Työtaso helpotti potilaan siirtämistä ulos metsäkoneen ohjaamosta.
Metsäkoneenkuljettaja on saanut aivohalvauksen. Hänet löysi työnjohtaja, joka teki hätäilmoituksen. Paikalle saapunut Jämsän pelastusryhmä on aloittanut tarvittavat toimenpiteet kuljettajan siirtämiseksi ohjaamosta sairaalahoitoon.
Suomen kaltaisessa metsäteollisuusmaassa tällainen tilanne voisi olla todellinen, mutta tällä kertaa kyseessä oli vain Ammattiopisto Gradian ja Keski-Suomen pelastuslaitoksen yhdessä toteuttama pelastusharjoitus.
Jämsän kampuksella toteutettuun Aarre 2023 -pelastusharjoitukseen osallistui lähes 50 metsäkoneenkuljettaja- ja ensihoito-opiskelijaa sekä Jämsän paloaseman työvuoro.
”Harjoitukseen osallistumalla saamme itse tärkeää treeniä. Lisäksi kokonaisturvallisuuden kannalta on hyödyllistä, että tulevaisuuden työntekijät osaavat ensiaputaitoja”, palomestari Leevi Hetekorpi sanoo.
Huomio työkoneen riskeihin
Puunkorjuutyömaa voi sijaita kaukana maantiestä ja maastossa kulkeminen saattaa aiheuttaa viivettä pelastustoimien aloittamiselle. Oman lukunsa tuo suuren metsätyökoneen ohjaamon sijainti, joka on maanpinnalta mitattuna parin metrin korkeudella.
Gradian metsäalan opettaja Kari Kytömäki muistuttaa pelastajia, että työkonetta lähestyttäessä kannattaa katsoa onko moottori käynnissä ja kuljettaja tajuissaan.
”Moottori kannattaa sammuttaa, jotta työkoneen hydrauliikka ei ole päällä. Moottorin sammutuskytkin sijaitsee päävirtakatkaisijan yhteydessä moottorin ulkopuolella”, Kytömäki kertoo.
Kytömäki opastaa kiinnittämään huomiota, ettei työkoneen puomissa ole riippuvaa taakkaa ja missä hakkuukoneen hakkuupää sijaitsee. Metsäkoneen ohjaamon lasit ovat turvalasia, joten Kytömäen mukaan niitä ei kannata rikkoa.
”Ohjaamon hätäpoistumistie on oven vastakkaisella puolella. Sen saa auki ulkopuolelta”, Kytömäki mainitsee.
Realistinen harjoitustilanne
Harjoituksessa kuljettajan siirtämistä varten metsään tuotiin mönkijällä Jämsän pelastusyksikköön sijoitettu työtaso, jota pelastaja Mikael Leskinen piti tarpeellisena.
”Harjoitus oli realistinen ja tilanne on oikeasti mahdollinen. Työtaso on ergonomian ja työturvallisuuden kannalta hyvä väline, jos joutuu ottamaan potilaan ulos kopista”, Leskinen toteaa.
Myös ensihoitaja Lauri Lassila kehui työtasoa.
”Kopissa oli ahdasta työskennellä. Työtaso oli yllättävän hyvä. Ensihoidolla ei ole autossa semmoista välinettä, joten tämmöisessä tehtävässä yhteistyötä tarvitaan pelastuksen kanssa”, Lassila sanoo.
Gradian ensihoitajaopiskelija Johannes Salminen kertoo, että aivohalvauspotilas siirretään mahdollisimman nopeasti ambulanssiin ja kohti sairaalaa.
”Aivohalvauspotilaan kanssa pelataan aikaa vastaan. Tämä oli pelastukselle haastava aivohalvauspotilaan siirto, mutta hänet saatiin yllättävän nopeasti ulos kopista. Toiminta oli turvallista ja rauhallista”, Salminen luonnehtii.
Harjoituspotilaana toiminut ensihoitajaopiskelija Teemu Syrjä kiitteli pelastajiaan.
”Siirtäminen tuotti haastetta pelastajille, sillä koppi ei ole kookas. Siirtäminen oli kuitenkin tasaista ja minua ei kolhittu mihinkään. Mönkijällä oli taitava kuljettaja, joka ajoi tasaisesti ambulanssin luokse”, Syrjä analysoi.
Moniviranomaisyhteistyötä
Metsätyökoneesta pelastaminen ja liikenneonnettomuus olivat päivän isoimmat tehtävät. Pienemmillä rasteilla opeteltiin antamaan ensiapua muun muassa jalkaansa moottorisahalla osuneelle metsurille ja sydänoireista kärsivälle potilaalle.
Harjoitusta johtanut Gradian ensihoidon opettaja Aimo Puolakka totesi, että kaikki mukana olleet oppivat paljon päivästä. Hän pitää opiskelijoiden panostusta ja tekemistä kiitettävänä, joka näkyi onnistuneina harjoitteina.
”Tavoitteena oli sujuva yhteistyö eri osaamisalojen kesken. Lisäksi ensihoitajaopiskelijoille tarjoutui mainio tilaisuus harjoitella moniviranomaistyötä, kun Keski-Suomen pelastuslaitoksen ammattilaiset olivat mukana päivän harjoituksessa. Kaiken kaikkiaan päivä oli erittäin onnistunut”, Puolakka summaa.
Jämsän kampuksen metsäalan pelastusharjoitus on tarkoitus järjestää jatkossa vuosittain.
Teksti ja kuvat: Mika Rinne
