Vastavalmistuneilla ensihoitajilla on ilmennyt vaikeuksia työllistyä.
Pelastustiedon Ensihoidon sijaiset -kyselyssä vastaajat kertoivat tilanteensa olevan synkkä.
Ensihoitajien sijaisuudet ovat kuuma puheenaihe ilman vakituista työsuhdetta ensihoidossa työskentelevien ja ensihoitajaopiskelijoiden keskuudessa vuodesta toiseen. Ilman sijaisia ensihoitojärjestelmä ei toimi. Ilman sijaisia lomat jäävät pitämättä ja autot jäisivät talleihin flunssakauden alkaessa. Nykypäivän säästöpaineista johtuen sijaiset kuitenkin tuntuvat jäävän heitteille ja heidän tärkeä merkitys järjestelmän toiminnan varmistajana unohtuu. Kesälomasesongin loputtua monet sijaisista jäävät nuolemaan näppejään, ja etsimään töitä muualta. Osa joutuu jopa hakemaan apua työvoimatoimistosta. Tämän artikkelisarjan tarkoituksena on kuvata ensihoidon sijaisten tilannetta syksyllä 2025.
Tällä ja kahdella muulla artikkelilla haluamme tehdä näkyväksi ensihoidon sijaisten kokemuksia nimenomaan ensihoidon sijaisuuksista ja siitä, millaista kohtelua sijaisuuksia tekevät ovat kohdanneet.
artikkeli jatkuu
Paljon vastauksia ympäri Suomen
Syksyllä 2025 tehtiin Pelastustiedon valtakunnallinen ensihoidon sijaisille kohdennettu kysely, jota innoitti aiemmin julkaistu Ensihoidon kesäduuniblues -juttu. Nyt haluttiin tietoa ensihoidon sijaisten näkemyksiä heidän työllistymistilanteestaan. Kysely sai ruhtinaalliset 586 vastausta ympäri Suomea. Vastaajista 475 henkilöä vastasi kyselyyn kokonaan. Hieman yllättäen vain pieni osa vastaajista oli opiskelijoita (2.9%, n=16). Osa vastaajista kertoi keikkailevansa ensihoidossa muun vakinaisen työn ohella. Kaikista vastaajista 34 ilmoitti olevansa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa ensihoidossa, joten heidän vastauksiaan ei käsitellä tässä juttusarjassa.
Vajaa puolet (43.5%, n=240) vastaajista kertoi olevansa pitkäaikaisessa sijaisuudessa, jolloin voimassa oleva työsopimus on pitempi kuin kolme kuukautta. Vajaa kolmasosa (30.6%, n=169) vastaajista kertoi tekevänsä ensihoidossa vain yksittäisiä työvuoroja. Reilu kymmenes (10.9%, n=60) ilmaisi olevansa lyhytaikaisessa sijaisuudessa, jolloin voimassa oleva työsopimus on kirjoitettu alle kolmen kuukauden mittaiseksi. Kokonaan vailla työtä oli reilu 5% vastaajista (5.3%, n=29).
Vastauksia tuli eniten Etelä-Suomen yhteistyöalueelta (33.9%, n=187) ja Itä-Suomen yhteistyöalueelta (22.3%, n=123). Vastausmääriltään keskikastia olivat Pohjois-Suomen yhteistyöalue 18.7 %, n=103 ja Sisä-Suomen yhteistyöalue (16,9 %, n=93). Länsi-Suomen yhteistyöalueelta saatiin vähiten vastauksia (8.3%, n=46), mahdollisesti siksi, että kysely oli suomeksi.
AMK-tutkinnolla julkisella
Selvä enemmistö vastaajista (78.6%, n=434) työskenteli julkisella sektorilla, eli hyvinvointialueella. Reilu kymmenesosa vastaajista työllistyi yksityisellä sektorilla (10.3%, n=57) ja reilu kymmenesosa teki töitä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla (11.1%, n=61). Jakauma kuvastaa hyvin tämän hetkistä yleistä ensihoitajien työllistymistä. Systolen (2021) työaikaselvityksessä enemmistö ensihoitajista työskenteli julkisen sektorin työnantajalla, kuin taas 14.3% työskenteli yksityisellä sektorilla.
Vastaajista yli puolet oli suorittanut ensihoitaja AMK tutkinnon (59.4%, n=328). Perustason ensihoitajia oli reilu viidennes (21.7%, n=120). Sairaanhoitajia, jotka olivat suorittaneet 30 opintopisteen hoitotason täydennyskoulutuksen oli reilu 6% (n=34). Ensihoitajaopiskelijoita oli vajaa 5% (n=27) vastaajista. Ensihoitaja YAMK tai muu ylempi korkeakoulututkinto oli suoritettuna hieman yli kymmenellä vastaajalla (2.4%, n=13). Pelastajatutkinto oli reilulla prosentilla vastaajista (1.1%, n=6). Enemmistö vastaajista oli naisia (62.3%, n=344), miehiä oli reilu kolmannes vastaajista (35.9%, n=198).
