Pyhä EMC -koulutustapahtumassa harjoiteltiin suuronnettomuutta jumiutuneessa hiihtohississä. Samalla testattiin Lapin keskussairaalan uutta SURO-hälytysohjetta.
Hiihtohissi jämähti paikoilleen Pyhätunturilla järjestetyssä suuronnettomuusharjoituksessa. Paikan päällä harjoiteltiin potilaan evakuointia ja hoitamista. Samalla Lapin keskussairaalassa harjoiteltiin uudessa SURO-hälytysohjeessa olevien merkittävien roolien toimintaa.
Pyhätunturin pohjoisrinteen tuolihissi rikkoutui eikä käynnistynyt enää. Noin 60 ihmistä jäi hissiin jumiin niin korkealle, että hyppääminen ei tullut kysymykseen. Rinnepäivystäjät alkoivat evakuoida potilaita yksi kerrallaan.
Yhden ihmisen köysillä maahan laskemiseen kuluu aikaa noin 15 minuuttia, joten vallitseva 15 asteen pakkanen alkaa purra lasketteluvarusteissaan hississä värjöttelevää kansaa. Lopulta hypotermia pakottaa osan ihmisistä hyppäämään hissistä.
Näin käynnistyi Pyhä Emergency Medicine Camp -koulutustapahtuman (Pyhä EMC) ja Lapin hyvinvointialueen yhdessä järjestämä suuronnettomuusharjoitus.
Hoitajia ympäri Suomen
Rinteessä aloitettiin potilasluokittelu. Vihreille potilaille pystytettiin teltta, keltaisia ja punaisia potilaita hoidettiin lämpimässä hissien säilytyshallissa. Ensihoidon kenttäjohtajajana toimivat Lapin hyvinvointialueen kenttäjohtajat, muu hoitohenkilöstö muodostui ympäri Suomea koulutukseen saapuneista hoitajista ja lääkäreistä.
Jokainen tapahtumaan osallistuva kurssilainen oli roolitettu etukäteen. Lisäksi heille annettiin harjoituksessa käytetty Lapin hyvinvointialueen SURO-ohje ennakkomateriaalina ja pyydettiin tutustumaan omaan paikalliseen ohjeeseensa.
”He sopeutuvat hienosti tilanteeseen ja välineisiin, ja toimivat hienosti, vaikka olivat toisilleen ennalta tuntemattomia. Voi kuvitella, että on hankala ottaa hoitojohtajan rooli, kun ihmisiä ei juurikaan tunne”, harjoitusta tarkkaillut Lapin hyvinvointialueen ensihoidon ja päivystyksen koulutussuunnittelija Päivi Turpeenniemi sanoo.
Jotkut harjoitukseen osallistujista eivät esimerkiksi olleet käyttäneet Virve-puhelimia aiemmin, mutta he ottivat niiden käytön ennen harjoitusta haltuun.
Senhetkisillä resursseilla
Kenttäjohtaja tarkasti KEJO-tietojärjestelmästä senhetkisen kentän resurssin ja harjoituksessa toimittiin sen mukaisesti. Lähin ambulanssi tuli paikalle Pelkosenniemeltä 20 kilometrin päästä ja seuraavat ambulanssit Sodankylästä ja Kemijärveltä, molemmat noin 50 kilometrin päästä. Lisäksi Rovaniemeltä 40 minuutin lentomatkan päästä saatiin paikalle FinnHEMS51-lääkintäkopteri ja Rajavartiolaitoksen helikopteri.
Hyviä kokemuksia KEJO:sta
Potilaat luokiteltiin syöttämällä tiedot KEJO-tietojärjestelmään. KEJO:n käyttöä harjoiteltiin ensimmäistä kertaa myös Lapin keskussairaalan päivystyksessä. He saattoivat nähdä reaaliajassa, miten triage onnettomuuspaikalla etenee.
”Päivystykseen luotu KEJO-näkymä oli hyödyllinen, siellä ymmärrettiin, että he tarvitsevat pikaisesti lisää koulutusta järjestelmästä”, Turpeenniemi sanoo.
Roolitus toimi hyvin
Päivystyksen uusi SURO-hälytysohje sai tulikasteensa pienellä ryhmällä.
”Harjoitus suunnattiin tarkoituksella esihenkilöille, joilla testattavassa SURO-hälytysohjeessa on merkittävä rooli”, Lapin keskussairaalan päivystyksen sairaanhoitaja ja simulaatio-ohjaaja Ninni Äärelä sanoo.
Ylilääkäri, osastonhoitaja, kaksi apulaisosastonhoitajaa ja ylihoitaja eivät usein pääse harjoittelemaan, nyt oli heidän vuoronsa. Äärelän mukaan päivitetyn ohjeen roolitus oli toimiva.
Pyhätunturilta alkoi tulla ennakkoilmoituksia Virven välityksellä. Viestintä päivystyksen ja ensihoidon välillä oli selkeää ja onnistunutta.
Hälytyksessä hiottavaa
Tilannekuvan selkiytyessä päivystyksessä tehtiin oikea SURO-hälytys. Se lähetettiin SECAPin välityksellä 700 henkilölle. Viestiin piti vastata todenmukaisesti, pääseekö paikalle vai ei mutta kenenkään ei pitänyt saapua paikalle.
