Operatiivinen toiminta 16.8.2019

Maltillinen kesä sai pelastusjohtajan hykertelemään – kun helle käristi muuta Suomea, Pohjois-Karjalassa koleus rauhoitti menoa

Näitä varusteita ei ole tarvittu Pohjois-Karjassa niin paljon kuin menneinä kesinä.

Näitä varusteita ei ole tarvittu Pohjois-Karjassa niin paljon kuin menneinä kesinä.

Pelastusjohtaja Markus Viitaniemi hykertelee tyytyväisyyttään. Samaan aikaan kun kesälomalaiset ovat toivoneet Pohjois-Karjalaan hellettä, pelastusjohtaja on salaa liputtanut viileän ja kostean kesän johdosta.

Salaa tyytyväinen pelastusjohtaja Markus Viitaniemi. (Kuva: Kimmo Kaisto)

Ja syykin on selvä: onnettomuusriski on kesäaikaan muita vuodenaikoja suurempi ja erityisesti sääolosuhteilla on tässä merkittävä rooli. Mitä lämpimämpi ja aurinkoisempi sää on, sitä enemmän pelastajilla pitää kiirettä. Onnettomuusriskiä lisäävät esimerkiksi kuivuus ja muut sään ääri-ilmiöt sekä ihmisten aktiivisempi vesillä liikkuminen ja runsas alkoholin käyttö.

Kesä on ollut maltillinen

Kuluneena kesänä hellepäivistä ei ole juuri nautittu, joten esimerkiksi maastopaloja ja sääilmiöistä johtuvia vahingontorjuntatehtäviä on pelastuslaitoksella ollut varsin maltillisesti. Metsäpalovaroitus ei ole ollut maakunnassa voimassa kesäkuun jälkeen. Ilmatieteenlaitos antoi metsäpalovaroituksen kesäkuussa kymmenen vuorokauden ajaksi. Ilmatieteenlaitoksen mukaan tilastollinen keskiarvo metsäpalovaroituksille on 16 vuorokautta. Vuonna 2018 metsäpalovaroitus oli voimassa yhteensä 35 vuorokautta.

Muutoinkin kulunutta kesää on vietetty maakunnassa rauhallisesti pelastuslaitoksen näkökulmasta ja suurilta onnettomuuksilta sekä maastopaloilta on toistaiseksi vältytty. Erityisesti heinäkuu on ollut rauhallinen aiempiin kesiin verrattuna. Tätä kesää vähemmän pelastustoimen tehtäviä oli viimeksi heinäkuussa vuonna 2015, joka muistetaan myös varsin viileistä säistään.

Trombin voimakkuus yllätti

Ukkoskuurot ovat työllistäneet pelastuslaitosta kesällä jonkin verran. Esimerkiksi juhannusaaton ukkosen tuomat rankkasateet aiheuttivat lähes 50 vahingontorjuntatehtävää pelastuslaitokselle. Muita erityisen voimakkaita myrskyjä ei ole maakunnassa tänä kesänä vielä nähty.

Elokuu on kuitenkin myrskyille edelleen otollista aikaa, joten vielä ei pelastuslaitoksella uskalleta hengähtää. Pelastajien muistissa on edelleen Pohjois-Karjalan Viinijärvellä ja Kontiolahdella 15 vuotta sitten (20. elokuuta 2004) riehuneet trombit, joista erityisesti Kontiolahden trombi jäi historiaan voimakkaimpana Pohjois-Karjalaa kohdanneena sään ääri-ilmiönä. Pelastusjohtaja Markus Viitaniemi muistelee, että trombin voimakkuus yllätti tuolloin myös pelastuslaitoksen väen ja herätti vuonna 2004 aloittaneen alueellisen pelastustoimen varautumaan ennakkoon sään ääri-ilmiöihin.

Trombituhoja Pohjois-Karjalassa.

Pelastuslaitos ennakoi sään ääri-ilmiöt

Tapahtumasta otettiin pelastuslaitoksella opiksi ja nykyään säätilan kehittymistä seurataan pelastuslaitoksella ennakoivasti tiiviissä yhteistyössä ilmatienteenlaitoksen ja naapuripelastuslaitosten kanssa. Vaaraa aiheuttavissa säätilanteissa pelastuslaitos reagoi mahdollisuuksien mukaan tilanteeseen sääennusteen perusteella jo etukäteen esimerkiksi nostamalla valmiutta sekä antamalla tarvittavia varoituksia ja toimintaohjeistuksia maakunnan asukkaille.

Vuoden 2004 trombeihin pelastuslaitos ei ollut ennalta varautunut, vaan tilanteen luonne ja laajuus selvisivät pelastajille vasta, kun pelastustoimet tilanteen johdosta aloitettiin. Oli suorastaan ihme ja onni onnettomuudessa, että trombien aiheuttamat henkilö- ja rakennusvahingot jäivät kohtuullisen pieniksi trombien voimakkuuteen ja laajuuteen nähden. Metsätuhot olivat sitäkin suuremmat, kun trombit kaatoivat metsää satoja hehtaareita. Viime päivät ovat ilmatieteen laitoksen mukaan olleet trombeille otollista aikaa erityisesti Etelä-Savossa, jossa on tehty myös trombihavaintoja.

Teksti ja kuva: Pohjois-Karjalan pelastuslaitos

Lue lisää