Lars-Göran Uddholm kertoi Ruotsin tuhoisesta maastopalosta.
Palopäällikkö Lars-Göran Uddholm kertoi Tampereen Palopäällystöpäivillä torstaina Västmanlandin viimekesäisestä massiivisesta metsäpalosta ja siitä, mitä 13 800 hehtaaria metsää tuhonneesta palosta opittiin. Asiantuntijat keskustelivat siitä, voisiko sama tapahtua Suomessa.
Palo alkoi heinäkuun viimeinen päivä hakkuuaukealta. Alueella oli jo sammutettu useita pienempiä paloja. Ilman kosteus oli alle 30 prosenttia, lämpötila oli ollut 30 astetta jo useita viikkoja. Lisäksi oli tuulista.
”Sää oli erittäin kuiva ja lämmin, olosuhteet olivat oikeastaan täydelliset tulipalolle. Kiinnostavaa on, miksi juuri tämä palo kehittyi kuten kehittyi. Oliko merkkejä, että tästä palosta tulisi sellainen, jota me emme pysty hallitsemaan?”
Uddholm kertoi, että palon sammutusta johtanut palomestari ei ensin katsonut tarpeelliseksi käyttää apuvoimia.
”Sitä pidettiin tavallisena palona, jossa ei ole mitään tavallista uhkaavampaa tai vaarallisempaa.”
Paloa ei kuitenkaan saatu hallintaan, ja se levisi muutamassa päivässä laajalle alueelle. Viidentenä päivänä kävi selväksi, että palo oli suurin Ruotsissa vuosikymmeniin. Kipinät levisivät yli 1,5 kilometrin säteelle, ja palo eteni nopeimmillaan tunnissa kolme kilometriä.
Sen alta evakuoitiin yli tuhat ihmistä ja karjaa 1700 päätä. Palo riehui neljän kunnan alueella, ja sammuttamiseen osallistui kolme palolaitosta sekä laaja joukko vapaaehtoisia. Lopulta paloa sammuttamaan lensi veden pudottamiseen tarkoitettuja erikoiskoneita Ranskasta ja Italiasta.
Palo saatiin hallintaan viikon kuluttua sen alkamisesta. Se tuhosi noin 200 metsänomistajan maat ja 71 rakennusta. Palossa kuoli yksi, ja yksi vammautui vakavasti. Se aiheutti noin miljoonan kruunun kustannukset.
Palosta keskustelleiden asiantuntijoiden mukaan sama voisi mahdollisesti tapahtua myös Suomessa, mutta Suomen pinnanmuodot ja järvet saattaisivat estää palon leviämistä. Lapin pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Matti Soudunsaari sanoo, että vuosikymmenten kuluessa riski suuriin paloihin on pienentynyt.
”Meidän metsäasiantuntijoidemme mielestä on monia tekijöitä, jotka ovat pienentäneet riskiä: metsänhoidolliset toimenpiteet,metsäkuviot ovat pienempiä kuin Ruotsin tai Venäjän puolella.”
Soudunsaaren mukaan metsäpalojen torjunta Suomessa on hyvällä tolalla.
”Monet tekijät ovat meillä paremmin: meillä on metsäpalojen tähystystä, ilmavalvontaa, parempi metsäautotiestö, luonnonesteitä, hajautettu palokuntajärjestelmä ja vapaaehtoinen järjestelmä.”
”Uskon, että kaikkialla Suomessa alueellinen pelastuslaitos kykenee ottamaan tilanteen paljon nopeammin haltuun ja koko maakunnan resurssit saadaan paljon nopeammin, etupainotteisesti käyttöön.”
Ruotsin viimekesäisestä metsäpalosta kerrottiin Ari Vakkilaisen jutussa Pelastustiedossa 8/2014.
Teksti ja kuva: Kaisu Puranen
