Operatiivinen toiminta 14.8.2017
Facebook (40)

Kiira-myrsky riehui – vakinaiset ja VPK:t töissä kellon ympäri

Syöksyvirtaukset kaatoivat puita joka puolella.

Syöksyvirtaukset kaatoivat puita joka puolella.

Kiira-myrsky iski Etelä- ja Itä-Suomeen lauantai-iltana sekä sunnuntaiyönä. Myrsky koetteli muun muassa Kymenlaakson pelastuslaitoksen aluetta, jossa tuhojen korjaaminen jatkuu osin edelleen.

Pelastuspäällikkö Ilpo Tolonen kertoo, että pelastuslaitos aloitti myrskyyn varautumisen perjantaina iltapäivällä, kun Ilmatieteen laitos antoi Luova-viranomaisvaroituksen.

Uhkakuvan perusteella perustettiin johtokeskus ja päätettiin, että lauantaina kello 18  Kymenlaakson 36 sopimuspalokunnasta 22 on asemavalmiudessa. Vakinaisille asemille varattiin 1 + 3 lisävahvuus. Lisäksi tarkastettiin raivaus- ja pumppukalusto. Lauantai-iltana myrskyä odotti noin 100 sopimuspalokuntalaista ja 43 vakinaista, välittömässä valmiudessa.

”Ensimmäiset hälytykset tulivat noin kello 20.30, ja niitä tuli yhtä mittaa iltakuuteen seuraavaan päivään, 160 yhteensä”, Tolonen kertoo.

Tehtävistä viisi oli vesivahinkoja. Tielle kaatuneista puista pelastuslaitos sai noin 80 erillistehtävää.

”Jokaisessa tehtävässä oli raivattavana useampia puita. Yhdelläkin tienpätkällä syöksyvirtaus oli kaatanut puut usean sadan metrin matkalla”, Tolonen kertoo.

Syöksyvirtaukset yllättivät pelastuslaitoksen. Alueelle ei annettu varoitusta kovista syöksyvirtauksista.

”Alueellamme ei ole puuskalaskureita, toisin kuin pääkaupunkiseudulla.”

Mökki paloi kivijalkaan

Yli 40 erilliskohteessa puita oli kaatunut sähkölinjoille.

”Siellä missä pystyimme raivaamaan puut turvallisesti, se tehtiin, muuten raivattiin ympäristö ja ilmoitettiin sähköyhtiölle.”

Tulipaloja alueella oli viisi, yksi niistä saaressa.

”Siinä meni kallis luksusmökki kivijalkaan asti. Se havaittiin vasta, kun se oli palanut jonkin aikaa.”

Rakennusten ja autojen päälle oli kaatunut puita 40 kohteessa. Tolosen mukaan 20 tunnissa tehtäviä tuli 220.

Hätäkeskus ruuhkautui, ja alueella otettiin käyttöön ruuhkatilannemalli, jossa hätäkeskus lähettää tehtävät pelastuslaitoksen johtokeskukseen, missä ne arvioidaan kiireellisyyden mukaan.

”Tehtäviä oli niin paljon, että kaikki palokunnat, joita otettiin töihin, olivat hommissa koko ajan.”

Tolosen mukaan vahvuudet riittivät, ja hän kiittää Ilmatieteen laitosta ennakkovaroituksesta, jotta myrskyyn osattiin varautua.

”Resurssit olivat riittävät, mutta töitä tehtiin kovasti. Iso kiitos sopimuspalokuntasysteemille ja vakinaisille.”

Sopimuspalokunnat korvaamaton apu

Kiira riepotteli myös pääkaupunkiseutua. Pelastustoimen päällikkö Jari Korkiamäki kertoo, että myrsky toi pelastuslaitokselle noin 500 tehtävää. Myös Helsingissä tilannekeskus priorisoi hätäkeskuksen tehtävät ja jakoi ne yksiköille.

