Aki Pihlajan mukaan pelastuslaitokset voisivat olla apuna viemässä varautumisen sanomaa kuntiin.
Kuntien varautumisen kehittämiseksi on luotu oma toimintamalli viisi vuotta sitten käynnistyneellä KUJA1-hankkeella. Nyt on menossa KUJA2-hanke, josta on ensi vuoden loppuun mennessä tarkoitus saada pysyvä toiminta Kuntaliiton suojiin. Hankkeen rahoituksesta on tähän mennessä vastannut Huoltovarmuuskeskus.
”Hankkeen yksi osa on Turvallinen ja kriisinkestävä kuntaverkosto. Tarkoitus on vakiinnuttaa sen toiminta ja saada siihen mukaan niin paljon kuntia kuin mahdollista. Tähän mennessä siinä on edustettuna noin puolet kunnista”, projektipäällikkö Aki Pihlaja kertoo.
Yhteistyötä tehdään myös paikallistasolla toimivan pelastusviranomaisen kanssa. Tämän yhteistyön Pihlaja toivoo mieluusti lisääntyvänkin.
”Pelastuslaitokset voisivat olla apuna viemässä varautumisen sanomaa kuntiin ja näin mukaan verkostoon voitaisiin saada myös sellaisten kuntien edustajia, jotka eivät vielä ole mukana.”
Varautumisen taso vaihtelee eri kunnissa, mutta Aki Pihjalan mukaan kuntien koko ero ei ole tässä selittävänä tekijänä.
”On pieniä kuntia, joissa varautumista on mietitty hyvin ja tehdään hyvää yhteistyötä esimerkiksi järjestöjen kanssa. Sitten on isompia kaupunkeja, joissa ei ehkä pärjättäisi niin hyvin, jos jokin yllättävä poikkeustilanne syntyisi.”
Pelastuslaitoksille hän näkee luontevana koordinoivan roolin.
Lue koko juttu Pelastustiedosta 4-5, joka ilmestyi 19.6.
Teksti ja kuva: Esa Aalto
