Purettavan auton parissa oikeanpuoleisella pelastajalla on käytössä palokypärä. Siitä vasemmalla on kevytkypärä, joka ei suojaa yhtä hyvin heitteiltä. Kuva on vuoden 2023 RoadRescue-koulutuksesta Porista.
Tiealueella työskentely voi olla pelastajan vaarallisin tehtävä jo ohiajavan liikenteen takia.
Erityisesti ajoneuvoa purkaessa palokypärä visiireineen antaa paremman suojan heitteiltä kuin
maailmallakin yleistyneet kevytkypärät. Myös ensihoitajien pitää pukeutua ja suojautua oikein.
Uusia riskejä on tullut koko ajan yleistyvien hiilikuiturakenteiden takia.
Syksyn 2023 tieliikennepelastamisen RoadRescuessa kouluttaja Jarno Joensuu puhui suojautumisesta ja työturvallisuudesta ennen kuin kukaan pääsi raivaamaan ajoneuvoja. Joensuu työskentelee paloesimiehenä Satakunnan pelastuslaitoksella vastuullaan muun muassa tieliikennepelastaminen ja vaarallisten aineiden suojavarusteet.
Hän ei suosittele kevytkypärää tieliikennepelastamiseen.
”Kevytkypärän ja palokypärän ero suojaavuudessa on merkittävä. Tärkein on sivusuojaus. Kevytkypärä jää korvien tasolle eikä suojaa käytännössä kuin päälaen. Harvemmin kevyissä on vastaavaa visiiriä kuin palokypärässä kasvoa suojaamassa. Kasvojen suojaus unohtuu usein, kun käytetään leikkuria. Visiirin pitäisi olla alhaalla leikkaajalla ja lähiympäristössä.”
Tänä vuonna julkaistiin sisäministeriön Ohje tiealueella työskentelyyn pelastustoimen tehtävillä.
”Pitäisi ottaa laajasti uudet ohjeet ja käsitteet käyttöön. Välittömän vaaran alueella pitäisi olla vain ydintiimi ja muut etäämmällä. Se parantaa työturvallisuutta myös mahdollisten heitteiden varalta.”
Uutta ajoneuvotekniikkaa ja käyttövoimia on koulutettu jo pidempään.
”Vähän on kuitenkin puhuttu uusien ajoneuvojen lisävaarasta. Nyt varsinkin sähköautoissa yleistyvät hiilikuituiset rakenteet ja korit. Kun autoa aletaan purkaa potilaan rangansuuntaiseen siirtoon, rakenteita ei voi leikata vaan pitää sahata poikki. Silloin pitää suojautua hiilikuitupölyltä paineilmalaitteilla. Komposiitti ja puhdas hiilikuitu ovat tulevaisuuden haaste. Riskit ovat siirtymässä lentokonepuolelta myös tieliikennepelastamiseen”, Joensuu muistuttaa.
Joensuu oli hiljattain kouluttamassa myös toimialueen ensihoitajia turvalliseen työskentelyyn tiealueella. Joka vuosi koulutetaan kaikki noin 150 ensihoitajaa alueelta viiden koulutuspäivän aikana. Koulutuksessa käydään läpi myös potilaan hätäsiirto ja kyljellään oleva auto.
”Sisälle ei mennä, jos auto ei ole tuettu. Ensihoitajat saavat havaita, miten helposti auto liikkuu kyljellään. Parin viime vuoden aikana ovat vähentyneet tehtävät, joissa autoa pitää purkaa potilaan ulos saamiseksi. Suojaavia rakenteita sekä turvavarusteita on enemmän ja auton purkutyötä vähemmän. Meidän alueella käytetään potilaan suojaa, jos autoa puretaan, ettei tule heitteitä. Myös ensihoitaja voi mennä ison suojan alle”, Joensuu kertoo.
Teksti ja kuva: Kimmo Kaisto
Lue koko juttu Pelastustiedosta 8/2024.
