät muille aloille. Nykytilanne voi johtaa meidät tulevaisuudessa vaikeaan tilanteeseen, kun sijaisten hiljainen tieto vähenee ja huutava hoitajapula iskee mahdollisesti jo 10 vuoden sisällä. Siksi olisikin järkevää pohtia jo nyt, miten menetetyt hoitajat saadaan takaisin ja tilanne ratkasitaan pitkässä juoksussa.
Pelastustiedon Ensihoidon sijaiset -kysely on vain pintaraapaisu kokonaisvaltaisesta tilanteesta, josta olisi tärkeä keskustella valtakunnallisella tasolla. Tähän artikkelisarjaan kerätystä aineistosta tehdään myös kansainvälinen julkaisu, joka pyritään julkaisemaan vuoden 2026 aikana.
Kiitos kaikille vastaajille luottamuksesta ja siitä, että jaoitte kokemuksenne. Ensihoidon sijaisten kokemukset on tärkeä tehdä näkyväksi, jotta sijaisten asemaa ja henkilöstön hyvinvointia voitaisiin parantaa. Siten on mahdollista säilyttää myös koko ensihoitoalan pitovoimaa yllä.
Teksti: Dimitri Lisitsyn, Christoffer Ericsson, Anu Venesoja
Piirros: Helmi Partanen
Katso tästä Ensihoidon sijaiset -kyselyyn liittyvä tilastodokumentti!
Pelastustiedon Ensihoidon sijaiset -kyselyn tuloksista lisää jutuissa:
– Ensihoidon synkkä sijaisuus
– Epävarmuutta ensihoitosijaisissa – stressiä ja alanvaihtoaikeita
