Kymenlaakson pelastuslaitoksen öljyntorjuntahenkilöstön vähimmäistavoite on yksi koulutuspäivä vuodessa. Nykyinen aluskalusto vaatii kuitenkin enemmän kouluttautumista ja harjoittelua tehokkaaseen toimintaan. Koulutuspäiviä tulee näin laskettuna henkilöä kohden useita. Suurempi merellinen torjuntaharjoitus pyritään järjestämään 2–3 vuoden välein. Koululaiva M/S Katarina esitti karille ajanutta rahtialusta.
Kotkan Hallan satamaan matkaava rahtilaiva ajaa käännöksen pitkäksi ja karahtaa tukevasti kiville. Rahtilaivasta pääsee mereen sata tonnia polttoöljyä. Seitsemän metriä sekunnissa puhaltava lounaistuuli kuljettaa öljylauttaa kohti Kotka–Hamina -välistä rannikkoaluetta.
Onneksi oli kyse vain Kymenlaakson pelastuslaitoksen suuresta öljyntorjuntaharjoituksesta. Harjoituksen suunnittelijana ja johtajana toimi palomestari Juha Säämänen Kymenlaakson pelastuslaitokselta.
”Rinta rottingilla voi sanoa, että kalusto on hyvällä mallilla ja toiminta ammattimaista. Henkilöstö piti harjoitusta hyvänä ja tarkkailijat antoivat hyvän palautteen. Näin iso harjoitus vaatii oman porukkansa logistiikkaan trukkeineen ja varusteiden kirjanpitoineen sekä huollon ruokailuineen. Kaikki toimi hyvin, ja laajennettu Kotkan öljyntorjuntavarikko antaa hyvät mahdollisuudet toimia”, hän kiteyttää.
Rantakeräys 50 kertaa kalliimpaa
”Suurin vaara on, että öljy tulee rannoille. Kerääminen on hidasta ja 50 kertaa kalliimpaa kuin mereltä. Olemme hakeneet rahoitusta SÖKÖ-hankkeen jatkolle ja hydrauliselle rantakeräyslaitteistolle”, sanoo pelastuspäällikkö Ilpo Tolonen.
Venäjän satamista lähtee aluksia, joissa on jopa 200000 tonnin öljylasti. Tolonen arvioi, että 30000 tonnin keräys rannoilta tulisi maksamaan noin 1,5 miljardia euroa ja kestäisi vuodesta puoleentoista.
Teksti ja kuva: Kimmo Kaisto, ilmakuva: Kymenlaakson pelastuslaitos
Lue koko juttu Pelastustiedosta 7/2018, joka ilmestyi 10. lokakuuta.
