Harjoitus ja koulutus 24.10.2018

”Alus karilla” – onneksi vain harjoitus

Kymenlaakson pelastuslaitoksen öljyntorjuntahenkilöstön vähimmäis­tavoite on yksi koulutuspäivä vuodessa. Nykyinen aluskalusto vaatii kuitenkin enemmän kouluttautumista ja harjoittelua tehokkaaseen toimintaan. Koulutuspäiviä tulee näin laskettuna henkilöä kohden useita. Suurempi merellinen torjuntaharjoitus pyritään järjestämään 2–3 vuoden välein. Koululaiva M/S Katarina esitti karille ajanutta rahtialusta.

Kymenlaakson pelastuslaitoksen öljyntorjuntahenkilöstön vähimmäis­tavoite on yksi koulutuspäivä vuodessa. Nykyinen aluskalusto vaatii kuitenkin enemmän kouluttautumista ja harjoittelua tehokkaaseen toimintaan. Koulutuspäiviä tulee näin laskettuna henkilöä kohden useita. Suurempi merellinen torjuntaharjoitus pyritään järjestämään 2–3 vuoden välein. Koululaiva M/S Katarina esitti karille ajanutta rahtialusta.

Kotkan Hallan satamaan matkaava rahtilaiva ajaa käännöksen pitkäksi ja karahtaa tukevasti kiville. Rahtilaivasta pääsee mereen sata tonnia polttoöljyä. Seitsemän metriä sekunnissa puhaltava lounaistuuli kuljettaa öljylauttaa kohti Kotka–Hamina -välistä rannikkoaluetta.

Drone eli kauko-ohjattava kuvauskopteri on hyvä apu tiedustelussa ja tilannekuvan luomisessa myös öljyntorjunnassa.

Onneksi oli kyse vain Kymenlaakson pelastuslaitoksen suuresta öljyntorjuntaharjoituksesta. Harjoituksen suunnittelijana ja johtajana toimi palomestari Juha Säämänen Kymenlaakson pelastuslaitokselta.

”Rinta rottingilla voi sanoa, että kalusto on hyvällä mallilla ja toiminta ammattimaista. Henkilöstö piti harjoitusta hyvänä ja tarkkailijat antoivat hyvän palautteen. Näin iso harjoitus vaatii oman porukkansa logistiikkaan trukkeineen ja varusteiden kirjanpitoineen sekä huollon ruokailuineen. Kaikki toimi hyvin, ja laajennettu Kotkan öljyntorjuntavarikko antaa hyvät mahdollisuudet toimia”, hän kiteyttää.

Rantakeräys 50 kertaa kalliimpaa

Kymenlaakson pelastuslaitos on hankkinut vuodesta 2012 alkaen viisi uutta alusta, jotka ovat öljyntorjunnan runko.

”Suurin vaara on, että öljy tulee rannoille. Kerääminen on hidasta ja 50 kertaa kalliimpaa kuin mereltä. Olemme hakeneet rahoitusta SÖKÖ-hankkeen jatkolle ja hydrauliselle rantakeräyslaitteistolle”, sanoo pelastuspäällikkö Ilpo Tolonen.

Venäjän satamista lähtee aluksia, joissa on jopa 200000 tonnin öljylasti. Tolonen arvioi, että 30000 tonnin keräys rannoilta tulisi maksamaan noin 1,5 miljardia euroa ja kestäisi vuodesta puoleentoista.

Teksti ja kuva: Kimmo Kaisto, ilmakuva: Kymenlaakson pelastuslaitos 

Lue koko juttu Pelastustiedosta 7/2018, joka ilmestyi 10. lokakuuta.