Konalaan sijoitetulla kärkiyksiköllä vastataan tarvittaessa myös kiireellisiin ensihoitotehtäviin.
Helsingin pelastuslaitoksella otettiin käyttöön ensimmäinen kahden hengen kärkiyksikkö Konalassa. Toimintavalmiutta voidaan näin parantaa nopeasti uuden pelastusaseman valmistumista odottaessa. Uutta toimintamallia kokeillaan pilottina alueilla, joilla on ollut ongelmia täyttää toimintavalmiusajan velvoitteita.
”Idea kärkiyksikköön syntyi puolitoista vuotta sitten tarpeesta nopeampiin ja kevyempiin tapoihin kehittää palveluverkostoa. Iso kiitos nopeasta toiminnasta kaupungin johdolle. Uuden paloaseman perustaminen ja rakentaminen vie yleensä kolmesta viiteen vuotta. Toimintavalmiutta saadaan nopeasti paremmaksi vuokratiloilla ja kärkiyksiköllä”, kertoo pelastuskomentaja Jani Pitkänen.
Aluehallintovirasto on puuttunut siihen, että Helsingissä kaikkia I-riskiluokan alueita ei tavoiteta sisäministeriön ohjeen mukaisessa tavoiteajassa. Laajempia alueita, joilla ensimmäisen yksikön mukaan lasketussa toimintavalmiusajassa on havaittu puutteita ovat erityisesti Konala, Pakila, Pukinmäki, Pihlajisto, Tapanila, Kontula, Vuosaari ja Lauttasaari. Yksittäisiä ruutuja, joissa puutteita esiintyy, on myös muun muassa Jätkäsaaressa, Pasilassa, Suomenlinnassa, Kulosaaressa ja Laajasalossa. Palveluverkon kehittämisen ja toimintavalmiusaikojen parantamisen näkökulmasta on riskianalyysin perusteella tunnistettu ensisijaisiksi alueiksi Konala, Kontula, Tapanila ja Vuosaari.
”Aluehallintoviraston uhkasakko pisti miettimään uusia ratkaisuja. Palveluverkostoa laajennetaan viiden vuoden aikana Konalan lisäksi juuri Kontulassa, Tapanilassa ja Vuosaaressa. Kärkiyksiköiden osalta olimme ehkä vähän jälkijunassa, mutta optio on kahdelle lisäkärkiyksikölle. Kontulasta saamme parhaalta paikalta vuokratilat, jotka on tarkoitus ottaa käyttöön ensi vuoden vapun tienoilla. Kehitettäviä alueita ei vedetty hihasta, vaan olemme analysoineet esimerkiksi onnettomuustyyppejä ja tehtävämääriä sekä ennakoineet väestönkehitystä. Myös yksiköiden kalustoa mietitään sen mukaan. Esimerkiksi Konalassa on enemmän liikenneonnettomuuksia ja Kontulassa rakennuspaloja”, Pitkänen kertoo.
”Kehitämme palvelutasoa hyvässä yhteistyössä aluehallintoviraston ja sisäministeriön pelastusosaston kanssa. Kärkiyksikköjen ykköstavoitteena on lyhentää tehokkaan pelastustoiminnan aloitusaikaa. Voi myös miettiä, onko tarkoituksenmukaista rakentaa aina isoja paloasemia. Kärkiyksikön toiminta pyörii 12 henkilöllä ja asema voi toimia keskeisellä sijainnilla vaikka kauppakeskuksen nurkalla.”
Potkua riittää myös autopaloihin
Kärki- tai kevytyksikössä on akkukäyttöinen hydraulinen monitoimityökalu saksilla ja levittimellä. Melkein kaikki muukin toimii akuilla savutuuletinta myöten. Yhden kärkiyksikön kokonaishinta on noin 285000 euroa eli selvästi höökiä halvempi. Kalustoa sorvattiin pitkään painorajoituksen takia. Yksikön kokonaispaino on 5300 kiloa ja korityöstä vastasi Saurus Oy. Alustana on Mercedes-Benz Sprinter kytkettävällä nelivedolla.
”Olemme tutustuneet kärkiyksiköihin Keski-Uudenmaan ja Pirkanmaan pelastuslaitoksilla. Olemme olleet yhteydessä myös Ruotsiin, jossa kevytyksiköillä on jo pitkät perinteet. Konalan HE3115-yksikössä on kaksi palomies-ensihoitajaa, joiden on oltava ensihoito- ja savusukelluskelpoisia”, kertoo paloesimies Joakim Lindholm.
Hän on ollut mukana suunnitteluryhmässä alusta lähtien ja teki aiheesta myös kehittämishankkeen Pelastusopiston alipäällystökurssilla. Loppukäyttäjien toiveita ja kokemuksia on kuunneltu tarkasti. Osa Haagan pelastusaseman väestä on saanut yksikköön erikoiskoulutuksen. Käyttökokemuksia hyödynnetään tulevissa kärkiyksiköissä.
Pilottiautossa on ONE SEVEN CAFS-painevaahtojärjestelmä ja 300 litran vesisäiliö. Parhaimmillaan sammutusvaahdotetta syntyy Lindholmin mukaan yli 4000 litraa, jolla testien mukaan voidaan sammuttaa täyden palon vaiheessa oleva henkilöauto.
Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto
Lue lisää pelastustoiminnan palvelutasosta ja kärkiyksiköistä.
