Kontulan pelastusasemalla Helsingissä ylipalomies Juha Jurvanen (vas.) ja palomies Sami Vuorinen ovat tyytyväisiä nelivetoiseen Mersuun, jolla pääsee tarvittaessa kohteeseen vaikka kevyen liikenteen väylää pitkin. Kärkiyksikkö on myös tuonut lisää vastuuta ja piristystä työhön. CAFS-järjestelmä on toiminut hyvin. Kuva: Kimmo Kaisto.
Ketterät kärkiyksiköt ja täydentävät sammutusmenetelmät alkavat olla jo peruskauraa. Nopeasta tiedustelusta on iso apu. Kärkiyksiköitä voi käyttää sopivalla sammutustekniikalla tehokkaisiin ensi-iskuihin ja sammuttaa palon jopa alkuunsa ilman savusukellusta. Myös uusia altistumista vähentäviä sammutusvälineitä esitellään koko ajan.
Vuonna 2011 Prontoon oli kirjattu 14 kevyttä sammutusautoa, niin sanottua kärkiyksikköä. Tällä hetkellä niitä on 38, joten kasvu on merkittävä. Tilaston mukaan esimerkiksi Lapissa on kuusi ja Pirkanmaalla viisi. Kärkiyksiköitä voi olla enemmänkin, sillä esimerkiksi Helsingissä luokaksi Prontoon oli merkitty ”muu pelastusauto”.
Helsingin pelastuslaitoksen ensimmäinen kärkiyksikkö kolmesta aloitti Konalassa loppukeväästä 2020 ja Kontulassa vuotta myöhemmin. Kärkiyksiköstä on hankittu kokemuksia myös maaliskuusta 2022 lähtien Erottajan piirissä itse yksikön ollessa Jätkäsaaren pelastusasemalla.
Painopiste tiedustelussa, vahva ensihoidon osaaminen
”Olemme testanneet kärkiyksikön vaikuttavuutta keskustan alueella. HE2115 on hälytetty elokuun puoliväliin mennessä 307 tehtävään, joista 172:ssa yksikkö on ollut ainoana yksikkönä paikalla. Hätäkeskukseen liitetyt paloilmoittimet ovat olleet näistä suurin tehtäväluokka 116 hälytyksellä”, kertoo pelastusjohtaja Vesa Halonen.
”Painopiste ei ole meillä täydentävissä sammutusmenetelmissä, vaan esimerkiksi tiedustelussa. Helsingissä pelastusjoukkue on kuitenkin paikalla noin yhdeksässä minuutissa. Automaattitehtävät ja ensivaste ovat iso osa toimintaa. Kärkiyksiköissä on Helsingissä vahva ensihoidon osaaminen. Esimerkiksi isommassa liikenneonnettomuudessa palomies-ensihoitajat voivat aloittaa hoidontarpeen arvioinnin ja antaa arvokasta tietoa seuraavalle yksikölle sekä ensihoidon kenttäjohtajalle.”
Isompiin liikenneonnettomuuksiin kärkiyksikköä ei hälytetä yksin, mutta esimerkiksi Porvoonväylällä heinäkuussa sattuneessa linja-auton ajoväylältä suistumisessa Kontulan kärkiyksikkö oli ensimmäisenä pelastusyksikkönä paikalla kahden ambulanssin jälkeen.
”Saimme ovea sen verran raolleen, että ensihoitaja pääsi sisään. Seuraavaksi tuli palomestari ja poliisi, joka katkaisi liikenteen. Paimensimme turisteja ja järjestimme turvallisen paikan, jotta he eivät eksyisi liikenteen sekaan”, ylipalomies Juha Jurvanen kertoo.
Helsingin kolmessa kärkiyksikössä on sama varustus: CAFSin eli painevaahtosammutuslaitteiston lisäksi esimerkiksi käsisammuttimia, pieni uppopumppu, raivauskalustoa, ensihoitovälineet ja defibrillaattori sekä paineilmahengityslaitteet. Akkukäyttöinen hydraulinen pelastustyökalu on mallia ”multitool”, eli sillä voi leikata ja levittää. Irroitettavia kärkiä on erilaisia. Kärkiyksiköihin on annettu viikon erikoiskoulutus, ja miehistöllä pitää olla kokemusta sekä kuntoa. Jo työturvallisuuden takia kalustoa on rajattu, sillä kahden hengen miehistö ei pysty ihmeisiin.