Vastausten perusteella ensihoitaja AMK-tutkinnon omaavat kokivat, että heitä koulutetaan joko liikaa, tai heidän tutkintoaan ei arvosteta. Eräs vastaaja kirjoittikin: “Todella ikävää, että kouluttaudutaan ensihoitajiksi, ja sen jälkeen ei olekaan töitä. Hyvinvointialueet käyttävät palomiehiä ensihoitajien sijasta, vaikka ensihoitajilla pulaa työpaikoista. Palomiehiä käytetään vain, koska se on halvempaa. On todella ikävää että ei saa tehdä niitä töitä, mitä oikeasti haluaisi ja tykkäisi tehdä.”
Toinen vastaajista taas totesi: “Yksikään koulukavereista ei ole ensihoidosta saanut edes sijaisuuksia. Kysyntä vähäistä, paljon tarjontaa.”
Yli puolella vastaajista oli enintään neljän vuoden työkokemus ensihoitoalalta (61.4%, n=339), vajaa viidesosa kertoi omaavansa enintään seitsemän vuoden työkokemuksen alalta (18.8%, n=104) ja vajaa kymmenesosa (7.1%, n=39) omasi enintään 10 vuoden työkokemuksen. Hieman yllättäen reilu kymmenesosa (12.3%, n=70) vastaajista kertoi omaavansa yli 10 vuoden työkokemuksen ensihoidosta. Vastaajat edustivat yleisesti työkokemukseltaan kokemattomampaa ryhmää, vaikkakin otannasta erottui myös omana ryhmänä pitkän työkokemuksen omaavat ensihoitajat.
Kesätyöt ja niiden jatkot
Reilu 70% vastaajista kertoi hakeneensa kesätöitä ensihoidosta (n=340). Heistä melkein kaikki myös saivat kesätöitä ensihoidossa (90.3%, n=307). Reilu neljäsosa vastaajista kertoi, etteivät olleet hakeneet kesätöitä (28.3%, n=135). Nämä vastaajat ilmoittivat pääasialliseksi syyksi kesän yli jatkuvan työsopimuksen tai he olivat töissä muualla esimerkiksi sairaalassa.
Vajaa puolet kertoi kuuluvansa useamman alueen tai toimijan ensihoidon sijaislistalle (43,4%, n=206). Avoimissa vastauksissa toistui maininta “ikuisista kesäsijaisista”. Kesällä sijaiset tuntuvat työllistyvän, mutta talvella työvuorolistat huutavat tyhjyyttä. “Muutama vuosi sitten hain kesäksi ensihoitoon, sen jälkeen sopimusta on jatkettu mahdollisuuksien mukaan myös lomasesonkien ulkopuolella. Välillä viikko – kuukausi ilman sopimusta ja sitten taas jatkuu hyvän tovin”, kuvailee eräs vastaajista.
Reilu puolet vastaajista (54.1%, n=271) ilmoitti, että heidän työsopimuksensa eivät jatku nykyisen sopimuksen päätyttyä. Neljäsosa (27.6%, n=131) ilmoitti, että eivät vielä tienneet jatkuuko sopimus vai ei. Vain vajaa viidesosa ilmoitti, että heillä työsopimus jatkuu nykyisen loputtua (18.3%, n=87). Vastaajilta kysyttiin myös pisintä yhtäjaksoista työsopimusta kuukausina mitattuna. Vastaajien pisimpien yhtäjaksoisten työsopimusten keskiarvo oli 22 kuukautta, (mediaani 10 kuukautta, vaihteluväli 0-180 kuukautta). Kolmella neljästä vastaajasta pisin yhtäjaksoinen työsuhde oli kestänyt 28 kuukautta tai alle. Joka neljännellä vastaajalla pisin yhtäjaksoinen työsopimus oli kestänyt enintään 5 kuukautta.
Vastaajat kokivat työsopimusten pätkimisen tai pätkittäisyyden stressaavana, kuvaillen muun muassa, että: “pitkäaikaisten työntekijöiden lomia poltetaan viikon – kahden pituisilla sopimuskatkoilla”.
Yleisesti vastaajat näkivät ensihoidon sijaisten tulevaisuuden synkkänä. Enemmistö vastaajista arvioi tulevaisuuden työllistymistilanteen joko huonoksi (44,4%, n=211) tai erittäin huonoksi (23%, n=109). Neljäsosa vastaajista arvioi tilanteen olevan kohtalainen (25.1%, n=119) ja vain harvat arvioivat tilanteen hyväksi (4.8%, n=23) tai erittäin hyväksi (2.7%, n=13).
Teksti: Dimitri Lisitsyn, Christoffer Ericsson, Anu Venesoja
Piirros: Helmi Partanen
Katso tästä Ensihoidon sijaiset -kyselyyn liittyvä tilastodokumentti!
Pelastustiedon Ensihoidon sijaiset -kyselyn tuloksia käsitellään lisää pian julkaistavissa verkkojutuissa:
– Epävarmuutta ensihoitosijaisissa – stressiä ja alanvaihtoaikeita
– Työnantajan markkinat – portilla on jono ja paha olla
