Kalusto 19.10.2016
Facebook (304)

Video: rautapatonki lunasti paikkansa Helsingin asemilla

Karim Lounes ja rautapatonki.

Karim Lounes ja rautapatonki.

Uusi tapa selvittää työjohto- ja murtovälineet kerrostalon huoneistopalossa on vakiintunut Helsingin kaikille paloasemille. Paloesimies Tapio Tihtonen ja palomies Karim Lounes ideoivat yhdessä rautapatongiksi kutsutun menetelmän.

”Työjohto- ja murtovälineet ovat ikään kuin kääritty kankaan palaseen”, selvittää Tihtonen.

Tapa helpottaa työkalujen kuljettamista ja nopeuttaa selvitystä. Aikaisemmin huoneistopaloon kuljettiin kahden letkulaukun kanssa, joissa molemmissa oli 60 metriä letkua.

Murtovälineet ja suihkuputki vietiin paikalle käsin tai toisessa laukussa.

Rautapatonki pakattuna.
Rautapatonki pakattuna.

Uuden menetelmän myötä tilanteesta selvitään yhdellä 60 metrin letkulaukulla sekä rautapatongilla, jossa on 20 metrin letku, joka riittää melkein aina huoneistopalon sammuttamiseen, sekä moska, murtorauta ja letkunkannatin.

”Porrastasanteella kiinnitetään letku letkunkannattimella rappukäytävän kaiteeseen. Kaikki löysä letku kulkee porrastasanteelta alaspäin. Rautapatonki on kiepillä porrastasanteella.”

Aikaisemmin 20 metriä letkua, eli työvara, vedettiin porrastasanteelle tai rappusiin.

”Kun vetää 20 metriä letkua tasanteelle, sitä on joka paikassa. Patonki on kieppi yhdessä kohdassa. Se tulee hyvin perässä eikä mene solmuun tai takerru. Palomiesten pääsy viereisiin asuntoihin helpottuu, eikä letkuhässäkkä ole niin paljon potilaiden tai asukkaiden tiellä”, Tihtonen kertoo.

Tarina alkoi Ranskasta

”Murtovälineiden kantamiseen meni ennen kaksi kättä. Nyt välineet ovat samassa paketissa, ja patonki on olalla. Silloin homma käy sujuvasti. 60 metriä letkua kulkee laukussa, 20 metriä olalla. Yksi mies pystyy kantamaan letkulaukun ja patongin, toinen tuo smoke stopperin tai muuta tarpeellista.”

Rautapatongin osat.
Rautapatongin osat.

Rautapatonki on käytössä nykyisin kaikilla Helsingin seitsemällä asemalla, ja sitä on käytetty yli 20 kertaa. Mistä hupaisa nimi?

”Koska tarina alkoi Ranskasta, ja se oli pitkä, kapea sekä sisälsi runsaasti rautaa”, Tihtonen kertoo.

”Se taas, että kankaan kylkeen ommellaan tasku, jossa on moska, murtorauta ja letkunkannatin, on Karimin ja minun kehittämä juttu.”

Rautapatonki on ollut pelastuslaitoksella käytössä vuodesta 2014, jolloin se oli myös innovaatiopalkintoehdokas.

Tihtosen mukaan paketin työkaluja muutettiin käytännöllisemmiksi. Esimerkiksi ruotsalainen murtorauta lyhennettiin 60 sentin mittaiseksi, jotta se mahtui patongin taskuun.

”Tärkeintähän ei ole varren pituus, vaan se tekemisen meininki. Varsi näyttää ohuelta, mutta kenttäkokeissa kaksi riittävän isoa miestä yritti tosissaan vääntää sitä mutkalle siinä onnistumatta.”

Tihtosen mukaan murtoraudassa puolestaan ei ole kantokahvaa, joten se on kevyempi kuin aikaisemmat mallit. Moskaksi valittiin lasikuituvartinen 35 sentin pituinen versio. Se pysyy puuvartista paremmin varressa ja on kevyempi kuin teräsvartinen.

Teksti: Kaisu Puranen

Kuvat: Tapio Tihtonen