”Seurasimme vastauksien määrää ja nopeutta sekä arvioimme, että puolessa tunnissa olisimme saaneet paikalle jo paljon väkeä. Yhteensä yli 300 henkilöstöön kuuluvaa ilmoitti pääsevänsä paikalle”, Äärelä sanoo.
SECAP-hälytys voidaan lähettää kolmen tasoisena: perus-, keskisuurena – ja suurhälytyksenä.
”Ongelmana oli se, että tehtyä hälytystä ei voida mitenkään perua tai antaa uutta tietoa, jos havaitaankin, että emme tarvitse väkeä pyydettyä määrää”, Äärelä sanoo.
Ajantasainen tieto tärkeää
Päivystyksessä luotiin hoitotiimejä saatujen ennakkoilmoitusten perusteella. Arvioitiin, montako tiimiä olisi senhetkisillä resursseilla saatu muodostettua sekä selvitettiin teho- ja leikkausosastojen kapasiteetti.
”On tärkeää tietää, jos päivystykseen tulevaksi raskasta hoitoa vaativa punainen potilas jostain syystä päätyykin johonkin muualle hoitoon”, Äärelä sanoo.
Siten pienessä päivystyksessä voidaan keskittää voimia paremmin.
Päivystys tyhjäksi
Myös päivystyksen tyhjentämistä harjoiteltiin todellisen tilanteen mukaan. Kun raskasta hoitoa vaativia potilaita tulee päivystykseen paljon, heille on tehtävä tilaa.
”Hoitotiimeistä tiedusteltiin, montako potilasta niistä voitaisiin siirtää eteenpäin. Valtaosa senhetkisistä potilaista olisi ollut siirrettävissä vakavasti loukkaantuneiden tieltä.”
Koulutus maksaa itsensä takaisin
Lapin hyvinvointialue harjoitteli toista kertaa suuronnettomuutta Pyhä EMC-koulutustapahtumassa. Hyvinvointialue lähetti Pyhätunturilla järjestettyyn koulutukseen kahdeksan työntekijää. Keskussairaalan päivystyksessä harjoitteli viisi henkilöä.
”On oma työnsä perustella iso harjoitus. On hienoa, että päivystyksessä ja ensihoidossa ollaan koulutusorientoituneita”, Ninni Äärelä sanoo.
Lapin hyvinvointialueella edetään aiemmin laadittujen koulutussuunnitelmien mukaan, säästöt eivät koulutuksia ole nakertaneet.
”Kun koulutuksiin satsataan, se maksaa muilla keinoin itsensä takaisin.”
Lapin hyvinvointialueella haluttaisiin panostaa ensi vuoden Pyhä EMC:iin isommin.
”Harjoitus tulisi toteuttaa siten, että myös päivystykseen saataisiin oikeita harjoituspotilaita. Potilasliikennettä, sijoittelua ja ohjausta pitäisi päästä harjoittelemaan”, Äärelä sanoo.
Asiaa on jo alustavasti suunniteltu EMC:n, Lapin ammattikorkeakoulun ja REDU-koulun kanssa.
Paikallisten toimijoiden kanssa
Pyhä EMC-tapahtuman johtaja Kalle Kinnunen pitää SURO-harjoitetta onnistuneena. Sitomalla harjoite senhetkisiin resursseihin siinä päästiin konkreettiselle tasolle.
”Tässä ei harjoiteltu vain omassa porukassa, vaan tehtiin yhteistyötä hyvinvointialueen eri toimijoiden, sopimuspalokunnan, Pyhätunturin Ski Patrolin ja Oulun yliopistollisen sairaalan kesken.
Kun harjoituksessa tuli eteen ECMO-kandidaatti, hänestä konsultoitiin OYS:n perfuusiopäivystäjää, joka kertoi näkemyksensä, mitä potilaalle tulisi tehdä.”
Kinnunen kertoo, että Pyhä EMC:ssa pystyttiin harjoittelemaan sama skenaario kolmeen kertaan. Aloite Lapin keskussairaalan lisäämisestä harjoitteeseen ja sen ideointi tuli Lapin hyvinvointialueelta.
”Näen tämän innovatiivisena asiana, ja halusimme tapahtuman puolelta tehdä kaikkemme, että se onnistuu. Koen ylpeyttä, että saatoimme mahdollistaa tällaisen tapahtuman ja paikallisten ohjeiden koeponnistuksen.”
Harjoitusta johti Lapin hyvinvointialue ja se tehtiin heidän ehdoillaan. SURO-harjoitteen lisäksi Pyhällä harjoiteltiin kolmea muutakin onnettomuutta; puomiin ajaneen moottorikelkkailijan rintakehävammaa, lampaan teurastuksessa sattunutta ampumahaavaa sekä puuta päin laskiessa sattunutta lantiovammaa ja ilmarintaa.
Onnettomuuksia eri ympäristöissä
PyhäEMC kuuluu Emergency Medicine Camp -tapahtumasarjaan, jossa vuosittain harjoitellaan myös Olhavalla retkeilyyn liittyviä sekä Hangossa veteen liittyviä onnettomuuksia.
”Jokaisessa tapahtumassa harjoitellaan paikallisten toimijoiden kanssa mutta Olhavalla ja Hangossa ei ole otettu potentiaalia samalla tavoin käyttöön kuin Pyhällä”, Kinnunen arvioi.
Teksti Marko Partanen
Kuvat Dimitri Lisitsyn ja Ninni Äärelä
