Työhyvinvointi 26.4.2022

Työnohjaus tuulettaa toimintatapoja

Henkisen kuormituksen purkua tehdään postraumatyöpajoissa.

Henkisen kuormituksen purkua tehdään postraumatyöpajoissa.

Työnohjaus maksaa itsensä takaisin korkeampana työtyytyväisyytenä ja vähentyneinä poissaoloina.

Työnohjaus koulutetun työnohjaajan kanssa on oman työn reflektointia. Tarkoituksena on saada osallistujat pohtimaan omaa työskentelyä ja työyhteisöä monesta eri suunnasta sekä tuoda luovuutta omaan ja ryhmän toimintatapoihin. Työnohjaus tarjoaa väylän kehittyä, oppia uutta ja vaihtaa näkökulma. 

Usein katsomme työtä samasta putkesta, missä meidän on turvallista olla ja työskennellä. Niitä voidaan yksilöllisesti tai ryhmässä hieman ravistella. Keskusteluiden avulla pyritään löytämään esimerkiksi urautuneita työtapoja tai epätarkoituksellisia toimintamalleja, omien rajojen tunnistamista sekä vahvistamaan positiivisia kokemuksia.

Yksin tai ryhmässä

Työnohjausta voidaan järjestää yksilöllisesti, ryhmässä tai työyhteisössä. Ryhmätyönohjauksessa voidaan käyttää työvuoroa, esihenkilötaustaa tai muuta erikseen valittua samaistuttavaa ryhmää. Hallinnollinen työnohjaus keskittyy pääosin johtamisen kehittämiseen. Työnohjaus on usein vähintään muutaman kerran prosessi, yleensä vuodesta eteenpäin. Toki sitä voidaan hyödyntää myös akuutteihin ongelmatilanteisiin lyhytkestoisemmin. Yhden ohjauksen kesto on 60 minuutista kahteen tuntiin riippuen osallistujamäärästä tai tavoitteista.

Työnohjauksella pyritään parantamaan tehokkuutta keskittymällä työn substanssiin ja selkiyttämällä nykypäivän työelämän monitahoisuutta. Se on sopiva työkalu ajanhallinnan parantamiseen, muutostilanteiden käsittelyyn ja kumulatiivisen kuormitukseen purkamiseen organisaatiossa. Työnohjauksella voidaan myös käsitellä työyhteisössä olevia kriisejä. On kuitenkin syytä erottaa sisäiset kriisit esimerkiksi akuuttien, kuormittavien pelastustehtävien käsittelemisestä työpaikalla. Niiden tarkoitukseen soveltuu kenties paremmin jälkipurkutoimet (defusing ja vertaispurku) sekä posttraumatyöpajat.

Mihin tarpeeseen?

Työnohjausta hankittaessa tilaajan on ensiksi pohdittava, mihin tarkoitukseen työnohjausta halutaan. Tarvetta voi pohtia myös työnohjaajan kanssa, mutta organisaation oman, sisäisen tilannekuvan ymmärrys korostuu asiassa. Työnohjaajaa valitessa on syytä keskustella tarpeesta ja pohtia käytännön mahdollisuudet ohjauksen järjestämiseksi. Tavoitteen on hyvä olla selkeä ja aiheiden määrän osalta kohtuullinen. On myös hyvä pohtia etukäteen, kenelle tai mille osalle henkilöstöä työnohjausta tarjotaan. Tämä on syytä ottaa huomioon työajan ja tilojen järjestelyissä.

On selvää, ettei pelastustoimen operatiivinen henkilöstö voi osallistua työnohjaukseen ollessaan hälytysvalmiudessa. Pelastusalalla kohdataan hyvin moninaisia ongelma- ja kuormitustilanteita, joten työnohjaajan on hyvä tiedostaa, mihin hän on tulossa.

Työnohjaukseen tarvitaan rauhallinen ja erillinen tila, jossa voidaan puhua turvallisesti luottamuksellisista asioista. Toisaalta myös verkossa tapahtuvasta työnohjauksesta on hyviä kokemuksia pelastusalaltakin. Joskus raitis ilma ja kävely saa ajatukset kulkemaan kirkkaammin ja voi tarkastella työskentelyä ihan toisenlaisesta näkökulmasta. 

Luottamuksellista toimintaa

Työnohjaus on luottamuksellista toimintaa, josta ei puhuta ohjauksen ulkopuolisille ilman jokaisen osallisen lupaa. Luottamuksellisen suhteen rakentaminen työnohjaajan, osallistujan ja ryhmän välillä on ensiarvoisen tärkeää. Se on jokaisen onnistuneen työnohjauksen edellytys.

Työnohjauksen prosessi on yleensä etenkin pelastusalalle pitkähkö. Joskus ahaa-elämykset tulevat nopeasti, mutta usein pohdittujen asioiden käsittelyn siirtäminen työskentelytavoiksi vaatii aikaa, totuttelua ja uskallusta kokeilla uutta. Työnohjaus on oppimisprosessi, joka ei ole ”äkillisten tulipalojen sammuttamista”, vaan siinä on tavoitteena kehittää ja parantaa toimintatapoja pysyvästi. Parhaat tulokset syntyvät siksi ennemmin viikoissa ja kuukausissa, vaikka yksittäisillä kerroilla voidaan saada hyviä konkreettisia havaintoja.

Kyseessä on siis prosessi, joka jatkuu ohjaustapaamisten ulkopuolellakin. Ohjauksessa sovittuja tai haluttuja asioita kannattaa kokeilla mahdollisimman pian prosessin aikana, jolloin niiden hyötyjä ja haittoja voidaan tutkailla yhdessä.

Toistaiseksi vähissä pelastusalalla

Pelastusalalla on käytetty vielä toistaiseksi vähän työnohjausta. Kokemukset niistä painottavat ohjaajan substanssia eli pelastusalan perustyön tuntemusta. Toisaalta on hyvä ymmärtää, että työnohjaajan ollessa alan sisältä, ei välttämättä kyetä käsittelemään kaikkia alan sisäisiä paradigmoja tai syvään juurtuneita toimintamalleja. Työnohjaajakin voi olla sokea ja oman taustansa vankina. Toisaalta vahva alan substanssi auttaa alkuunpääsyssä ja ymmärtämään työn erityisiä olosuhteita paremmin.

Pelastustoimessa on vallitsevana kriisiorganisaation toimintakulttuuri, jossa etenkin operatiivinen toiminta painottuu nopeaan reagointiin ja välittömiin tuloksiin. Tämä on haasteena työnohjauksen hyödyntämiselle ja ymmärtämiselle täysipainotteisesti. Työnohjaaja ei ole ratkaisu ongelmiin, vaan työnohjaus metodina, jossa henkilöstö itse pohtii, mitä he haluavat muuttuvan ja mikä heidän oma roolinsa sekä tehtävänsä sen toteuttamisessa on.

Työnohjaus aiheuttaa kustannuksia, jotka tulevat takaisin pidemmälläkin aikavälillä ja näkyvät yleensä työtyytyväisyysmittausten parempina tuloksina, vähentyneinä sairauspoissaoloina ja työntekijöiden sitoutumisella työpaikkaan. Työnohjauksella päästään vaikuttamaan omaan työhön ja työskentelytapoihin, ja siten vapauttaa voimia perustyön tekemiseen. 

Markus Nuuttila

Kanta-Hämeen pelastuslaitos, paloesimies, työnohjaaja

Saku Sutelainen

Suomen Palopäällystöliitto, MentalFireFit-projektipäällikkö, työnohjaaja

Kuva: Teemu Heikkilä

Lue lisää