Kalajoella raivosi heinä–elokuun vaihteessa 2021 maastopalo, joka jää historiaan paitsi yhtenä Suomen suurimmista maastopaloista, myös siksi, että tehtävään hälytettiin apuun historiallisen laaja joukko eri tahoja. Kuva: Janne Rasila.
Pelastusopistolta on valmistunut tänä vuonna metsäpalohankkeita, joissa on selvitetty toimivimpia pelastajan työvälineitä ja suojavarusteita sekä selvitetty sammuttajien altistumista ja lämpökuormittumista erilaisilla suojavarusteilla. Tutustu hankkeen loppuraporttiin.
Lisäksi on testattu metsäpalojen simulointiohjelmaa maastopaloihin pelastustoimen johtamisen avuksi Maastopalojen leviämismallit ja jalostettu metsävaratieto osana pelastustoimen tilannekuvan muodostamista -hankkeessa. Lataa hankeraportti.
Pelastusopiston TKI-palvelut on analysoinut Kalajoen Raution metsäpalon tapahtumia yhteistyössä Jokilaaksojen pelastuslaitoksen, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön, Vaasan yliopiston IRWIN-hankkeen sekä sisäministeriön pelastusosaston kanssa. Itse operatiivisen toimen kyvykkyydestä ja sen haavoittuvuuksista saatiin arvokasta tietoa.
Noin puolet Kalajoen operaatioon osallistuneista vastasi kyselyyn, mikä antaa hyvän yleiskuvan onnistumisista ja kompastuskivistä. Maastopaloissa pelastustoimessa on tulevaisuudessa selkeä tarve keskittyä ennakointikyvykkyyden kehittämiseen niin oman toiminnan ja resurssien suunnittelussa kuin tilannekuvan, sää- ja maasto-olosuhteiden, esikuntatyöskentelyn kuin sammutustaktiikoiden ja -tekniikoiden osalta. Lataa ja lue koko raportti.
Lue lisää:
Kalajoen maastopalo on rauhoittumaan päin – massiivinen palo sai liikkeelle koko maan pelastuslaitokset ja sopimuspalokunnat
Kehitteillä oleva sovellus tarvitsee vain metsäpalon alkupisteen, ja se kertoo, mihin palo leviää
Metsäpalosta irtoaa ikävä kemikaalicocktail – altistuminen on iso riski sammuttajalle
Metsäpalojen sammutukseen EU-rahaa – ”Mörkö” tarpeen vaatiessa avuksi myös ulkomaille
Metsäpalojen tähystyslentojen määrä ennätystasolla – lentoja tehtiin myös Kalajoen metsäpalon aikana
