Työhyvinvointi 8.3.2018

PPP2018: Faktat pöytään työajasta

Talousneuvotteluissa on huolehdittava, että resurssit riittävät maakunnallisissa pelastusliikelaitoksissa.

Talousneuvotteluissa on huolehdittava, että resurssit riittävät maakunnallisissa pelastusliikelaitoksissa.

Eräs pelastustoimen ikuisuusaihe voidaan tiivistää kahteen sanaan: palomiehet ja työaika. Pelastusalan eri työvuorojärjestelmiä ja niiden vaikutuksia terveyteen ja turvallisuuteen käsitellään Palopäällystöpäivillä 23. maaliskuuta.

Mistä työaikakeskustelussa pohjimmiltaan on kyse?

Suomen Punaisen Ristin hankesuunnittelija Niki Haake etsii vastausta ensinnäkin vuorokautisen työvuorojärjestelmän hyvistä puolista. Hän uskoo, että työaika on hyvän imagon ohella syy, miksi pelastusalalle yleensä hakeudutaan.

”Viikolle jää paljon yhtäjaksoista vapaa-aikaa. Voi harrastaa, opiskella, tehdä muita töitä tai keskittyä perheeseen.”

Haake on työskennellyt palomiehenä Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella ja perehtynyt työhyvinvointiin pelastuslaitoksen hankkeessa.

Hän huomauttaa, että aina on olemassa työntekijöitä, joille sopii muukin kuin vuorokautinen työrytmi. He vain eivät uskalla avata suutaan.

”On myytti, että olisi yksi yhtenäinen pelastushenkilöstö, joka on sitä mieltä, että 24 tunnin järjestelmä on paras. Eriäviä näkökulmia ei vain tuoda kauhean voimakkaasti esiin.”

Kateuskortti torppaa keskustelun

Haake muistuttaa, että keskustelu työajasta nousee tasaisin väliajoin pöydälle myös siksi, että vallitseva 24 tunnin järjestelmä halutaan kyseenalaistaa ja muuttaa. Alalla pitäisi keskustella siitä, miksi näin on.

”Tuottaako jokin muu rytmi jotakin tehokkaampaa? Työnantajalla on oikeus muuttaa työaikaa, jos muutoksesta on selkeitä hyötyjä ja tuloksia. Mutta ne hyödyt pitäisi pystyä osoittamaan. Se on toinen juttu, ovatko perustelut hyviä.”

Haake ei osta ajatusta, että työaikamuutosten takana olisi johtajien kateus. Hänen mielestään kateuskortin heiluttaminen vain torppaa tehokkaasti avoimen keskustelun.

”Ei kateudesta tietenkään ole kyse, vaan siitä, että työnantaja miettii, kuinka työtä tehtäisiin kustannustehokkaammin.”

Työajasta pitäisi pystyä keskustelemaan faktapohjaisesti. Keskustelu vääristyy, jos keskustelijat ajavat omaa agendaansa. Ja kun puhutaan työajasta, pitäisi puhua myös palkasta. Jos työaika painottuu arkeen ja päivään, lisät ja siten ansiot putoavat.

”Palomiehille ei koskaan ole maksettu sellaista peruspalkkaa, jonka työ vaatisi. Lisät vaikuttavat neuvotteluihin, eikä sitä voida sanoa ääneen. Työnantaja ei voi myöntää sen olevan ongelma, koska samalla hän myöntäisi toteuttaneensa väärin teknistä sopimusta”, Haake sanoo.

Millainen työvuorojärjestelmä sopii pelastushenkilöstölle -keskustelu Palopäällystöpäivillä Lahdessa perjantaina 23. maaliskuuta.

Teksti: Kaisu Puranen

Kuva: Kimmo Kaisto