Ensihoito 4.5.2015

Ensihoidon hälytystehtävien määrä taittui Helsingissä

Ensihoito vaatii tekijöiltään yhä enemmän osaamista, johon pitäisi vastata riittävällä koulutuksella.

Ensihoito vaatii tekijöiltään yhä enemmän osaamista, johon pitäisi vastata riittävällä koulutuksella.

Helsingin kaupungin ensihoitopalvelun hälytystehtävien voimakas kasvu on taittunut hieman. Tämä ilmenee kaupungin pelastuslaitoksen vuoden 2014 toimintakertomuksesta, joka julkaistiin maanantaina.

Ensihoitotehtäviä oli vuonna 2014 yhteensä 53 215, kun vuonna 2013 niitä oli 53 227.

Hälytystehtävien määrä on kasvanut voimakkaasti viimeisen muutaman vuoden ajan.

”Ensihoitotehtävien kasvu alkoi Helsingissä jyrkemmin silloin, kun hätäkeskus valtiollistettiin. Silloin se oli selvä syy, koska toimintatapa muuttui, eikä riskinarviointi ei ollut tietenkään ihan samanlaista kuin Helsingin omassa hätäkeskuksessa”, pelastuslaitoksen viestintäpäällikkö Taisto Hakala kertoo.

Hakala sanoo, että Helsingissä ovat lisääntyneet varsinkin ne tehtävät, joissa hoitoyksikkö toteaa paikan päällä, ettei välittömälle hoidolle tai jatkohoidolle ole tarvetta.

”Näyttää siltä, että hälytystehtävien määrän kasvu on Helsingissä suurempi ongelma kuin muualla. Se kertoo siitä, että Helsingissä on ollut hienostuneempi riskinarviointi erityisesti ensihoidossa”, Hakala arvioi.

Hakala huomauttaa, että hälytystehtävien määrän kasvua voi selittää myös väestönkasvu pääkaupunkiseudulla sekä toisaalta väestön ikääntyminen. Lisäksi hoitotyö vie enemmän aikaa kuin ennen.

”Sehän ei ole mikään uutinen, että potilaat hoidetaan kohteessa niin pitkälle kuin se on järkevää. Mutta hoitoajat, potilaan haastattelu, dokumentointi, hoidot kohteessa vievät aikaisempaa enemmän aikaa. Perushenkilöstömäärällä sen hoitaminen on ollut haastavaa.”

Toimintakertomuksessa arvioidaan myös pelastuslaitoksen tavoitteita ja niiden toteutumista. Kertomuksen mukaan lähtö- ja ajoajoissa ei saavutettu tavoiteaikaa eli enintään kuutta minuuttia 60 prosentissa tehtävistä.

”Yksi oleellinen syy on se, että valmiudessa oleva operatiivinen henkilöstö tekee yhä enemmän valmiusaikanaan erilaisia tehtäviä. Monella peruspalomiehellä alkaa olla omia henkilökohtaisia tehtäväalueita. Porukka ei ole odottamassa hälytystä vaan aktiivisesti omilla tehtäväalueillaan tekemässä tuottavaa työtä”, Hakala perustelee.

Teksti: Kaisu Puranen

Kuva: Lassi Rinne

Lue lisää