”Tilannekeskus oli resursoitu niin, että siellä oli tarpeeksi henkilökuntaa. Siellä oli yksi palomestari, yksi esimies ja kolme palomiestä”, Korkiamäki kertoo.

Vapaavuorossa olevaa henkilökuntaa ei tarvinnut hälyttää töihin, vaan alueen 13 sopimuspalokuntaa hälytettiin valmiuteen. Korkiamäki sanoo, että pelastuslaitoksen käytössä olivat kaikki Helsingin sopimuspalokunnat yhtä, aikaisemmin poissa valmiudesta luvan saanutta palokuntaa lukuunottamatta.

 

Puu oli kaatunut kevyen liikenteen väylälle Helsingissä.

Korkiamäki ei muista virkauraltaan montaakaan tilannetta, jossa käytössä olisivat olleet kaikki alueen sopimuspalokunnat. Hänen mukaansa sopimuspalokunnilla on paljon kokemusta vahingontorjuntatehtävistä, sillä ne hoitavat usein pienempien myrskyjen tuhoja.

”Sopimuspalokunnat selviävät hyvin näistä, ja ne ovat korvaamaton apu. Johtokeskuksen tehtävä on priorisoida tehtäviä. Vaikeimmat menevät ammattipalokunnille, ja ne kenties hieman helpommat sopimuspalokunnille.”

Korkiamäen mukaan tilanne, jossa tehtäviä tulee paljon lyhyen ajan sisällä, on myös johtamisjärjestelmän koeponnistus.

”Onnistuimme siinä hirvittävän hyvin. Tilannekeskus pyöritti suvereenisti tehtävien jonotusta ja eteenpäin antamista. Se osoitti mielestäni tilannekeskusjohtamisen mallin toimivan hyvin tällaisessa tilanteessa”, hän arvioi.

129 tehtävää Länsi-Uudellamaalla

Harvinainen on myös pari viikkoa sitten alueella sattunut tehtäväsuma, jossa bussionnettomuus, hukkuminen ja huoneistopalo tapahtuivat kaikki samaan aikaan.

”Kansalaisilla on syntynyt huoli kolmen ison päällekkäisen keikan takia, mutta huoli on turha. Organisaatio pystytään jakamaan niin, että hoidamme useampia tehtäviä. Kohteeseen ei välttämättä mene niin paljon yksiköitä ja voimaa kuin normaalisti, mutta ei tehtäviä hoitamatta jätetä. Joku löytyy aina tekemään työtä. Onko resurssi tarvittavan iso, on toinen kysymys”, Korkiamäki kertoo.

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen päivystävä päällikkö Pekka Hynynen sanoo, että alueella tehtiin päätös myrskyyn varautumisesta jo lauantaina aamupäivällä. Pelastuslaitos perusti johtokeskuksen, jonka kautta hätäkeskukseen tulevat kiireettömät tehtävät ohjattiin.

Lisäksi alueelle perustettiin kolme toiminta-alueen johtoelintä. Seitsemän pelastuslaitoksen työntekijää kutsuttiin töihin johtoelimiin ja johtokeskukseen.

”Ylimääräisiä yksiköitä emme katsoneet tarpeelliseksi lähteä perustamaan. Informoimme sopimuspalokuntia ja meidän yksikköjä”, Hynynen kertoo.

Sunnuntai-iltaan mennessä alueelle oli tullut yhteensä 129 tehtävää, suurin osa vahingontorjuntatehtäviä.

”Tämä oli todella kova piikki verrattuna normaaliin viikonloppuun. Pitää muistaa, että tehtävät tulivat lyhyelle ajalle ja pienelle alueelle.”

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos hälytti töihin kaikki Espoon ja Kirkkonummen sopimuspalokunnat.

Teksti: Kaisu Puranen

Kuvat: P. Kopra / Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, Pertti  Rantamäki, Helsingin pelastuslaitos