Konalasta vapautuu kärkiyksikkö uuden vakituisen pelastusaseman myötä vuodenvaihteessa ja samoin Kontulasta loppuvuodesta 2024. Niillä parannetaan suunnitelman mukaisesti saavutettavuutta jatkossa Tapanilassa ja Vuosaaressa.
Täydentävät puutealueita, tiedustelu alkusammuttimien kanssa
Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella on kaksi kärkiyksikköä, joista ensimmäinen Nurmijärven Klaukkalassa aloitti vuonna 2013 ja Vantaan Itä-Hakkilassa 2018. Lisäksi yksi kärkiyksikkö on Nurmijärven VPK:n käytössä ja vakinaisten yksiköiden vara-autona tarvittaessa. Yksiköissä on sammutuslaitteistona korkeapainesammutuslaite UHPS 300 litran vesisäiliöllä, jolla käyttöaika on noin 7–8 minuuttia täydellä teholla.
”Yksiköt on miehitetty kahdella palomiehellä. Tavoitteena on, että henkilöt olisivat savusukelluskelpoisia, mutta tämä ei ole ehdoton edellytys. Yksikkö ei pysty koskaan aloittamaan savusukellusta yksin”, kertoo vs. pelastuspäällikkö Jarkko Selin.
Rakennuspaloissa ensimmäisenä yksikkönä tehdään yleensä tiedustelu alkusammuttimien kanssa.
”Täydentävistä sammutusmenetelmistä on hyvä tietämys, kiitos silloisen palomestari Arto Latvalan ja projekteissa mukana olleiden. Pelastuslaitos on ostanut yhden täydentävien kurssin omalle henkilöstölle Pelastusopistolta 2017 ja tämän jälkeen on käyty tasaisesti kursseilla. Erityisesti on kannustettu kärkiyksiköissä toimivia osallistumaan.”
”Pelkillä kärkiyksiköillä ei voida rakentaa riittävää toimintavalmiutta. Niillä voidaan täydentää puute-alueita ja käyttää valmiuden rakentamisen välivaiheena ennen varsinaisen paloaseman ja 1+3- yksikön käynnistämistä”, Selin kertoo.
Sammutussauvasta hyviä kokemuksia
Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksella ei ole varsinaisia kärkiyksiköitä. Täydentävät sammutusmenetelmät ovat sen sijaan laajasti käytössä.
”Sammutusautot lähtevät virka-aikana 90 sekunnin kuluessa vahvuudella 0+2 ja aloittavat pelastus- ja sammutustoimet vaihtoehtoisilla menetelmillä, tiedustelulla ja niin edelleen. Heittosammuttimet on melkein jokaisen aseman ensimmäisessä ajoneuvossa, ST-putkia ja AJ-sammutussauvoja on jokaisella paloasemalla eli 31 kpl. Jokaisessa sammutusautossa on myös pistosuihkuputket sekä neste-, jauhe- ja hiilidioksidisammuttimet”, kertoo pelastuspäällikkö Keijo Kangastie.
”AJ-sammutussauva on siitä hyvä, että sen vesisumu suuntautuu 360 astetta ja esimerkiksi ullakkopaloissa me on sitä jo ansiokkaasti käytettykin.”
Marko Hassinen on yhdessä Jari Mikkosen kanssa kehittänyt uusia työkaluja.
Skunk on varsisammutin, jolla voidaan tehokkaasti sammuttaa palavan kohteen ulkopuolelta. Altistuminen vähenee merkittävästi ja työturvallisuus paranee. Viper on suunnattava pistosuihkuputki, jossa voi käyttää vettä tai jauhetta.
”Viper on tehokas ja nopea käyttää palon alkuvaiheessa, kun ikkunat ovat ehjät eikä rakenteessa ole suuria aukkoja. Vesi saadaan juuri oikeaan paikkaan eikä syntyvä vesihöyry tuuletu pois rakenteesta. Tällöin ei tarvita valtavaa vesimäärää tehokkaaseen sammuttamiseen”, Hassinen kuvailee.
Teksti: Kimmo Kaisto
Lue koko juttu Pelastustiedosta 6/2022
Lue lisää Helsingin Konalan kärkiyksiköstä.
Lue myös Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kärkiyksiköistä.
