Operatiivinen toiminta 1.6.2024

Vahvaa potkua pettävällä jäällä

Pelastusputkukelkan suorituskyky perustuu keveyteen, painojakaumaan isolle alueelle ja nopeuteen. Erittäin ohuella jäällä pintapelastaja nojautuu työntökahvoja vasten siirtäen samalla lisää painoa tukijalalle, jolloin potku kohdistuu enemmän takaviistoon särkemättä jäätä niin helposti.

Pelastusputkukelkan suorituskyky perustuu keveyteen, painojakaumaan isolle alueelle ja nopeuteen. Erittäin ohuella jäällä pintapelastaja nojautuu työntökahvoja vasten siirtäen samalla lisää painoa tukijalalle, jolloin potku kohdistuu enemmän takaviistoon särkemättä jäätä niin helposti.

Palomies Veli-Matti Karjalainen, 40, on kehittänyt pelastuspotkukelkan, jolla pelastettava saavutetaan nopeasti huonoissakin jääolosuhteissa. Hän valmistui pelastajaksi vuonna 2010. Veden kanssa hän on ollut tekemisissä pikkupojasta asti.

”Olen aina uinut ja sukeltanut. Kävin laitesukelluskurssin vuonna 1998 ja Merivoimien sukeltaja- ja taistelusukeltajakurssin 2004. Minulla on myös ruorimiehen pätevyys ja suoritan aluksen päällikön opintoja pelastuslaitoksen omassa koulutuksessa.”

Karjalainen oli pitkään myös vesisukelluksen ja pintapelastuksen pääkouluttaja. Hän työskentelee palomiehenä Keski-Suomen pelastuslaitoksen keskuspaloasemalla. Hänellä on myös perustason ensihoidon pätevyys.

Idea syntyi, kun jalat menivät jäästä läpi joka askeleella

Idea pelastuspotkukelkkaan (PEPO) syntyi kymmenisen vuotta sitten pintapelastusharjoituksessa.

”Etenimme pintapelastuslaudalla, mutta jalat menivät jäästä läpi joka askeleella. Jää kuitenkin esti laudalla melomisen. Ajan kuluessa vakuutuin, että pintapelastuksessa on ongelma, jos jää ei kestä pelastajan painoa. Tällöin vaatii äärimmäistä kuntoa ja tuuriakin päästä kaukana olevan pelastettavan luo”, Karjalainen kuvailee.

PEPO on 3,3 metriä pitkä ja painaa 20 kiloa. Karjalaisen mukaan pelastuspotkukelkan tarkoitus on toimia vahvistuksena pintapelastuksessa. Kaikilla välineillä on omat vahvuutensa, ja PEPO on vaihtoehtoinen työkalu kelirikkoaikaan. Sen vahvuus on kyky edetä pettävällä jäällä.

”Soveltuu myös maastopelastukseen ahkiona.”

”Suorituskyky perustuu keveyteen, painojakaumaan isolle alueelle ja nopeuteen. Erittäin ohuella jäällä pintapelastaja nojautuu työntökahvoja vasten siirtäen samalla lisää painoa tukijalalle, jolloin potku kohdistuu enemmän takaviistoon särkemättä jäätä niin helposti. Tällä tavalla tasapaino säilyy, vaikka jalka menisikin jäästä läpi”, Karjalainen sanoo.

Kelkka voidaan myös kääntää ylösalaisin, jolloin se on pelastajan ja pelastettavan välissä. Pelastettavasta otetaan kiinni ja lauta käännetään oikein päin, jolloin pelastetteva nousee suoraan kyytiin.

Täysin kotimainen PEPO soveltuu myös maastopelastukseen ahkiona. Kantokahvoja on neljä. Työntökahvoissa on pikakiinnitys sokalla. Myös taittuvia kahvoja on testattu. Valmismateriaali on polyeteeni. PEPO sopii Hansa-laudan telineeseen ja pikalukolla tikkaisiin katolla. Kelkasta on ollut lukuisia kehitysversioita ja sitä on testattu perusteellisesti.

Pelastustuksen lisäksi käyttäjiä voivat olla myös muut viranomaiset ja esimerkiksi ammattikalastajat, tutkimuslaitokset sekä paljon ulkoilevat.

Teksti: Kimmo Kaisto
Kuvat: Henri Valkeinen
(kuvakaappaukset videosta)

Lue koko juttu Pelastustiedosta 3/2024.
Katso PEPOn esittelyvideo Kova Gear Oy:n nettisivuilta tai YouTubesta.

Lue lisää